Tunnetko 72 tunnin varautumissuosituksen – nämä asiat tulisi löytyä jokaisen kotoa pitkän sähkökatkon varalle
Syysmyrskyt tuovat usein mukanaan sähkökatkoja ja silloin muistuu mieleen, miten moni arkinen ja itsestään selvä asia tarvitsee toimiakseen sähköä. Esimerkiksi pitkittynyt sähkökatko voi aiheuttaa tilanteen, jossa kauppoja on suljettava, julkinen liikenne on pysähdyksissä, eivätkä maksukortit toimi.
Jokaisen kotitalouden tulisikin varautua pärjäämään häiriötilanteessa vähintään 72 tuntia ilman viranomaisten apua. 72 tuntia on viranomaisten ja järjestöjen laatima varautumissuositus kotitalouksille.
Kotona elämää hankaloittaisivat jääkaapin ja pakastimen lämpiäminen, ruoanvalmistuksen haasteet, kodin lämpötila ja valaiseminen sekä muun muassa se, ettei WC:tä voi vetää, jos ei ole sähköä, joka pumppaisi vettä pönttöön.
Kotoa tulisi löytyä koko perheelle ruokaa ainakin kolmeksi vuorokaudeksi, jos kauppaan ei syystä tai toisesta pääsisi.
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö pyysi muutamia pohjalaisia tutustumaan nettisivulla 72tuntia.fi oleviin varautumisohjeisiin ja miettimään omaa varautumistaan.
– Meillä on mieheni kanssa tapana käydä kaupassa aika usein, mutta jos kauppaan ei pääsisi, ei meillä hätää olisi. Pakastin on täynnä marjoja, sieniä, hirvenlihaa, lohta, leipää ja jäätelöä, kertoo Laihialla asuva Päivi Pulli.
Pullin kotoa löytyy asuntovaunu- ja retkeilyharrastusten takia vesikanisteri ja runsaasti retkeilyvälineitä kuten otsalamppuja ja jopa ladattava retkisuihku. Asuntovaunua on mahdollista lämmittää ja jääkaappia viilentää kaasulla. Lisäksi kotipihalla on puilla lämpiävä sauna ja palju.
– Ruoanvalmistuskin onnistuisi ilman sähköä, sillä meillä on kaasugrilli, puu/hiiligrillit ja retkikeitin. Ja koti pysyisi lämpimänä, koska meillä on varaava takka, jossa on myös leivinuuni, Pulli jatkaa.
Vikbyssä asuva Sören Stenroos myöntää, ettei ole tullut ajatelleeksi vedenjakeluhäiriöihin varautumista.
– Meillä ei ole kaupasta ostettua pullovettä kaapissa, mutta pihalla on kyllä vanha kaivo, josta saisimme juomavettä meidän kolmelle hevosellemme,hän toteaa.
– Jos kauppaan ei syystä tai toisesta hetkeen pääsisi, ruoka ei olisi meidän perheellemme ongelma. Tyttöystäväni ostaa
kerralla aina niin paljon ruokaa. Meillä on säilykkeitä, mysliä ja kaikenlaista ruokaa laatikot täynnä. Meidän perheemme pärjäisi niillä varmasti ainakin viikon.
Stenroos kertoo, ettei sähkökatko aiheuttaisi perheelle haasteita edes ruoanlaiton suhteen, sillä keittiössä on vanha puuhella.
Stenroosilla on mökki, hän harrastaa metsästystä ja hoitaa hevostallia, joten kotoa löytyy paljon sellaisia tarvikkeita, joista olisi häiriötilanteessa suuri apu. Hänellä on vesikanistereita, otsalamppuja, pattereille toimiva radio ja varavirtalähteitä kännykän lataamiseen.
Häiriöt sähkönjakelussa ja vesihuollossa teettäisivät töitä monien eri alojen viranomaisille. Syys-lokakuun aikana aluehallintovirastot eri puolilla Suomea järjestävät viranomaisille valmiusharjoituksia, joissa käydään läpi erilaisissa häiriötilanteissa eteen tulevia tehtäviä ja vastuita.
Laajassa häiriötilanteessa viranomaisille tulisi lyhyessä ajassa paljon tehtäviä, eikä heillä olisi mahdollisuutta päästä nopeasti paikan päälle jokaista ongelmaa ratkomaan.
Näin ollen on jokaisen oman ja yleisen turvallisuuden kannalta tärkeää, että jokaisessa perheessä olisi mietitty, miten mahdollisiin häiriötilanteisiin voisi varautua ennakolta ja miten tulisi toimia esimerkiksi pitkittyneen sähkökatkon tai vedenjakeluhäiriön aikana.
Jos on valmiiksi miettinyt, miten oma perhe pärjäisi mahdollisessa häiriötilanteessa, myös häiriötilanteesta toipuminen nopeutuisi merkittävästi ja samalle ennaltaehkäisisi erilaisia vahinkoja.
