Tiilikainen tyytyväinen kaatokiintiön kasvuun: "Suden pitää pelätä ihmistä eikä toisinpäin"

Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) on tyytyväinen susien kaatokiintiöstä saavutettuun kompromissiratkaisuun.

Ministeriö vahvisti juuri ennen vuodenvaihdetta annetulla asetuksella, että vuotuinen kaatokiintiö metsästysvuosille 2016-2018 on poronhoitoalueen ulkopuolella 53 sutta.

Lausunnolla olleen asetusluonnoksen jälkeen määrää nostettiin 13 sudella.

Nostoa ei Tiilikaisen mukaan tehty mutu-tuntumalla, vaan ratkaisu perustuu uunituoreisiin asiantuntija-arvioihin.

– Luonnonvarakeskuksen laatima kanta-arvio tarkentui hieman ylöspäin.

– Olen asetukseen tyytyväinen ja uskon, että tällä määrällä voidaan mennä eteenpäin ja terve ihmispelko susien keskuudessa säilyy, ministeri kiteyttää.

Joulukuun alussa julkistetun väliarvion mukaan poronhoitoalueen ulkopuolella elää 200-248 sutta ja 31-37 laumaa, joista 20-26 laumalla on reviiri Suomen rajojen sisäpuolella.

Verrattuna Luonnonvarakeskuksen vuotta aiemmin tekemään arvioon ei Suomessa tavattujen laumojen kokonaismäärässä näytä tapahtuneen merkittävää muutosta.

Kantojen säilymisen kannalta tärkeämpi kriteeri on kuitenkin se, minkälaisiin yksilöihin susien luvanvarainen metsästys jatkossa kohdistuu.

Vastuullisena ministerinä Tiilikainen perää vastuunkantoa myös metsästäjiltä.

– Riistakeskus myöntää luvat. Mutta samalla toivon, että metsästäjätkin onnistuvat tehtävässään aiempaa paremmin ja kaadot kohdistuvat nimenomaan ongelmasusiin.

– Laumojen johtajien eli niin sanottujen alfanaaraiden ja -urosten päätymistä saaliiksi tulisi sen sijaan erityisesti välttää.

– Lisääntymiseen ja susikantoihin vaikuttavia asioita tullaan seuraamaan tarkasti, kun raportoimme asioista EU-komissiolle, Tiilikainen vakuuttaa.

Kiintiöiden määrittäminen kahdeksi vuodeksi eteenpäin ei tarkoita sitä, että susiasiat jätettäisiin oman onnensa nojaan.

– Tilannetta ja kantojen kehitystä seurataan jatkuvasti. Jos on tarpeen, niin asetusta voidaan myös muuttaa.

Luottamusta, ymmärrrystä ja keskusteluyhteyttä tarvitaan.

Kimmo Tiilikainen

Ministeri myöntää, että susipolitiikka ei ole helpoimpia alueita kompromissien tekemiselle.

Intressejä on niin monia ja tunteetkin pulpahtavat helposti pintaan.

Kun samaan aikaan esimerkiksi maa- ja metsätalousvaliokunnan varapuheenjohtaja Reijo Hongisto (ps.) on pöyristynyt kasvaneidenkin kaatokiintiöiden alhaisuudesta, pitävät luonnonsuojelujärjestöt niitä liian korkeina ja vaativat jopa poronhoitoalueen rajan siirtämistä pohjoisemmaksi.

– Suomen susipolitiikkaa ohjaa susikannan hoitosuunnitelma. Sen avulla pyritään sovittamaan yhteen suojelun ja susien reviirillä asuvien ihmisten tarpeet.

– Vahingot pitää tietysti korvata, mutta petojen tekemistä tuhoista maksettavat korvaussummatkaan eivät saa rasittaa liikaa budjettia.

– Luottamusta, ymmärrrystä ja keskusteluyhteyttä tarvitaan. Mutta niinhän se on aina, kun politiikassa tehdään päätöksiä, Tiilikainen kuittaa.

Oikean vuorovaikutuksen merkitystä ministeri kävi opiskelemassa muun muassa joulukuussa Ilomantsissa.

– Palautetta on tullut paljon muutenkin, mutta Ilomantsin vierailu oli antoisa ja omiakin silmiä aukaissut tapaaminen. Siellä sai kuulostella ihmisten tuntoja ja tuli paljon ajankohtaista tietoa.

Tiilikainen toivoo, että kaatokiintiöiden kasvattaminen antaisi oikeanlaisen viestin ministeriön suunnasta myös susireviireillä asuville ihmisille.

– Jokaisen ihmisen turvallisuus on yhtä tärkeä, asui hän siiten missä päin maata hyvänsä.

Ministeriön hyväksymä asetus on rauhoittanut myös välillä kiivaanakin käynyttä susikeskustelua muun muassa sosiaalisessa mediassa.

Kansanedustaja Anne Kalmari (kesk.) myöntää joutuneensa ensimmäisen asetusluonnosesityksen jälkeen melkoisen some-myrskyn silmään.

– Kun julkaisin kuvan suden raatelemasta kotieläimestä, niin silloin tuntui, että kohta tulee syyte kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Niin kovaa tekstiä siellä esiintyi, hän muistuttaa.

Ei poukkoilla päätöksissä, vaan mennään oikeaan suuntaan.

Anne Kalmari

Kalmari on ennenkin aiheuttanut kohua ehdottamalla susien viemistä Nuuksion kansallispuistoon.

Susiongelma on hänen mukaansa maaseudulla niin vakava juttu, että kaikki keinot on otettava käyttöön.

– Senkin takia olen nyt tyytyväinen kaatokiintiön nostamiseen ja vieläpä kahdeksi vuodeksi. Ei poukkoilla päätöksissä, vaan mennään oikeaan suuntaan, Kalmari iloitsee.

Poikkeuslupien nojalla tapahtuva susien metsästys voi alkaa joustavasti heti luvan myöntämisen jälkeen.

Anne Kalmari uskoo, että asetuksen myötä ihmisille syntyy selkeämpi kuva siitä, minkälaisia susia luonnossa on tarpeen säilyttää ja mitkä yksilöt joutavat poistettavien listalle.

Myös tavalliseen riistanmetsästykseen kaivataan hänen mukaansa susivahinkoja ennalta ehkäisevää ajattelua. 

– Saalista pitäisi riittää metsässä niin, että susien ei tarvitse tulla syötävää pihoilta asti hakemaan. Kaikkien yhteinen toive on, että pihapiirien ympärillä pyörivät häirikkösudet saadaan pois vahinkoja aiheuttamasta.