Tiedustelulait uudelleen valiokuntien käsittelyyn – syrjintäkiellossa ja laitetarkkailussa liian ylimalkaisia muotoiluja
Vaalikauden suurimpiin lakihankkeisiin kuuluvan tiedustelulakipaketin käsittely meni uusiksi vielä aivan loppumetreillä.
Eduskunnan puhemiesneuvosto päätti päivän vieneen virkamiestutkinnan pohjalta, että mietinnöt siviili- ja sotilastiedustelulaeista palautetaan takaisin hallinto- ja puolustusvaliokuntiin täsmennettäviksi.
Lait olivat jo menossa täysistunnon ensimmäiseen käsittelyyn, kun ne poistettiin keskiviikkona yllättäen asialistalta. Taustalla oli tunnettujen oikeusoppineiden esittämä arvostelu joidenkin kohtien perustuslainvastaisuudesta.
Eduskunnan puhemiehen Paula Risikon (kok.) mukaan virkamiestyönä tehdyssä selvityksessä ei tullut selkeitä puutteita esille, mutta yksityiskohdista löytyi seikkoja, joita voidaan mahdollisesti tulkita eri tavoin. Tällaisia ovat syrjintää koskeva sääntely ja tekninen laitetarkkailu.
Risikon mukaan virkamiestyönä näihin ei voida ottaa lopullista kantaa, vaan toimivalta arvion tekemiseksi on vain perustuslakivaliokunnalla. Perustuslakivaliokunnan on annettava vielä lausunto tiedustelulaeista mietinnöt laatineille valiokunnille.
Virkamisselvitystä johtanut eduskunnan apulaispääsihteeri Timo Tuovinen sanoi, että tiedustelulakien osalta käydään läpi nyt muun muassa se, kuinka täsmällisesti perustuslaissa oleva syrjintäkielto pitää lakiin kirjoittaa.
Myös tekniseen laitetarkkailuun littyvistä kohdista löytyi tiedustelutoimivaltuuteen liittyvä laajennus, joka olisi pitänyt arvioida perustuslakivaliokunnassa.
Puhemies Risikko korosti, että tiedustelulainsäädäntö on tärkeä Suomen turvallisuudelle ja sen tarpeellisuudesta ja kiireellisyydestä on eduskunnassa yksimielisyys.
– Kun kysymys on perusoikeuksien toteutumisesta, asia on valmisteltava erityisen huolellisesti, Risikko korostaa.
Tiedustelulakien palauttaminen valiokuntiin merkitsee lisää töitä myös tällä hetkellä sote-lausunnon parissa puurtavalle perustuslakivaliokunnalle. Puhemies antoi ymmärtää, että aikatauluissa on vielä riittämiin väljyyttä.
Risikko sanoi keskustelleensa aikataulukysymyksistä perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan Annika Lapintien (vas.) kanssa. Puhemiehen mukaan Lapintien arvio on, että perustuslakivaliokunta pystyy ottamaan hyvin nopealla aikataululla asian käsittelyyn, jos sote-lausunto valmistuu ensi viikolla.
– Siellä on aika hyvin tieto siitä, mitä tässä mahdollisesti pitää arvioida, ja kuulemiset saadaan hyvin nopeasti. Joten tämä saadaan aika sukkelasti nyt liikkeelle, Risikko vakuutti.
Risikko kiisti, että lainvalmistelu olisi saanut kolauksen. Hänen mukaansa kyse on tulkinnanvaraisuuksista, joihin vain perustuslakivaliokunta voi ottaa kantaa.
Risikko ei ostanut myöskään näkemyksiä liian kiirellisestä valmistelutyöstä.
– Sehän on julistettu kiireelliseksi sillä tavalla, että se on tämän eduskunnan aikana. Mutta tässähän on vielä aikaa.
Eduskunta otti tiedustelulakien perustuslaillisuuden ylimääräiseen syyniin tunnettujen professorien Juha Lavapuron ja Martin Scheininin Twitterissä esittämän kritiikin pohjalta.
Puhemiestä ärsytti selvästi Ilta-Sanomien Timo Haapalan kysymys siitä, laitetaanko kuviot vielä kerran uusiksi, jos perustuslakivaliokunnan käsittelyn jälkeenkin tulee vielä tviitti tai kaksi.
– Toimittaja Haapalalle sanoisin, jos hän ei vielä tiedä sellaista asiaa, niin nykyisin tviitti tarkoittaa tiedotetta. Se on kannanmuodostus, se on ilmoitus siitä, mitä kantaa ollaan.
Risikko selvitti, että tässä tapauksessa on kyse hyvin arvostetuista perustuslakiasiantuntijoista, joiden kanta oli syytä ottaa huomioon. Hän olisi kuitenkin toivonut että professorit olisivat lähettäneet hänelle viestin asiasta.
Puhemies kertoi kutsuneensa perustuslakiasiantuntijoita tapaamiseen, jossa käydään läpi prosesseja ja kehitetään niitä.
– Että täällä olisi vähän helpompaa tämä yhteistyö.