Supo: Näin Venäjä pitää Suomea varpaillaan
Suomen turvallisuus- ja toimintaympäristö on muuttunut perusteellisesti ja pysyvästi. Näin alkaa tänään julkistettu suojelupoliisin (supo) vuosikirja 2023.
Supo pitää Venäjän toimintaa Suomen kansallisen turvallisuuden suurimpana uhkana. Suomea epäystävällisenä valtiona pitävä Venäjä kohdistaa supon mukaan Suomeen vakoilua ja laaja-alaista vaikuttamista.
– Pahantahtoiseen toimintaan on syytä varautua, nyt ja pitkällä aikavälillä, supon vuosikirjassa todetaan.
Supo kuitenkin huomauttaa Venäjän päähuomion olevan muualla kuin Suomessa, eikä sotilaallinen uhka ole supon mukaan lähitulevaisuudessa todennäköinen. Venäjän Suomeen kohdistaman vaikuttamisen arvioidaan kuitenkin olevan jatkossa aktiivisempaa kuin mihin suomalaiset ovat ennen Venäjän Ukrainassa aloittamaa hyökkäyssotaa tottuneet.
– Jo nyt Venäjä on viestinyt tyytymättömyyttään Suomen muuttuneeseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan esimerkiksi sulkemalla Suomen konsulaatin Pietarissa ja muuttamalla rajaviranomaisten toimintatapaa itärajalla.
Supo huomauttaa, että vastatiedustelutyöllä, tiedustelu-upseerien karkotuksilla ja tiukalla viisumipolitiikalla Suomi sai viime vuonna heikennettyä Venäjän henkilötiedustelun toimintamahdollisuuksia. Supo kuitenkin muistuttaa, ettei naapurin tiedustelua kannata aliarvioida.
– Painostustoimia, vakoilusyytteitä tai omaisuuden takavarikointia voidaan jatkossa kohdistaa myös yksittäisiin suomalaisiin Venäjällä.
Samalla supo huomauttaa, että Venäjästä muodostuu toisinaan julkisessa keskustelussa kuva ylivertaisena vaikuttajana, joka vetelee langoista ja punoo vuosikausien päähän ulottuvia yksityiskohtaisia suunnitelmia. Tämä ei kuitenkaan pidä täysin paikkaansa.
– Todellisuudessa Venäjä ei ole kovin hyvä kehittämään uusia vaikuttamisen menetelmiä tai kohdentamaan harkitusti toimintaansa. Venäjä usein toimii ja katsoo sitten, mitä tapahtuu.
Venäjän vaikuttamista ei silti kannata väheksyä, sillä se on supon mukaan taitava tarttumaan tilaisuuksiin ja kääntämään niitä itselleen eduksi.
Supo muistuttaa, että huolestuttavien kehityskulkujen keskellä Suomi on varautunut hyvin.
– Nato-jäsenyys tuo suojaa kaikkein vakavimpia uhkia vastaan.
Pelotteen luominen ja vaikuttaminen Suomen Nato-jäsenyyden muotoutumiseen ovat supon mukaan Venäjän päätavoitteita Suomeen kohdistuvassa vaikuttamisessa.
Lisäksi supon mukaan Venäjän vaikuttamisen tavoitteena voi olla viestin antaminen tai toisessa ääripäässä jopa kansallisen turvallisuuden merkittävä ja konkreettinen heikentäminen.
– Suomi on toistaiseksi ollut pitkälti viestien antamisen ja pelotteen luomisen päädyssä. Viime kädessä vaikuttamistoiminnan perimmäinen tavoite on aina vaikuttaa päätöksentekoon ohjaamalla sitä haluttuun suuntaan tai esimerkiksi pyrkimällä rajoittamaan valtiojohdon kykyä tehdä päätöksiä.
Supon mukaan Venäjän valtionjohdon maailmankuvassa Venäjä on suurvalta, vaikka maan kansainvälinen painoarvo todellisuudessa vähenee väistämättä.
– Venäjä on voimakkaasti hiipuva talous, joka tukeutuu öljyyn samalla kun muu maailma tekee siirtymää uusiutuviin energianlähteisiin. Venäjä haluaa kuitenkin tulla kohdelluksi tärkeänä. Venäjä katsoo, että suurvaltana sillä on suuremmat oikeudet kuin muilla, supo toteaa.
Supo kuvaa Venäjän näkevän maailman suurten toimijoiden nollasummapelin kenttänä, jossa pieniä pelaajia ohjaavat aina jotkut muut.
– Jos Venäjä ei vaikuta, niin joku muu vaikuttaa.
Kiinan ja Venäjän suhteiden kehitystä on seurattu tarkoin, erityisesti Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainassa. Supon mukaan Kiina tukee Venäjää varovaisesti.
Maiden keskinäinen kauppa on lisääntynyt sodan aikana merkittävästi, ja Venäjän riippuvuus Kiinasta on kasvanut huomattavasti.
– Kiinalle on tärkeää, että Venäjä säilyy vakaana. Selvää kuitenkin on, että Venäjä tarvitsee Kiinaa enemmän kuin toisinpäin, supo katsoo.
Kiina on Venäjän hyökkäyssodan alusta lähtien pyrkinyt näyttäytymään puolueettomana. Supon mukaan Kiina pyrkii puolueettomuuspuheellaan vahvistamaan asemaansa kehittyvien maiden johtohahmona. Samaan aikaan Kiina kuitenkin jakaa Venäjän näkemyksen siitä, että Yhdysvallat ja Nato ovat tunkeutuneet liian lähelle Venäjää Euroopassa.
– Lopulta Kiinalle kaikkein olennaisin kysymys on, miten sota vaikuttaa Yhdysvaltojen ja Kiinan väliseen kilpailuasetelmaan. Moni muu asia on alisteinen tälle kysymykselle.
Supon mukaan Kiina näkee Naton Yhdysvaltojen ulkopolitiikan välineenä, minkä vuoksi se ei halua Naton vahvistuvan. Naton laajeneminen Pohjois-Euroopassa on Kiinan näkökulmasta kielteinen asia.
– Keskeinen kysymys Kiinalle on, muuttuuko Suomen suhtautuminen Kiinaan Nato-jäsenyyden myötä.
Supo kuvaa väkivaltaisen eskalaation vaaran olevan todellinen, kun Lähi-idän jännitteiden laineet lyövät myös muualle maailmaan. Supon mukaan terrorismin uhka on kasvanut Pohjoismaissa eikä Suomikaan ole immuuni näille muutoksille.
Tästä huolimatta terrorismin uhka Suomessa on supon mukaan yhä neliportaisen asteikon tasolla kaksi eli kohonnut. Näin on ollut vuodesta 2017, jolloin supo otti asteikon käyttöön.
Supon mukaan edelleen todennäköisimmän terrorismin uhkan muodostavat yksittäiset ihmiset ja pienet ryhmät, joilla on äärioikeistolainen tai radikaali-islamistinen ideologia. Suomessa on kyseisten ideologioiden kannattajia, joilla on supon mukaan todennäköisesti halu ja kyky väkivaltaisten iskujen tekemiseen. Lyhyellä aikavälillä iskut ovat supon mukaan kuitenkin epätodennäköisiä.
Suomessa on supon mukaan noin 350 terrorismin torjunnan kohdehenkilöä. Supo lisää ja poistaa ihmisiä listalta arviointityönsä perusteella. Supon mukaan äärioikeistolaisen terrorismin kohonnut uhka näkyy myös kohdehenkilöiden joukossa.
Supo arvioi, että radikalisoituminen koskettaa Suomessa todennäköisesti yhä useammin myös alaikäisiä nuoria.
Supo kertoo tunnistaneensa yksittäisiä Suomesta Ukrainan sota-alueelle lähteneitä äärioikeistolaisia, joista osa on palannut Suomeen.
– Konfliktialueella toimiminen lisää myös suomalaisten radikalisoitumisen todennäköisyyttä, supo toteaa.
Äärioikeistolaisen terrorismin väkivallan uhka kohdistuu supon mukaan erityisesti etnisten ja uskonnollisten vähemmistöryhmien edustajiin sekä ideologisiksi vastustajiksi koettuihin poliittisiin toimijoihin.
Supon mukaan sosiaalisen median alustoille painottuva verkostoituminen, propagandan levittäminen ja väkivaltaisen toiminnan edistäminen ovat yhä olennainen osa Suomen äärioikeistolaista toimintaa, vaikka ideologiaa kannattavat tapaavat myös kasvokkain.
Supon mukaan äärioikeistolaiseen ideologiaan yhdistettävien kamppailu-urheilukerhojen määrä Suomessa on kasvanut viime vuonna. Niiden viestintä on suunnattu laajemmalle yleisölle kuin vain jyrkän äärioikeistolaisesti ajatteleville.
Äärivasemmiston muodostama terrorismin uhka Suomessa on matala, ja sen toiminta on Suomessa pääasiassa väkivallatonta, supo arvioi.
Radikaali-islamistisesti motivoituneen terrori-iskun uhka voimistui supon mukaan Euroopassa viime vuoden aikana.
– Keskeiset tekijät uhkan kasvun taustalla ovat Koraanien häpäisyt Euroopassa sekä terroristijärjestö Hamasin lokakuussa 2023 toteuttaman hyökkäyksen aiheuttama konflikti Israelin ja järjestön välillä, supo katsoo.
Tämä ei kuitenkaan supon mukaan ole vaikuttanut merkittävästi uhkatasoon Suomessa.
Syyrian ja Irakin konfliktialueilla oleskelee yhä joitakin radikaali-islamismia kannattavia ihmisiä, joilla on kytköksiä Suomeen. Supon mukaan lyhyellä aikavälillä on epätodennäköistä, että konfliktialueilta palanneiden verkostot tai yksittäiset palaajat aktivoituvat väkivaltaiseen terroristiseen toimintaan Suomessa.
Suomessa radikaali-islamistinen toiminta on pääosin keskittynyt tukitoimintaan, kuten terrorismin rahoittamiseen ja propagandan levittämiseen.
Juttu päivitetty kauttaaltaan klo: 10:51.