Ruotsissa käydään tiukan vaalitaistelun loppusuoraa
Ruotsin vaalien loppukiri on käynnissä, sillä sunnuntaina äänestetään valtiopäivien edustajien lisäksi myös kunta- ja aluevaaleissa.
Tuoreimmat mielipidemittaukset povaavat sosiaalidemokraattien nousevan suurimmaksi puolueeksi. Toiseksi suurimman puolueen paikasta kisaavat maltillinen kokoomus ja ruotsidemokraatit.
Ruotsin yleisradioyhtiön SVT:n teettämässä mittauksessa sosiaalidemokraateille povataan noin 27–28 prosentin ääniosuutta, maltilliselle kokoomukselle noin kuuttatoista prosenttia ja ruotsidemokraateille noin 18:aa. Muut puolueet näyttäisivät jäävän alle kymmenen prosentin kannatukseen.
Ruotsin järjestelmässä on jakauduttu pitkälti kahteen hallitusvastuusta kamppailevaan blokkiin: vasemmistoon ja oikeistoon. Niiden välinen ero on tuoreiden gallupien valossa pieni.
Ruotsissa parlamentissa on 349 jäsentä. Heidät valitaan joka neljäs vuosi. Valtiopäivillä on kuluneella kaudella ollut edustettuna kahdeksan puoluetta.
Ruotsin väistyvässä hallituksessa ovat olleet edustettuina pääministeripuolue maltillinen kokoomus, kristillisdemokraatit ja liberaalit. Hallituksen ulkopuolinen tukipuolue on ollut ruotsidemokraatit.
Pääministerin paikasta kilvoittelevat nykyinen pääministeri, kokoomuksen Ulf Kristersson ja sosiaalidemokraattien puheenjohtaja ja aiempi pääministeri Magdalena Andersson. Hän toimi pääministerinä vuosina 2021–2022 eli silloin, kun Ruotsin hallitus päätti Nato-jäsenyyden hakemisesta.
Mikäli oikeistoblokki muodostaa hallituksen, yhdeksi kiinnostavaksi kysymykseksi nousee, yltääkö ruotsidemokraatit hallitusvaltaan. Puoluetta on jo pitkään johtanut Jimmie Åkesson.