"Pitävät maaseutua takapihana" – Hallituspuolueet pettivät viljelijät, keskusta syyttää
Keskusta jätti perjantaina hallitukselle välikysymyksen suomalaisen ruuan ja maaseudun tulevaisuuden vaarantumisesta. Meneillään oleva kustannuskriisi ajaa viljelijöitä ahtaalle, puolue varoittaa.
– Suomalaiset haluat syödä suomalaista ruokaa, ja se edellyttää sitä, että meillä on elävä maaseutu, keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen huomautti tiedotustilaisuudessa eduskunnassa.
Keskusta on pettynyt siihen, että Petteri Orpon (kok.) hallitus ei ole vastannut Iranin sodasta johtuvaan lannoitteiden ja polttoaineiden kallistumiseen.
Keskusta esittää muun muassa EU-kriisituen kansallista täydentämistä, energiaveron lisäpalautuksen jatkamista, tuotantorakennusten kiinteistöveron määräaikaista poistamista sekä Iranin sodasta aiheutuvien kustannusten huomioimista tukiratkaisuissa.
Tukipaketin hintalappu olisi sadan miljoonan euron luokkaa.
– Mielestämme tulisi saada aikaiseksi kriisipaketti Ruotsin tapaan. Ruotsissa on 150 miljoonan euron kriisipaketti ruuantuotannolle tehty. Meidänkin mielestämme kokoluokan pitäisi olla suurinpiirtein saman kokoinen, noin 100–150 miljoonaa, Kurvinen kertoi.
Keskustan mukaan kustannus olisi kohtuullinen, kun sitä vertaa vaikkapa yhteisöveron vuosittaiseen keventämiseen lähes miljardilla eurolla.
– Haluan myös mainita, että kyse ei ole vain viljelijöistä ja heidän perheistään, vaan noin 300 000 suomalaista saa elantonsa ruokaketjusta, Kurvinen sanoi.
Neljä maatilaa lopettaa tällä hetkellä päivässä.
Antti Kurvinen
Kurvisen mukaan nykyinen hallitus lupasi täyskäännöksen maatalouden kannattavuuteen ja maatalouspolitiikkaan.
– Orpon hallituksen hallituspuolueet lähtivät melkoisella uholla ja rinta rottingilla tähän vaalikauteen ruokapolitiikan ja maatalouden osalta, hän sanoi.
– No, täyskäännös todellakin saatiin, sillä tällä hetkellä Suomen maatalous on EU:n kannattamattominta.
Kurvinen kertoi nykyisten hallituspuolueiden edustajien kauhistelleen viime vaalikaudella sitä, että keskimäärin kolme maatilaa lopetti päivässä.
– No, ne ovat parantaneet vauhtia. Neljä maatilaa lopettaa tällä hetkellä päivässä.
Kurvinen katsoi, että myös hallituksen keskittävä politiikka on näivettänyt maaseutua.
– Tämä vaalikausi, ihan viimeiset viikot ja eduskuntaryhmien kesäkokouksetkin ovat osoittaneet, että viime kädessä keskusta on ainoa puolue, joka todella välittää suomalaisesta ruuasta, suomalaisen maaseudun tulevaisuudesta, Kurvinen paalutti.
– Toinen iso oppositioryhmä SDP ilmoitti, että jos he pääsevät valtaan, niin he aikovat kiristää ruuan verotusta. Ihmettelen todella paljon, koska pienituloiset ihmiset ovat tiukilla muutenkin kustannustensa kanssa, että miksi tällaisia arvovalintoja tehdään.
Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan varapuheenjohtaja Anne Kalmari (kesk.) sanoi, että ”sydämeen sattuu se tuska”, joka viljelijöiden puheista ja viesteistä nyt kuuluu.
– Eikä vain viljelijöiltä, vaan suomalaisilta ympäri Suomen. He ovat huolissaan, heillä on hätä, miten suomalaisen ruuan ja maaseudun käy.
Kalmaria ”suorastaan vihastuttaa se välinpitämättömyys, jolla kokoomus, perussuomalaiset, RKP ja kristillisdemokraatit maaseudun ahdinkoon suhtautuvat”.
– He pitävät maaseutua ikään kuin takapihana, jonka voi jättää unholaan ja lakaista tämän tuskan maton alle.
Kalmari hämmästeli sitä, että ennen vaaleja nykyiset hallituspuolueet halusivat julistaa maatalouden hätätilaa, mutta asiat ovat menneet vain huonompaan suuntaan.
– Hallituksen täytyy nyt vastata siihen, miksi ”täyskäännös” on johtanut tähän onnettomaan tilanteeseen ja mitä se tekee suunnan muuttamiseksi, vai aikooko se tehdä yhtään mitään?
– Iranin sodasta johtuvaan kustannuskriisiin ei ole vastattu, markkinoita ei ole saatu reiluksi, päinvastoin. Tämä hallitus vahvistaa jo valmiiksi vahvan kaupan asemaa.
Suomalainen ruoka, maaseutu ja maatalous pitää pelastaa, vaati myös keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Eerikki Viljanen.
Viljasen mukaan hallituspuolueet yrittävät nyt ”kaikin keinoin lakaista maton alle” sitä, että todellisuudessa maatalouden kannattavuus on Euroopan alhaisimmalla tasolla.
– Tämä ei meille käy, ja sen takia välikysymys on jätetty.
Maatilallinen Viljanen huomaa käytännössä itsekin sen, että keskeisiin kannattavuutta heikentäviin syihin kuuluvat kohonneet polttoaineiden kustannukset.
– Voin kertoa esimerkin omalta tilantani. Tilasin kesäkuussa polttoaineita kesäsadonkorjuuta varten, ja tänä aamuna kun katsoin hintoja – sama määrä, sama toimittaja, samat ehdot –, hinta oli noussut 38 prosenttia.
Viljanen totesi, että maatalouspolitiikassa rajoittavana tekijänä kansallisille toimille on usein EU, mutta tällä hetkellä Euroopan tasolla on reagoitu kustannuskriisiin ja annettu jäsenmaille vapauksia kohonneiden kustannusten kompensointiin.
– Tähän hallituksen pitää tarttua, hän sanoi.
Viljasen mukaan ruokaketju pitää saada tasapainoon. Näitäkin toimia hallitus on luvannut.
– Kilpailulaki pitää avata, pitää puuttua kaupan ylivahvaan neuvotteluasemaan sekä tukkukaupan kilpailuongelmiin. Tuotantokustannusten muutosten pitää päästä nykyistä nopeammin tuottajahintoihin.
Viljanen vaati hallitukselta myös ”huomattavan paljon jämäkämpää otetta” afrikkalaisen sikaruton torjuntaan.
– Sikarutto lisää ahdinkoa entisestään. Merkittävä osa sianlihan vientimarkkinoista on jo sulkeutunut. Kustannukset pelkästään sika-alalle ovat kymmeniä miljoonia euroja, ja kasvavat koko ajan, Viljanen sanoi.
Hallituksen tulee vastata keskustan välikysymykseen kahden viikon kuluessa.