Tutkija: Moni liberaalioikeistolainen äänestää Ruotsin vaaleissa nyt keskustaa – tässä syy

Ruotsi

Ruotsin keskustapuolue on noussut merkittävään asemaan, kun länsinaapurissa äänestetään tulevana sunnuntaina uudesta parlamentista.

Helsingin yliopiston Pohjoismaisen tutkimuksen professorin Johan Strangin mukaan Ruotsin keskustalle on tarjolla jopa eräänlainen vaa’ankieliasema tulevia hallituskuvioita ajatellen.

Syy tähän on se, että keskustapuolue on onnistunut nostamaan kannatustaan kesän mittaan. Viimeisimpien gallupien mukaan keskustaa äänestäisi 7–8 prosenttia ruotsalaisista. Vielä keväällä lukema liikkui viiden prosentin tuntumassa.

Samaan aikaan gallupien kärkipuolue sosiaalidemokraatit on menettänyt kannatustaan.

Asetelma antaa keskustalle enemmän vipuvartta päästä mahdolliseen Magdalena Anderssonin johtamaan hallitukseen.

Keskusta on toiminut vuodesta 2018 lähtien vasemmistoblokin tukipuolueena. Hallituspuolueeksi nouseminen antaisi sille kuitenkin huomattavasti enemmän vaikutusvaltaa.

Keskusta voi nykyisessä tilanteessaan asettaa myös tiukkoja ehtoja sille, keitä se hallitukseen haluaa. Puolue ei aio suostua hallitusyhteistyöhön Ruotsin vasemmistopuolueen kanssa.

– Keskusta on nyt hyvin tärkeässä roolissa. Andersson tarvitsisi molempien puolueiden tuen. Nyt on kiinnostavaa seurata, mihin suuntaan hän joutuu kallistumaan, Strang sanoo Suomenmaalle.

Ruotsin vaaleja pidettiin vielä noin kuukausi sitten tylsinä ja etukäteen taputeltuina.

Sosiaalidemokraattien johtaman vasemmistoblokin ero nykyisin vallassa olevaan oikeistoblokkiin näytti niin selvältä. Kesällä ero oli melkein kymmenen prosentin luokkaa.

Viime aikojen kannatuskyselyissä demarien kannatus on kuitenkin pudonnut. Blokkien välinen ero on sitä myöten kaventunut. Enää puhutaan noin neljän prosentin erosta.

– Tämä on puhuttanut viime päivinä Ruotsissa ehkä eniten. On hyvin jännittävää, mikä se ero on vaalipäivänä, Strang sanoo.

Jännitettävää riittää siinä, voisiko kokoomuslaisen Ulf Kristerssonin johtama oikeistoblokki jatkaa sittenkin vallassa. Ja jos voisi, nousisivatko ruotsidemokraatit hallitukseen.

Kristersson on luvannut, että jos oikeistoblokki pääsee muodostamaan hallituksen, ruotsidemokraateillekin jaetaan ministerin salkkuja. Se olisi Ruotsissa historiallinen muutos.

Kaikki tämä nostaa keskustapuolueen merkitystä entisestään, Strang sanoo.

Ruotsin keskustapuolue on hänen mukaansa Suomen Keskustaa paljon liberaalimpi puolue niin arvokysymyksissä kuin talouspolitiikassakin.

Vasemmistoblokki sopii keskustalle arvojen vuoksi, oikeistoblokki talouskysymysten vuoksi. Siksi molemmilla laidoilla myös tehtäisiin mielellään yhteistyötä keskustan kanssa.

Keskustalla on kuitenkin omat rajoitteensa. Vasemmiston arvot eivät sovi liberaaleihin talousnäkemyksiin, ruotsidemokraattien ajatukset ovat puolestaan kaukana keskustan liberaaleista arvoista.

Keskusta onkin kieltäytynyt mahdollisesta hallitusyhteistyöstä molempien puolueiden kanssa.

Strangin mukaan keskusta hyötyy siitä, että sekä vasemmistopuolueen että ruotsidemokraattien näkemykset jakavat mielipiteitä myös äänestäjien keskuudessa.

Monet liberaalioikeistolaiset ruotsalaiset äänestävät keskustaa nyt siksi, etteivät he halua ruotsidemokraatteja hallitukseen.

– Vastaavasti moni äänestää nyt keskustaa siksi, että he haluaisivat keskustasta mieluummin hallituskumppanin demareille kuin vasemmistosta.

Keskustan asema molempien laitojen haluamana yhteistyökumppanina ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys.

Puolue on rämpinyt pitkään kannatusalhossa ja sisäisissä erimielisyyksissä. Muutama vuosi sitten puolueen kannatus putosi hetkellisesti jo alle neljään prosenttiin. Ruotsissa neljän prosentin kannatus on edellytyksenä sille, että puolue ylipäätään pääsee valtiopäiville.

Keskustan sisällä on käyty repivää keskustelua puolueen suunnasta. Strangin mukaan puolueen on koettu olevan välillä liian oikealla ja välillä liian vasemmalla.

Jotain puolueen tilanteesta kertoo sekin, että keskusta on vaihtanut puheenjohtajaansa lyhyen ajan sisällä useita kertoja.

Viime marraskuusta lähtien puoluetta johtanut Elisabeth Thand Ringqvist on kuitenkin onnistunut rauhoittamaan tilannetta.

Strangin mukaan Ringqvist on palauttanut keskustapuoluetta takaisin perinteiselle linjalle.

– Hän on puhunut enemmän maaseudusta tai siitä, että hyvinvointivaltiossa pitää olla myös pienempiä yksiköitä, pieniä kouluja ja terveysasemia. Hän on panostanut edeltäjiään enemmän keskustalle perinteisesti hyvin tärkeisiin teemoihin.

– Ja hyvin hän näyttää siinä myös onnistuneen.

Vaalien alla Ruotsissa on käyty keskustelua siitä, voisiko keskusta palata oikeistoblokin tuki- tai hallituspuolueeksi.

Puolue kuului pitkään oikeistoblokkiin, kunnes ex-puheenjohtaja Annie Lööf teki vuonna 2018 kuuluisan irtiottonsa siitä linjasta.

Viime aikoina keskustaa on jopa suorastaan maaniteltu yhteistyöhön perinteisten oikeistoblokin puolueiden eli kokoomuksen ja kristillisdemokraattien kanssa. Strangin mukaan siihen ei kuitenkaan ole kannatuslukemien perusteella mahdollisuuksia.

Pinnalla on ollut myös blokkirajat ylittävä hallitus, jonka muodostaisivat keskusta, kristillisdemokraatit, ympäristöpuolue ja sosiaalidemokraatit.

Strangin mukaan se olisi myös keskustalle mieluinen. Puolue on hänen mukaansa rummuttanut paljon blokkirajat ylittävän, politiikan keskikentälle painottuvan hallitusyhteistyön puolesta.

Mutta blokkipolitiikka näyttää voivan Ruotsissa kuitenkin edelleen hyvin. Strang ei usko, että se murtuisi tälläkään kertaa, vaikka blokkeja ylittävää yhteistyötä harjoitetaankin kunnallisella tasolla monella paikkakunnalla. 

Hän arvelee, että vasemmistoblokki kykenee lopulta pitämään vaaleissa oikeistoblokin takanaan. Sen myötä Magdalena Andersson pääsee muodostamaan hallituksen.

Lopullista hallituskokoonpanoa on vaikea ennakoida. Strang arvelee, että se voi lopulta olla demarien ja ympäristöpuolueen vähemmistöhallitus, jota keskusta ja vasemmisto tukevat.

– Mutta ei sekään ole yksiselitteistä, sillä molemmat puolueet ovat vaatineet, että niiden pitää päästä hallitukseen. Hyvin mielenkiintoiset vaalit näistä lopulta tuli.