"Lennokkeja oli kaikkialla" – Amnestyn selvitys kertoo, miten Venäjä huijaa ulkomaalaisia sotilaiksi Ukrainaan
Venäjä huijaa ulkomaalaisia ihmisiä armeijaansa ja lähettää heidät taistelemaan Ukrainaan, kertoo Amnesty.
Viranomaiset houkuttelevat haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä esimerkiksi valheellisilla työpaikkailmoituksilla ja takavarikoivat armeijaan tietämättään liittyneiden passit.
Amnestyn selvitys osoittaa, että monissa tapauksissa toiminta täyttää ihmiskaupan tunnusmerkit.
Venäjä käyttää toimintamallia, jossa värvääjät houkuttelevat ihmisiä ulkomailta maan asevoimiin valheellisin lupauksin. Kohteena ovat erityisesti matalan tulotason maista tulevat ihmiset. Viranomaiset hyödyntävät myös Venäjällä jo olevien siirtolaisten ja pakolaisten haavoittuvaa asemaa.
– Haavoittuvassa asemassa olevia ulkomaalaisia käytetään tykinruokana hyökkäyssodassa Ukrainaa vastaan, toteaa Amnestyn pääsihteeri Agnès Callamard tiedotteessa.
Callamardin mukaan värvääjät lupaavat ihmisille valheellisesti muuta kuin taistelutyötä, vaikka tavoitteena on saada ulkomaalaiset liittymään armeijaan. Kun uhrit ovat allekirjoittaneet asiakirjat, usein kielellä, jota he eivät ymmärrä, sotilasjohto rajoittaa heidän liikkumistaan, lähettää heidät etulinjaan vähäisellä koulutuksella ja uhkailee niitä, jotka yrittävät poistua.
Selvitys perustuu Amnestyn tekemiin haastatteluihin sotavankileireillä Ukrainassa vuosina 2024–2026. Haastateltavat olivat kotoisin Brasiliasta, Kolumbiasta, Kuubasta, Egyptistä, Sierra Leonesta, Sri Lankasta, Somaliasta ja Etelä-Afrikasta.
Tutkijat ovat myös keskustelleet Venäjän armeijassa yhä palvelevien ulkomaalaisten, heidän perheenjäsentensä sekä asianajajien, ihmisoikeuspuolustajien ja toimittajien kanssa.
Keskeisenä värväyskeinona Venäjän viranomaiset hyödyntävät ihmisten epävarmaa maahanmuuttostatusta. Kohteeksi joutuvat esimerkiksi henkilöt, joiden työviisumi on umpeutunut, sekä rikoksista syytetyt ulkomaalaiset. Armeijaan liittyminen esitetään vaihtoehtona säilöönotolle ja karkotukselle.
Amnesty haastatteli muun muassa kahta srilankalaista miestä, jotka olivat jääneet maahan työviisuminsa umpeuduttua, sekä kuubalaisia ja egyptiläisiä, jotka oli vangittu huumeiden hallussapidon vuoksi. Kaikille tarjottiin mahdollisuutta allekirjoittaa sotilassopimus vankeusrangaistuksen sijaan. Haastateltavien joukossa oli myös Keski-Afrikasta lähtöisin oleva pakolainen, jota uhattiin karkotuksella, ellei hän liittyisi Venäjän asevoimiin.
Luvatun työn todellisen luonteen ja siihen liittyvien riskien peittely tai vääristely on keskeinen osa Venäjän armeijan värväystoimintaa. Sotilaspesti esitetään usein tukitehtävänä, kuten työskentelynä armeijan keittiössä tai kuljettajana kaukana rintamalta.
Kaksi srilankalaista sotavankia kertoi uskoneensa päätyvänsä kokin tehtäviin. Sen sijaan heidät lähetettiin etulinjaan taistelemaan.
– Taistelujen mittakaavaa on mahdoton kuvitella. En nähnyt Ukrainan sotilaita, ainoastaan lennokkeja. Lennokkeja oli kaikkialla, toinen heistä kertoi Amnestyn mukaan.
– En palaisi rintamalle enää koskaan.
Amnestyn haastattelemat sotavangit kertoivat, että heidän liikkumisvapauttaan rajoitettiin merkittävästi sotilassopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Brasiliasta ja Sri Lankasta rekrytoidut kertoivat, että heidän passinsa ja matkapuhelimensa otettiin pois koulutuksen aikana tai ennen lähettämistä etulinjaan. Ihmisiä kuljetettiin rintamalle salaisissa ja tarkasti valvotuissa olosuhteissa.
Brasilialainen IT-ammattilainen Pedro kertoi allekirjoittaneensa asiakirjan, jonka hän uskoi koskevan hyvin palkattua teknologia-alan työpaikkaa Venäjällä. Päätyessään rintamalle Pedro pyysi komentajalta lupaa lähteä ja sai yksiselitteisen vastauksen:
– Jos yrität paeta, päädyt joko vankilaan tai tapamme sinut.
Venäjä käyttää paikallisia välittäjiä ja harhaanjohtavia työpaikkailmoituksia verkossa houkutellakseen ulkomaalaisia värväytymään kotimaissaan.
Brasiliasta, Kolumbiasta, Sierra Leonesta, Somaliasta, Etelä-Afrikasta ja Sri Lankasta käsin värväytyneet kertoivat, että heille oli luvattu siviilitöitä turvallisuus-, logistiikka-, rakennus- tai IT-alalla. Heille luvattiin korkeaa palkkaa ja pikakaistaa Venäjän kansalaisuuteen. Venäjälle saavuttuaan heidät kuitenkin ohjattiin armeijan palvelukseen.
Erään eteläafrikkalaisen miehen vaimo kertoi Amnestylle, että mies haki verkossa autonkuljettajan työpaikkaa Puolassa. WhatsAppissa toiminut välittäjä ohjeisti häntä lentämään Moskovaan hakemaan kuorma-autoa, jolla hänen oli määrä ajaa Puolaan.
– Mieheni saavuttua Moskovaan häneltä vietiin kaikki. Hänelle kerrottiin, ettei hän olisikaan ajamassa Puolaan, vaan hänestä tulisi sotilas.
Monelle luvattiin huomattavia palkkoja ja liittymisbonuksia, joita ei koskaan maksettu. Osa ehti saada osan luvatuista rahoista ennen kuin heidät vangittiin Ukrainassa. Rahallisten lupausten lisäksi kaikki haastatellut korostivat lupauksen Venäjän kansalaisuuden saamisesta toimineen erityisen vahvana houkuttimena rekrytoinnissa.
Amnestyn havaintojen perusteella rekrytoinnin tavoitteena vaikuttaa olevan ennen kaikkea Venäjän etulinjan joukkojen kasvattaminen. Taistelutaidolla tai ihmishengillä ei prosessissa näytä olevan suurtakaan merkitystä.
Sotilaallisen kokemuksen puute ei näytä olleen este värväykselle. Suurin osa palvelukseen otetuista lähetettiin taistelualueille vain kahden viikon koulutuksen jälkeen. Haastatellut tunsivat, että valmistautuminen oli riittämätöntä. Rintaman olosuhteita kuvatessaan he puhuivat kalustopulasta sekä vaikeuksista kommunikoida komentajien kanssa kielimuurin takia.
Tutkimuksen mukaan Venäjä ei ainoastaan laiminlyö ihmiskaupan torjuntaa, vaan näyttää myös itse osallistuvan toimintaan, joka täyttää sen tunnusmerkit. Se ei myöskään ole onnistunut suojelemaan uhreja, tutkimaan ihmiskauppaan liittyviä rikoksia tai saattamaan niihin syyllistyneitä vastuuseen.