Suomi haluaa intialaisia osaajia – mutta riittääkö heille paikka onnellisuustilaston kärjessä ja pitkä tie kansalaisuuteen?

Suomeen halutaan osaajia Intiasta erityisesti IT-alalta. Samalla Suomi kilpailee monen muun maan kanssa intialaisista osaajista. Intian pääkaupungissa Delhissä STT:n haastattelemille opiskelijoille Suomi ei ollut ensisijainen valinta, jos he haluaisivat muuttaa ulkomaille.

STT haastatteli viittä opiskelijaa intialaisessa teknillisessä yliopistossa IIT Delhissä. Osa heistä oli kuullut Suomesta sen, että Suomi on YK:n sponsoroiman World Happiness -raportin mukaan maailman onnellisin maa.

– Miksi ei? Haluaisin olla onnellinen, taloustieteen maisteriohjelmassa opiskeleva Tanvi Vaidhyanathan sanoi STT:lle pohtiessaan Suomea kohteena.

Haastattelussa Vaidhyanathan sanoo pohtineensa kuitenkin erityisesti Britannian ja Yhdysvaltain huippuyliopistoja.

Yksi opiskelijoista kehui Suomen maksutonta koulutusjärjestelmää. Eräälle Suomi taas ei sanonut maana oikein mitään.

Haastattelujen saamiseksi STT joutui kertomaan yliopistolle niiden teemoista, ja yliopisto valitsi haastateltavat. Haastattelutilanteessa STT:n esitti kaikki haluamansa kysymykset, eikä yliopisto ole lukenut sitaatteja ennalta. Intiassa yliopistojen kontrollointi on tiukentunut viime vuosina.

STT esitteli opiskelijoille viisi eri maata ja kysyi heiltä, mikä niistä vaikutti työperäisen maahanmuuton kannalta kiinnostavimmalta. Maita tarkastellessaan opiskelijat eivät tienneet, mikä maa oli mikäkin. Maat olivat Suomi, Ruotsi, Saksa, Britannia ja Australia. Yksikään opiskelijoista ei valinnut Suomea tai Britanniaa kiinnostavimmaksi.

Maita tarkasteltiin muun muassa siltä kannalta, kuinka pitkään kestää saada maan kansalaisuus, puhutaanko maassa englantia vai ei sekä kuinka monikulttuurinen maa on. Lisäksi tarkasteltiin muun muassa työelämää.

Opiskelijoiden vastauksissa painottui esimerkiksi se, että he halusivat maahan, joka oli monikulttuurinen. Intia on monikulttuurinen maa, joten monikulttuurisuus tuntui miellyttävältä. Opiskelijoita ei myöskään houkutellut se, että Suomessa kansalaisuuden saamisessa menisi usein vähintään kahdeksan vuotta.

Osalle se, että maassa ei puhuta englantia, ei ollut kynnyskysymys. Osa valitsisi mieluummin englanninkielisen maan.

Intialaisia muuttaa yhä paljon ulkomaille, mutta STT:n haastattelemista nuorista moni sanoo, että ulkomaille muuttamista ei tavoitella samalla tavalla kuin aiemmin. Lisäksi moni saattaa ulkomailla asumisen jälkeen palata Intiaan.

– Osin tämä liittyy siihen, että että Intiassa voi edetä urallaan ja että voi auttaa koko (intialaista) yhteiskuntaa menemään eteenpäin, konetekniikan alempaa korkeakoulututkintoa opiskeleva Yajika Dagar sanoo yhdeksi syyksi muutokselle.

Ankur Khetan opiskelee alemmassa korkeakoulututkinnossaan pääaineenaan sähkötekniikkaa ja sivuaineenaan liikkeenjohtoa. Hän näkee, että moni parikymppinen Intiassa saattaa ajatella, että he eivät tule sopeutumaan länsimaiseen elämäntapaan, joka on erilainen kuin intialainen.

Väitöskirjassaan infrapunalämpökuvausta tutkiva Suresh Kumar Bhambhu näkee, että ulkomaille monesti houkuttelee korkeampi palkkaus tai ammatillisten taitojen kehittäminen. Maaseudulta kotoisin oleva Bhambhu tuo kuitenkin esiin, että vanhemmista huolehtiminen on monelle tärkeää.

– Jos minulla on samat mahdollisuudet Intiassa, tulen aina suosimaan Intiaa, Bhambhu sanoo.