Suomalaistähti jäi Hitlerin olympialaisissa poimimaan tekohampaita lumihangesta – Hiihti silti voittoon
Lumisade, baijerilaiset talvimaisemat ja olympialaisten avajaiset. Ei siinä hetkessä ehkä kukaan osannut kuvitella, millaisen ajan kynnyksellä maailma eli.
Alkamassa olivat Garmisch-Partenkirchenin olympialaiset 6. helmikuuta 1936. Kisojen alkamisesta tulee perjantaina kuluneeksi tasan 90 vuotta.
Katsomossa istui valtakunnankansleri Adolf Hitler. Hän myös julisti kisat avatuiksi. Saksan ja Itävallan joukkueet kohottivat kätensä natsitervehdykseen.
Hitler ei alunperin ollut innostunut olympiakisoista. Hän oli jopa pitänyt niitä juutalaisena hömpötyksenä. Propagandaministeri Joseph Goebbels sai kuitenkin Hitlerin pään kääntymään.
Ja niin olympiatuli tuotiin tuohon Saksan korkeimman vuoren Zugspitzen juurella sijaitevaan kaupunkiin.
Garmisch ja Partenkirchen olivat olleet pitkään omat erilliset kylänsä. Olympialaisten alla Hitler oli kuitenkin määrännyt ne yhdistettäviksi.
Nykysilmin Garmisch-Partenkirchenin 1936 kisat näyttäytyvät räikeän propagandistisina olympialaisina, joita myös natsi-Saksa tehokkaasti hyödynsi omiin tavoitteisiinsa. Hakaristiliput liehuivat kisapaikoilla, juna-asemilla ja kylänraiteilla.
Olympialaisten oheistapahtumissa ja kisakatsomoissa Hitler sai pullistella mahtiaan minkä ehti. Huippuunsa tämä propaganda yltyi puolisen vuotta myöhemmin Berliinin kesäolympialaisissa.
Maailma ei vielä tiennyt, että vain muutaman vuoden päästä alkaisi toinen maailmansota, joka johtaisi miljooniin kuolleisiin ja juutalaisten kansanmurhaan.
Jälkikäteen ajateltuna se kaikki oli kuitenkin kuin tarjottimella vuoden 1936 kisoissa.
Hitler oli noussut valtaan kolmisen vuotta ennen Garmisch-Partenkirchenin kisoja.
Saksassa syrjittiin ja vainottiin jo juutalaisia kiristyvään tahtiin. Ensimmäiset keskitysleiritkin olivat jo toiminnassa.
Garmisch-Partenkirchenissäkin oli kylttejä, joissa juutalaisia kiellettiin olemasta tietyillä alueilla. Kyltit tosin siivottiin olympialaisten ajaksi pois kansainvälisen olympiakomitean painostuksesta.
Yhden juutalaisen Saksa tosin salli olympiajoukkueeseensa. Tai suorastaan kutsui. Hän oli jääkiekkoilija Rudi Ball.
Ball tunnettiin yhtenä Euroopan parhaimmista jääkiekkoilijoista. Hän oli muuttanut jo Saksasta pois, mutta natsi-Saksa halusi hänet vielä edustajakseen osoittaakseen maailmalle, kuinka hyvä maa Saksa on.
Ilmeisesti myös osa Saksan muista pelaajista vaati Ballin ottamista joukkueeseen. Ballin kerrotaan asettaneen osallistumisensa ehdoksi sen, että hänen perheensä sai lähteä Saksasta.
Ulkopolitiikassa Saksa hamusi Reininmaata itselleen. Sinne se myös marssitti joukkonsa vain muutama viikko kisojen jälkeen maaliskuussa 1936.
Muu maailma seurasi sitä sivusta ja toivoi, että Reininmaa riittäisi Hitlerille. Ei riittänyt, kuten hyvin nykyisin tiedämme.
Urheilujuhlan tuntua Garmisch-Partenkirchenissä kuitenkin oli, sitä tuskin on kiistäminen.
Yleisöä oli paljon. Urheilijoitakin oli ajan mittapuulla paljon: kaikkiaan 646 henkilöä yhteensä 28 eri maasta.
Alppihiihto oli ensimmäistä kertaa olympiakisojen ohjelmassa, maastohiihdon hiihdettiin puolestaan ensi kertaa viesti. Tosin naiset eivät vielä tuolloin kisanneet maastohiihdossa sen enempää viestissä kuin yksilömatkoillakaan.
Yksi kisojen yllättävimpiä ja isoimpia uutisia oli se, ettei Kanada voittanutkaan jääkiekkokultaa. Lajin suurmaa oli vienyt olympiakullat kotiin jo neljissä edeltävissä olympialaisissa.
Garmisch-Partenkirchenissä Iso-Britannia onnistui kuitenkin sensaatiomaisesti kukistamaan Kanadan. Kolmas oli Yhdysvallat. Rudi Ballin tähdittämä isäntämaa Saksa oli viides.
Kisojen mitalitaulukon vei nimiinsä Norja 15 mitalilla. Perässä tulivat isäntämaa Saksa sekä kolmanneksi yltänyt Ruotsi ja neljänneksi sijoittunut Suomi.
Paljon huomiota kisoissa sai norjalainen taitoluistelija Sonja Henie, joka ylsi kolmanteen perättäiseen olympiakultaansa. Voitto ei tullut kuitenkaan helposti, sillä Iso-Britannian nuori Cecilia Colledge laittoi Henien todella tiukille.
Hitler tykkäsi silminnähden paljon Heniestä. Olihan Henie vuotta aiemmin esiintynyt Berliinissä Hitlerille ja kohottanut kätensä natsitervehdykseen huutaen ”Heil Hitler”.
Suomen mitalisaalis Garmisch-Partenkirchenista oli kuusi mitalia, joista yksi oli kultainen, kaksi hopeista ja kolme pronssista.
Kultamitali irtosi ensimmäistä kertaa järjestetystä maastohiihdon viestistä joukkueella Sulo Nurmela, Klaus Karppinen, Matti Lähde ja Kalle Jalkanen.
Suomalaiseen urheiluhistoriaan on painunut etenkin kisan ankkuriosuus, jolloin Jalkanen kuroi Norjan reilun etumatkan kiinni.
Kerrotaan, että ohituksen tehtyään Jalkanen sylkäisi vahingossa tekohampaansa lumihankeen. Jalkanen pysähtyi ja poimi tekohampaat talteen. Sen jälkeen hän hiihti vielä uudestaan norjalaisen kiinni ja toi Suomen lopulta maaliin ensimmäisenä.
Jalkanen kuoli sittemmin jatkosodan rintamalla vuonna 1941.
Pikaluistelija Birger Wasenius kahmi kolme mitalia. Hän saavutti Suomen molemmat hopeamitalit. Ne irtosivat 5 000 ja 10 000 metrin kilpailuista.
Pronssia Wasenius sai 1 500 metriltä.
Waseniuksen elämä päättyi talvisodassa. Hän kaatui rintamalla tammikuussa 1940.
Antero Ojala täydensi Suomen pikaluistelumenestystä 5 000 metrin pronssilla. Pekka Niemi toi puolestaan pronssia maastohiihdon 18 kilometrin kisasta.
Garmisch-Partenkirchen meinasi saada järjestettäväkseen myös seuraavat talviolympialaiset vuonna 1940. Ne kuitenkin esti syyskuussa 1939 alkanut toinen maailmansota.
Alun perin vuoden 1940 talvikisat oli myönnetty Japanin Sapporolle. Se kuitenkin luopui niistä vuonna 1938 Japanin–Kiinan sodan vuoksi.
Kisat annettiin Sveitsin St. Moritzin järjestettäväksi, mutta hanke kaatui kansainvälisen hiihtoliiton ja kansainvälisen olympiakomitean väliseen kiistaan ammattimaisten hiihdonopettajien osallistumisoikeudesta.
Sen myötä kisat siirrettiin toistamiseen Saksan Garmisch-Partenkircheniin.
Toinen maailmansota peruutti kuitenkin talviolympialaiset 12 vuodeksi. Väliin jäivät myös Italian Cortina d’Ampezzolle myönnetyt vuoden 1944 talviolympialaiset. Seuraavan kerran talvilajien olympiamitaleista kisattiin vuonna 1948 Sveitsin St. Moritzissa.
Talviolympialaiset Italian Milano–Cortinassa alkavat perjantaina 6. helmikuuta 2026 ja päättyvät sunnuntaina 22. helmikuuta 2026.