Helena Takalo joutui todella kuumottavaan tilanteeseen olympiavoittonsa jälkeen 50 vuotta sitten
Talviurheilusta innostuneiden katseet kääntyivät talvella 1976 kohti Itävallan Innsbruckia, joka sai talviolympialaiset järjestettäväkseen jo toista kertaa.
Edelliset Innsbruckin olympialaiset oli järjestetty vuonna 1964. Kaksitoista vuotta myöhemmin olympiatuli kuitenkin palasi kaupunkiin.
Toiset olympialaisensa Innsbruck sai järjestettäväkseen mutkien kautta, sillä kisat oli alunperin myönnetty Yhdysvaltain Coloradon Denverille. Lopulta Denver kuitenkin perui isännyytensä huimiksi kohonneiden kustannusten vuoksi.
Erinäisten veivausten jälkeen isännyys annettiin lopulta Innsbruckille. Vuoden 1976 Innsbruckin olympialaisten alkamisesta tulee keskiviikkona kuluneeksi tasan 50 vuotta.
Suomelta Innsbruckin 1976 kisat menivät hyvin. Tuloksena oli kaksi kultaa, neljä hopeaa ja yksi pronssi. Mitalitilastoissa Suomi keikkui sijalla kuusi.
Ensimmäisen kultamitalin Suomelle toi maastohiihtäjä Helena Takalo. Hän hiihti naisten pikamatkan eli 5 kilometrin hiihdon olympiakultaan vain 1,04 sekunnin erolla Neuvostoliiton Raisa Smetaninaan.
Pronssille kisassa hiihti Neuvostoliiton Galina Kulakova.
Kisan jälkeen tuore olympiavoittaja joutui kuitenkin todella kuumottavaan tilanteeseen. Takalo kutsuttiin kuultavaksi positiivisesta dopingnäytteestä.
Takalo kertoi vuonna 2017 Ilta-Sanomille, että Suomen joukkueenjohtaja Hannu Koskivuori tuli eräänä aamuyönä herättämään hänet kisakylässä Seefeldissä. Valkenemassa oli Takalon seuraavaa kisamatkaa eli 10 kilometriä edeltävä päivä.
Koskivuori kertoi Takalolle, että hänen dopingnäytteestä oli löytynyt jotain. Takalo ei meinannut uskoa korviaan.
Antidopingviranomaiset käskivät Takalon matkustaa Seefeldistä noin 30 kilometrin päähän Innsbruckiin. Siellä hänelle kerrottiin, että käryn oli aiheuttanut piristeisiin luokiteltava efedriini.
B-näytettä odotellessa katseet kuitenkin kiinnittyivät säilytyskaapista otetun näytepullon sarjanumeroon. Se ei kuulunutkaan Takalolle, vaan 5 kilometrin pronssimitalistille Galina Kulakovalle.
Takalo oli syytön ja vapaa osallistumaan 10 kilometrin kisaan. Viranomaiset pyytelivät kovasti anteeksi. Koskivuori ehdotti Takalolle konjakkiryyppyjä, jotta hiihtäjä voisi rauhoittua kuumottavista kokemuksista.
Kaksikko ehti illaksi takaisin Seefeldiin. Valmistautuminen kympin kisaan ei hässäkän vuoksi mennyt parhaimmalla tavalla.
Seuraavana päivänä Takalo hiihti 10 kilometrin kisassa olympiahopealle. Kultaa vei vain 0,87 sekunnin erolla Neuvostoliiton Smetanina.
Pronssille hiihti dopingista kärynnyt Kulakova. Hän oli menettänyt kärynsä vuoksi 5 kilometrin pronssin, mutta muihin kilpailuihin hän sai edelleen osallistua.
Takalon olympiamenestys täydentyi vielä naisten viestissä, jossa Suomi saavutti hopeaa. Suomen joukkueessa hiihtivät Takalon lisäksi Marjatta Kajosmaa, Hilkka Riihivuori ja Liisa Suihkonen.
Kultaa viestissä vei Neuvostoliitto ja pronssia Länsi-Saksa.
Kultajuhlia Innsbruckissa päästiin viettämään myös miesten viestissä, kun Suomen miehet lykkivät olympiakultaan joukkueella Arto Koivisto, Juha Mieto, Matti Pitkänen ja Pertti Teurajärvi.
Taakse jäivät hopealle hiihtänyt Norja ja pronssille yltänyt Neuvostoliitto.
Suomen mieshiihtäjistä Koivisto saavutti menestystä myös henkilökohtaisella matkalla. Tuloksena pronssia miesten 15 kilometriltä.
Ampumahiihdosta Suomi sai kaksi hopeaa. Heikki Ikola tuli toiseksi miesten 20 kilometrillä ja Suomen joukkue niin ikään toiseksi miesten ampumahiihdon viestissä joukkueella Henrik Flöjt, Ikola, Esko Saira ja Juhani Suutarinen.
Innsbruckin lisäksi talviolympialaiset on järjestetty kahdesti Sveitsin Sankt Moritzissa (1928, 1948) ja Yhdysvaltain Lake Placidissa (1932, 1980).
Viikon päästä lista täydentyy myös Italian Cortina d’Ampezzolla, kun Milano–Cortinan olympiakisat alkavat. Edellisen kerran olympiamitaleista kisattiin Cortina d’Ampezzossa vuonna 1956.
Suomenmaa kertoi 70 vuotta sitten pidetyistä Cortinan kisoista viikko sitten julkaistussa artikkelissa.