Syyttäjä: Supossa pyrittiin erehdyttämään käräjäoikeutta tiedustelulupien saamiseksi
Suojelupoliisin (supo) virkamiesten epäillään antaneen vääriä tai harhaanjohtavia tietoja, kun supo haki lupia muun muassa telekuunteluun ja tekniseen laitetarkkailuun elo-syyskuussa 2020.
Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappen mukaan on todennäköisiä syitä epäillä, että sekä Helsingin käräjäoikeutta että tiedusteluvalvontavaltuutettua on pyritty erehdyttämään.
Tiedot käyvät ilmi supon tiedustelutoimintaa koskevassa rikosasiassa tehdyistä syyttämättäjättämispäätöksistä.
Päätökset paljastavat myös, että vuosia jatkunut siviilihenkilöön perustunut tiedonhankintajärjestely jäi syyttäjän mukaan pitkälti normaalin laillisuusvalvonnan ulkopuolelle.
Syyttäjä nosti maanantaina viimeiset syytteet supon tiedustelutoimintaan liittyvässä poikkeuksellisen laajassa vyyhdissä.
Kaikkiaan tapauksessa nostettiin syytteitä seitsemää ihmistä vastaan. Yksi syytetyistä on supon entinen päällikkö Antti Pelttari. Hän on kiistänyt syyllistyneensä rikoksiin.
Syyttämättäjättämispäätöksistä piirtyy kuva, että Pelttari on ollut laajalti tietoinen supon laittomiksi epäillyistä toimintatavoista.
Helsingin Sanomat (HS) uutisoi lähteisiinsä perustuen kesällä 2025, että poliisi epäilee Pelttarin päättäneen tiedusteluoperaatiosta, jonka yhteydessä tuomioistuimelle on annettu väärää tai harhaanjohtavaa tietoa.
Erästä supon esihenkilöä epäiltiin virkavelvollisuuden rikkomisesta. Syyttäjän mukaan oli syytä epäillä, että hänen alaisensa olivat antaneet väärää tai harhaanjohtavaa tietoa, kun supo haki lupaa tekniseen tarkkailuun, telekuunteluun ja televalvontaan.
Esihenkilönä hänen olisi pitänyt puuttua alaistensa toimintaan.
Lain mukaan poliisi tarvitsee salaisiin tiedonhankintakeinoihin, kuten televalvontaan ja laitetarkkailuun, luvan tuomioistuimelta. Hakemukset tulee toimittaa myös tiedusteluvalvontavaltuutetulle, joka valvoo menetelmien lainmukaisuutta.
Esihenkilö sanoi esitutkinnassa, ettei hänellä ollut asioihin päätösvaltaa, vaan se kuului suojelupoliisin päällikkönä tuolloin toimineelle Pelttarille.
Myös syyttäjä katsoi, että ensisijainen päätäntävalta ja valvonta kuuluivat tilanteessa Pelttarille.
Vyyhdin yksi keskeisimmistä kysymyksistä on se, onko supo käyttänyt siviilihenkilöitä lainvastaisesti tiedustelutoiminnassaan.
HS:n mukaan Pelttarin epäillään päättäneen tiedustelumenetelmien käytöstä vastoin säännöksiä.
Esitutkinnassa myös toista supon esihenkilöä epäiltiin virkarikoksesta siviilien käytössä. Epäilyn mukaan supossa oli vuosina 2012–2024 käytetty siviilihenkilöä tietolähdetoiminnassa tavalla, joka olisi edellyttänyt poliisivaltuuksia.
Syyttäjän mukaan Pelttari oli kertonut, että suojelupoliisin tietolähdetoiminta oli kokonaan tarkistettu ja hyväksytty.
Esihenkilö oli siinä käsityksessä, että Pelttari oli hyväksynyt kyseisen siviilin erillisjärjestelynä. Syyttäjän mukaan käsitys sai tukea muusta esitutkinnasta.
Esitutkinnasta saadun selvityksen valossa toiminto oli syyttäjän mukaan tapahtunut Pelttarin alaisuudessa ja Pelttari oli yleisesti ollut tietoinen operatiivisista asioista ja myös niiden yksityiskohdista.
– Käytännössä toiminta on jäänyt pitkälti normaalin laillisuusvalvonnan ulkopuolelle, syyttämättäjättämispäätöksessä todetaan.
Syyttäjän mukaan ei ilmennyt suoraa näyttöä siitä, että esihenkilö olisi päättänyt rikosepäilyn kohteena olevasta toiminnasta. Esitutkinnan perusteella toimintaan ja sen organisointiin liittyi keskeisesti Pelttari.