Suomalaiset kokevat päätöksenteon etäiseksi, Sitran kysely kertoo – digitaalinen osallistuminen kiinnostaa, mutta päättäjät haluavat kohdata kasvokkain
Vain pieni osa suomalaisista haluaa vaikuttaa asioihin puolueen jäsenyyden kautta. Siksi demokratian pitäisi elää ajassa ja kehittää uusia osallistumisen muotoja, sanoo Sitran asiantuntija, yhteiskuntatieteiden tohtori Hannu-Pekka Ikäheimo.
Sitran tuoreen tutkimuksen mukaan noin 700 000 suomalaista haluaisi osallistua enemmän yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, jos se olisi nykyistä helpompaa. Päätöksenteko tuntuu ihmisistä kuitenkin etäiseltä arjessa.
Kaksi kolmasosaa suomalaisista sanoo, että päätöksenteko pitäisi tuoda lähemmäksi tavallista ihmistä.
Ikäheimo ei usko kuitenkaan siihen, että puolueet tekisivät kuolemaa. Ne ovat yhä keskeisessä roolissa kaikissa demokraattisissa järjestelmissä, hän huomauttaa.
Suuret aatteet ja ideologiat eivät kuitenkaan enää vetoa entiseen tapaan, vaan ihmiset kiinnostuvat heitä itseään lähellä olevista ilmiöistä. Globaaleja viime vuosien ilmiöitä ovat esimerkiksi Me too -kampanja ja Black Lives Matter -liike.
Ikäheimon mukaan ongelmana on se, että uudet vaikuttamisen tavat ovat toistaiseksi erillään politiikasta.
– On selvää, demokratian “käyttöliittymän” pitää päivittyä ihmisten muuttuneen osallistumishalun kanssa.
Hän myöntää, että asia on helpommin sanottu kuin tehty.
– Ne tahot, jotka pystyvät tätä uutta dynamiikkaa hyödyntämään, ovat vahvoilla. Yhtä hyvin voittajia voi olla myös perinteisissä puolueissa.
Ikäheimo muistuttaa, että puoluekenttä on muuttunut viime aikoina maailmalla nopeasti.
– Ranskassa todella pitkään vallan kahvassa ollut demaripuolue kuihtui marginaaliin yksien presidentinvaalien välisenä aikana. Samoin Italiassa puoluekenttä on ollut todella voimakkaassa myllerryksessä.
Päättäjillä ja kansalaisilla on myös eri käsitys houkuttelevista yhteiskunnallisista osallistumistavoista.
Sitran kyselyn mukaan kansalaiset haluaisivat suosia anonyymejä, helppoja ja digitaalisia osallistumisen tapoja. Päättäjät puolestaan haluaisivat, että ihmisten panos tulisi esiin kasvokkaisissa kohtaamisissa.
Esimerkiksi vain 14 prosenttia kuntien ja hyvinvointialueiden luottamushenkilöistä ja viranhaltijoista haluaisi edistää kansalaisten osallistumista nettiadressien allekirjoittamiseen. Sen sijaan kansalaisista jopa 68 prosenttia harkitsisi osallistuvansa juuri tällä tavalla.
19 prosenttia päättäjistä taas kannattaa nettikeskusteluihin osallistumisen edistämistä, kun 42 prosenttia kansalaisista arvioi, että he voisivat osallistua kyseisellä tavalla.
Päättäjät ja viranhaltijat eivät luota kansalaisten kykyyn osallistua yhteiskunnallisia asioita koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon.
Luottamushenkilöistä vain 19 prosenttia ja viranhaltijoista 14 prosenttia katsoo, että kansalaisilla on riittävät valmiudet osallistua monimutkaisia päätöksiä koskevaan keskusteluun. Lisäksi vain kolmannes päättäjistä uskoo, että kansalaisilla on valmiudet arvioida päätöksentekijöiden toimintaa.
Ikäheimo muistuttaa, että kansalaisosallistumisen heikkeneminen ja suomalaisten vähäinen usko omiin vaikutusmahdollisuuksiin ovat tutkitusti demokratian kipupisteitä Suomessa.
– Siksi on haaste, jos päättäjät kokevat politiikan olevan jotain niin monimutkaista, ettei sitä pidä liiaksi ulottaa kansalaisten käsiteltäväksi eri foorumeilla, hän näkee.
Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus Sitran toimeksiannosta. Siihen vastasi 4 000 ihmistä huhtikuun lopulta heinäkuun alkuun.