Rusilta kova väite: Kekkonen ajoi sotilasyhteistyötä itänaapurin kanssa – ja syyllistyi maanpetokseen?

Historia

Vuoden 1972 tammikuussa käynnistyneet salaiset neuvottelut Suomen ja Neuvostoliiton sotilasyhteistyöstä alkoivat presidentti Urho Kekkosen määräyksestä, valtiotieteiden tohtori Alpo Rusi väittää tänään ilmestyvässä kirjassaan. 

Rusin mukaan Kekkonen määräsi Neuvostoliiton sotilasedustajien kanssa aloitettavaksi keskustelut, joiden pohjalta puna-armeija voisi käyttää Lappia vapaasti joko hyökkäyksessä tai puolustuksessa Ruotsia eli käytännössä Natoa vastaan.

Kirjan mukaan Kekkonen laittoi asialle puolustusvoimien komentajana toimineen kenraali Kaarlo Leinosen.

Leinonen vei Neuvostoliiton puolustusasiamiehelle V. A. Andruškevitšille tiedon, että tämä voisi tehdä neuvottelualoitteen puolustusvoimien yleisesikuntapäällikölle Paavo Junttilalle.

Rusin mukaan neuvotteluista tiesi Suomessa Kekkosen lisäksi vain kolme kenraalia.

Kekkonen otti suuren riskin neuvottelujen käynnistämisessä ja syyllistyi mahdollisesti maanpetokselliseen menettelyyn, Rusi väittää.

– Hän ei ainakaan neuvotteluja torjunut, kuten julkisestikin tiedossa olleiden tietojen mukaan heinäkuussa 1978, vaan itse asiassa oli ollut aktiivinen, että neuvotteluja ryhdytään 1972 käymään, Rusi kirjoittaa.

Hän pitää mahdollisena, että ajatus neuvotteluista syntyi marras-joulukuussa 1971, ennen SDP:n vähemmistöhallituksen nimittämistä.

Taustalla vaikutti Rusin mukaan pelko siitä, että Eurooppaan syntyisi sodan vaara, mikäli Saksan liittotasavalta ei ratifioisi Neuvostoliiton ja Puolan kanssa tekemiään sopimuksia.

– Kekkosen puolustukseksi jää se hänen näkemyksensä, että hän pyrki neuvotteluilla etukäteen sopimaan, ennen YYA-sopimuksen konsultaatiomekanismin käynnistymistä, mitä sotilasyhteistyö tarkoitti käytännössä tällaisen yhteisesti havaitun sodanuhkan tilanteessa, Rusi kirjoittaa.

Rusi perustaa kirjassa esittämänsä väitteet ruotsalaisen Venäjä-asiantuntijan Jan Leijonhielmin tietoihin, jotka tämä on saanut toisen käden kautta Ruotsin poliisin tiedustelu- ja turvallisuuspalvelun Säpon arkistoista.

Rusi esittää Yhdessä vai erikseen? -kirjassaan väitteitä myös useiden suomalaispoliitikkojen KGB- ja Stasi-yhteyksistä.

Hänen mukaansa SDP:n puheenjohtajana 1975–1987 toiminut Kalevi Sorsa oli kylmän sodan aikana yksi tärkeimpiä KGB:n huippukontakteja Länsi-Euroopassa.

Saksan entinen liittokansleri Helmut Schmidt laittoi tämän vuoksi välit poikki Sorsaan vuonna 2003, Rusi kirjoittaa. Sorsa koetti vakuuttaa Schmidtille, että Supo voi pestä hänen maineensa, mutta saksalainen ei tätä uskonut.

– Tämä haisee. En vastaa enää hänen kirjeisiinsä, Schmidt totesi elämäkertaansa kirjoittavalle Michael Schwelinille.

Rusi vihjailee kirjassaan myös muun muassa ex-pääministeri Paavo Lipposen yhteyksistä idän tiedustelupalveluihin.

Lipponen suuttui vuonna 2008 suomalaisten Stasi- ja KGB-yhteyksiä penkoneille toimittajille ja syytti näitä ilmiantomentaliteetista sekä halusta kaivella haudassa olevien suomalaisten menneisyyttä.

– Nähtävästi Lipponen tiesi jotain epäillyistä, kun tiesi joidenkin olevan jo rajan toisella puolella. Lipponen itse tuskin oli puhdas ilmiantomentaliteetista, mikäli entisen Itä-Saksan ulkoministeriön ja Stasin raportteihin on uskominen, Rusi kirjoittaa.

Kekkosen elämäkerturi, professori Juhani Suomi kommentoi Alpo Rusin Kekkos-väitteitä perjantain Suomenmaassa.