Presidentti Niinistö varoittaa vihapuheen seuraamuksista – "Aivan tavallisena pidetystä ihmisestä voi sukeutua ensin sanan ja sitten tekojen julmuri"
Presidentti Sauli Niinistö varoittaa vihapuheen arkipäiväistymisen seuraamuksista.
Niinistö huomautti valtiopäivien avajaispuheessaan, että vihapuheen tausta on hyvin samankaltainen kuin rasismilla: toisen arvottomaksi tekeminen hänen mielipiteidensä tai toimintansa vuoksi.
Presidentin mielestä raskaita leimoja ei pidä lyödä löysin perustein.
– Jos aiheettomat nimittelyt arkipäiväistyvät, niiden vaikutus laimenee. Torjunnan kohteena oleva ilmiökin saattaa arkipäiväistyä, tuntua tavanomaiselta, presidentti muistutti.
Niinistön mukaan on tarpeen pohtia, millainen kehityskulku saa ihmisen myötäilemään tai ainakin sulkemaan silmänsä toiminnalta, jota hän vain vähän aiemmin ei olisi osannut kuvitellakaan tapahtuvan.
– Ketju näyttää lähtevän vastakkainasettelusta asteittain nousevaan vihaan ja lopuksi inhimillisyyden katoamiseen. Näin aivan tavallisena pidetystä ihmisestä voi sukeutua ensin sanan ja sitten tekojen julmuri.
Niinistö totesi puhemies Matti Vanhaselle (kesk.), että tällaisen pohdiskelun tarpeesta on puhuttu, ehkä eduskunnan toimesta ja ainakin Kultaranta-keskusteluissa kesällä.
Niinistö palasi puheessaan myös vierailuunsa Auschwitz-Birkenaun keskitysleirin vapauttamisen muistojuhlassa.
Historiallisen tragedian edessä hiljentyminen antaa presidentin mukaan ajattelemisen aihetta myös nykyajassa.
– Ei ihmisluonto muutamassa sukupolvessa ole muuttunut vihalle immuuniksi. Merkkejä siitä, että antisemitismi ja rasismi jälleen pyrkivät nostamaan päätään, löytyy valitettavasti myös meiltä. Niiden torjunnassa on oltava päättäväinen. Ne eivät ansaitse mitään jalansijaa yhteiskunnassamme.
Presidentin mukaan rasismissa on pohjimmiltaan kyse toisen tekemisestä arvottomaksi hänen syntyperänsä vuoksi.
– Kohteessa se nostattaa tunteiden skaalan, häpeästä vihaan.
Puheensa ulkopoliittisessa osuudessa Niinistö muistutti, että terrorismin vastaisen taistelun menestyksestä huolimatta sen uhka ei suinkaan ole poistunut.
– Isis on ajettu ahtaalle, muttei nujerrettu. Lähi-idän, Afrikan ja Aasian kriisipesäkkeistä syntyy sille ja muille äärijärjestöille herkästi uutta kasvualustaa.
Samalla kun osallistumme osana koalitioita terrorismin kitkemiseen kaukana rajoiltamme, on Niinistön mukaan pidettävä huolta myös omien kansalaistemme turvallisuudesta.
– Terrorismilainsäädäntömme ei saa laahata muiden pohjoismaiden perässä.
Presidentin mukaan viime viikkojen uutiset koronaviruksen leviämisestä ovat jälleen korostaneet terveysturvallisuuden tärkeyttä.
– Toivoa sopii, että tämä virus ei kaikkein pahimpia pelkoja toteuta, mutta pandemian mahdollisuutta ei voi sulkea pois. Ja ennen pitkää vastassamme lienee vääjäämättä jokin epidemia, jonka laajaa leviämistä verkottuneessa maailmassamme on mahdotonta tyystin estää.
Näiden tilanteiden hillitsemiseksi on Niinistön mukaan jatkuvasti kehitettävä niin globaalia yhteistoimintaa kuin omaa varautumistamme, aiemmista virheistä ja puutteista oppien.
– Suomen järjestelmän erityisenä vahvuutena on kansainvälisissä arvioissa pidetty matalaa kynnystä poikkihallinnolliseen yhteistyöhön ja tiedonvaihtoon. Tässä meillä on paljon annettavaa maailmalle.
Niinistö puuttui puheessaan myös ilmastonmuutoksen torjunnan vitkaiseen etenemiseen.
– Kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa ensi syksyn Glasgow’n kokouksen on onnistuttava viime vuoden Madridia paremmin. Kansallisesti Suomen paljon mainetta niittäneiden tavoitteiden on alettava näkyä tekoina, presidentti painotti.
Niinistö toivoi myös päättäjien näyttävän asiassa esimerkkiä. Tasavallan presidentin kanslia on jo vähentänyt hiilijalanjälkeään alle puoleen vuoden 2016 tasosta, presidentti huomautti.