Vanhanen paimentaa eduskuntaa yhteiskunnan suurten kehityskysymysten äärelle – puhemiehen mukaan ilmastotoimet on pidettävä sosiaalisesti, alueellisesti ja työllisyyden kannalta hyväksyttävinä
Eduskunnan on syytä pohtia syntyvyyden laskun kaltaisia yhteiskunnan suuria kehityskysymyksiä, katsoo eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.).
Vanhanen sanoi puheessaan valtiopäivien avajaisissa, että väestökehitys on yhtenä suurena perustekijänä siinä, että monia totuttuja asioita on remontoitava uuteen uskoon.
– Nostan syntyvyydestä vain yhden välittömän seurauksen esille. Jo nyt tiedämme toteutuneiden syntyvyyslukujen perusteella sen, että nykyisten noin 2900 peruskoulun ensimmäisen luokan sijasta viiden vuoden päästä tarvitsisimme enää reilut 2300 luokkahuonetta. Viiden aloittavan luokan sijasta riittää siis neljä.
Samaan aikaan meidän on asteittain kyettävä lisäämään voimavaroja ikääntyvien ikäluokkien tarpeisiin, puhemies muistutti.
Vanhasen mukaan eduskunnan valiokunnilla on mahdollisuus ottaa tarkasteluun myös tällaisia yhteiskunnan suuria kehityskysymyksiä antaakseen panoksen niistä käytävään keskusteluun.
Vanhanen muistutti, että tulevaisuuden tarpeisiin ei pystytä muutoksitta vastaamaan.
– Vastakkainasettelun sävyttämänä aikana on tarvetta sille, että on asioita ja kehityskulkuja, joihin vaikuttaminen edellyttyää aidosti kansallista yhteistahtoa tai vähintään yhteistä ymmärrystä ongelman luonteesta, puhemies summasi.
Ilmastokysymys on Vanhasen mukaan samanlainen useimpia hallinnonaloja koskettava kysymys. Kysymys on sekä toimista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi että sen aiheuttamiin muutoksiin sopeutumiseksi.
Asian käsittely pitää Vanhasen mukaan sisällään sekä suuria mahdollisuuksia suomalaisten hyvinvoinnin ja työllisyyden kasvattamiseksi, että aiheita, joista saa mehevääkin mehevämmän vastakkainasettelun identiteettipolitiikan sävyttämänä aikana.
– Ilmastopolitiikkakin on mahdollisuuksien taitamista.
Vanhasen mukaan päätöksiä tekevien on pidettävä takaraivossaan, että ilmastotoimet ovat sosiaalisesti, alueellisesti ja työllisyyden kannalta hyväksyttävissä.
– Ellei tällaista hyväksyttävyyden perustaa kyetä luomaan, on suurena riskinä se, että päätöksenteko tukkeutuu ja päätökset jäävät hyvien periaatteiden tasolle.
Puhemies kantoi huolta myös sävyltään ja mielipiteiltään jyrkentyneen kansalaiskeskustelun vaikutuksista yhteisten asioiden hoitoon ja poliittiseen kompromissihakuisuuteen.
– Osa tätä kehityskulkua on valitettavasti myös se, että saadakseen huomiota kielenkäyttöä tai tekoja joutuu nykyään kärjistämään.
Uudet valtiopäivät alkavatkin Vanhasen mukaan tilanteessa, jossa yhä useammat poliittiset toimijat ovat juridisen arvioinnin kohteena joko tehtävässään tai muussa yhteiskunnassa sanomansa ja tekemänsä johdosta.
– Meidän on edustajina toimittava siten, että kunnioitamme oikeusvaltion toimintaperiaatteita emmekä politisoi juridiikkaa – sillä ennaltaehkäisemme parhaiten myös sen, ettei juridiikkaan turvauduttaisi tulevaisuudessakaan poliittisita syistä, Vanhanen evästi.
