"Selvien linjojen vetäminen on välttämätöntä" – Poliitikot jakavat Niinistön huolen Suomessa näkyvästä rasismista ja antisemitismistä
Presidentti Sauli Niinistö ja eduskunnan puhemies Matti Vanhanen nostivat Suomessa lisääntyneen vihapuheen vahvasti esiin omissa puheissaan valtiopäivien avajaisissa.
Niinistö muistutti, että vihapuhe voi johtaa julmiin tekoihin. Niinistö viittasi 75 vuoden takaiseen holokaustiin ja sanoi, ettei ihminen ole muutamassa sukupolvessa muuttunut vihalle immuuniksi. Presidentti sanoi antisemitismin ja rasismin nostavan päätään myös Suomessa.
Puhemies Vanhanen puolestaan totesi, että yhteisten asioiden hoitaminen käy sitä vaikeammaksi, mitä pidemmälle jyrkentynyt mielipideilmasto etenee.
Puheet tekivät poliitikkoihin vaikutuksen.
– Presidentin puheesta jäi mieleen etenkin kansainvälinen ulottuvuus, asioita on tärkeää seurata laajasti. Ei siitä tosiaan ole niin kauan, kun pahat sanat johtivat hirvittäviin tekoihin, keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Katri Kulmuni totesi Suomenmaalle valtiosalin kahvitilaisuudessa.
Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) sanoi olevansa yhtä mieltä siitä, että yhteiskunnan keskusteluilmapiiri on kärjistynyt.
– Itse en usko, että sillä tyylillä mitään hyvää rakennetaan tähän maahan. Eri mieltä voisi olla rakentavalla ja tyylikkäälläkin tavalla.
Kaikkosen mielestä kärjistynyt keskustelukulttuuri ei ole vain ääriliikkeiden ongelma.
– Kyllä se tauti saattaa olla leviämäänkin päin.
Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) asuu Turussa korttelin päässä juutalaisten synagogasta, joka häväistiin äskettäin holokaustin muistopäivänä.
– Kyllähän se tietysti oli poliittinen teko, joka hyvin julmalla tavalla kertoi, että sellaista asennetta on keskuudessamme. Selvien linjojen vetäminen siitä asiasta on välttämätöntä, Kanerva kiitteli presidentin puhetta.
Kansanedustaja Maria Guzeninan (sd.) mukaan yhteiskunnan sisäinen tila nousi hyvin esiin valtiopäivien avajaispuheissa.
– Ulkoisesti kun katsotaan, niin hyvinvointiyhteiskunta toimii, mutta miten täällä voidaan henkisesti? Isona kysymysmerkkinä on se, mistä kumpuaa kaikki tämä, joka nyt näyttäytyy rasismina, vihapuheena ja vastakkainasetteluna.
Guzeninan mielestä kaikkien vastuulla on ottaa osaa työhön, jolla viedään pohja negatiiviselta, yhteiskuntaa hajottavalta toiminnalta.
– Koin, että tämä oli haaste meille, jotka tuolla salissa istuimme ja kuuntelimme näitä puheita. Se oli puhetta sekä kansalle että kansanedustajille.
Guzeninan mielestä on tärkeää rakentaa suomalaista yhteiskuntaa niin oikeudenmukaiseksi kuin mahdollista, ettei osattomuus muutu väkivaltaisiksi sanoiksi tai jopa teoiksi.
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokuntaa johtavan Anu Vehviläisen (kesk.) mielestä oli hyvä, että puhemies Vanhanen muistutti kansanedustajia myös arvokkaasta salikäyttäytymisestä.
– Me kansanedustajat emme voi toinen toisiamme opettaa, mutta puhemies johtaa salissa.
Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk.) korostaa, että vihapuheeseen ja rasismiin pitää puuttua yhteiskunnassa heti. Niinistön holokaustista muistuttanut puhe teki häneenkin vaikutuksen.
– Minulla oli tänä syksynä mahdollisuus vierailla Auschwitczissä. Muistomerkit ovat tärkeitä, jotta emme unohda.
Kosonen pitääkin sivistystä ja historian tuntemusta erittäin tärkeänä asiana.
– Tutkittu tieto, ymmärrys erilaisista kulttuureista, historiasta ja ihmisyydestä ovat avaimia siihen, että vihapuhetta syntyy vähemmän.
Oikeuskansleri Tuomas Pöysti muistuttaa, että vihapuhetta arvioidessa täytyy muistaa myös sananvapaus.
– On huonoja puheita ja juridisesti ongelmallisia puheita, ja ne ovat kaksi eri asiaa.
Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon mielestä vastakkainasettelu on ongelma, jonka eri osapuolet Suomessa vähintäänkin tunnistavat, mutta eivät välttämättä ole sen luonteesta samaa mieltä.
– Erimielisyyksiä on paljonkin siitä, kuka tätä vastakkainasettelua lietsoo ja millainen käyttäytyminen ja toiminta sitä on omiaan lietsomaan.
– Jotkut ovat sitä mieltä, että kriittisten puheenvuorojen esittäminen jostain teemasta on itsessään riidan haastamista ja suurin piirtein johtaa kansanmurhiin, ellei puhetta ruveta kriminalisoinnilla suitsimaan, Halla-aho sanoo.
Niinistö totesi puheessaan, että jos aiheettomat nimittelyt arkipäiväistyvät, niiden vaikutus laimenee. Halla-aho kertoo allekirjoittavansa tämän.
– Mehän olemme huomanneet, että viime aikoina niin mediassa kuin akateemisessa maailmassa on nähty natseja ja fasisteja vähän jokaisen kiven alla ja puun takana, ja sellaisen leiman saa tänä päivänä hyvin helposti. Se ei ainakaan ole omiaan edistämään minkäänlaista järjellistä vuoropuhelua.
