Pisteytysäläkkä nosti monta sote-huolta tietoturvasta ja korvauksista

Sote-uudistuksen niin kutsuttu pisteytys eli sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajien korvausmalli on aiheuttanut viime päivinä runsaasti julkista keskustelua.

Millaiset asiat ovat nousseet esille ja mitä huolia pisteytykseen liittyy?

Asiantuntijoina ovat tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylijohtaja Marina Erhola, Kelan muutosjohtaja Marjukka Turunen, sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Kirsi Varhila ja ministeriön johtaja Raija Volk.

Tulevaisuudessa asiakas valitsee ensin sen sote-keskuksen, johon hän hakeutuu hoitoon. Maakunta puolestaan maksaa sote-keskukselle kuukausittaisen kiinteän korvauksen asiakkaasta.

Mistä tiedot korvausmalliin kerätään?

THL tekee parhaillaan tutkimusta jo olemassa olevien rekistereiden aineistoista. Tämän perusteella arvioidaan, mitkä tekijät otetaan huomioon korvauksissa.

Korvauskertoimet lasketaan erityyppisille väestöryhmille.

Tietojen pohjana ovat muun muassa henkilön ikä, sukupuoli sekä terveys- ja työllisyystietoja. Saadun aineiston perusteella muodostuu laskennallinen korvauksen suuruus.

Henkilötunnuksen tai yksittäisten sairauskertomusten perusteella summia ei aleta laskea, vakuutetaan ministeriöstä ja THL:stä.

Periaatteessa tarkoitus on käyttää pääosin jo olemassa olevia tietoja, mutta se, muodostavatko ne uuden rekisterin, on vielä tulkinnanvaraista.

Millaisia huolia niin kutsuttuun pisteytykseen liittyy?

Tietosuojavaltuutettu on huolissaan kansalaisten tiedonsaannista ja siitä, syntyykö korvausmallien laskennan pohjalla olevista tiedoista uusia rekistereitä ja voidaanko niitä perustaa EU:n uuden tietosuoja-asetuksen perusteella.

Lisäksi kyse on potilaan tietoturvasta ja siitä, että tietovuodot ja väärinkäytökset pitää pystyä estämään.

Muodostuuko tietojen keruusta uutta rekisteriä?

Tämä on epäselvää. Kela ottaa asiaan kantaa tuonnempana.

Periaatteessa tarkoitus on käyttää pääosin jo olemassa olevia tietoja, mutta se, muodostavatko ne uuden rekisterin, on vielä tulkinnanvaraista.

Valinnanvapauden kautta syntyy uutta tietoa, ja Kelassa arvioidaan parasta aikaa, mitä rekisterin ylläpitäminen Kelalle tarkoittaa.

Asian selvittely tietosuojankin valossa on kuitenkin vielä kesken.

Saavatko sairaimmat tai paljon palveluita käyttävät hoitoa vai aletaanko heitä syrjiä?

Kapitaatiokorvauksella halutaan nimenomaan estää syrjintä ja taata heikomman puolustaminen. Siksi esimerkiksi vakavasti sairastuneen laskennallinen korvaussumma on suurempi kuin sellaisen kansalaisen, joka ei terveydenhuollon palveluita juuri käytä.

Miten usein kansalaisten tietoja ja laskentakriteereitä arvioidaan?

Tarkoituksena on käydä tiedot läpi vuosittain, jotta muun muassa terveydentilan muutokset ja väestön ikärakenne sekä hoitojärjestelmän muutokset otetaan asianmukaisesti huomioon. Näin korvauskertoimet pysyvät ajan tasalla.

Miten työterveyshuollon tiedot saadaan kootusti selville korvausten suuruuksia laskettaessa?

Tämä on auki. Selvityksessä on, miten voitaisiin saada tietoa siitä, onko ihminen työterveyshuollon piirissä. Siihen liittyy käytännöllisiä ja periaatteellisia ongelmia, sillä kyse on työnantajan ja terveyspalvelun tuottajan välisestä asiasta.

Lisäksi on epävarmaa, miten pystytään ottamaan huomioon kunkin ihmisen työterveyshuollon kattavuus, sillä eri yritykset ostavat hyvin erilaisia palvelukokonaisuuksia työntekijöilleen.