Analyysi: Ministeriö vakuuttaa, että suomalaisia ei tulla pisteyttämään terveydentilan perusteella – näin kohuttu terveydenhuollon maksatusmalli toimii

Suomalaisista ei tulla tekemään rekisteriä, jossa yksittäiset kansalaiset pisteytettäisiin heidän terveydentilansa perustella.

Näin vakuuttivat sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehet sekä Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitoksen (THL) asiantuntijat torstaina järjestetyssä toimittajien taustatilaisuudessa.

Asiasta ryöpsähti keskustelu tiistaina, kun Helsingin Sanomien jutussa kerrottiin, että sote-uudistuksen myötä jokainen suomalainen pisteytetään sen mukaan, miten paljon hän rasittaa terveydenhuoltoa.

Ylijohtaja Kirsi Varhila sosiaali- ja terveysministeriöstä sanoo, että yli viittä miljoonaa suomalaista ei olla pisteyttämässä ja laittamassa hintalappua perään.

– Emme todellakaan ole tekemässä sen tyyppistä työtä, Varhila sanoo.

Jonkinlaiset hintalaput suomalaisille kuitenkin joudutaan laskemaan, sillä sote-uudistuksen valinnanvapauden myötä suomalaiset voivat jatkossa vapaasti valita, minkä yksityisen tai julkisen sote-keskuksen asiakkaita he haluavat olla.

Maakunnat puolestaan maksavat sote-keskuksille korvauksia sen mukaan, millaisia ihmisiä niiden asiakkaiksi on listautunut.

Maakunnan sote-keskukselle maksama korvaus on tavallaan vakuutusmaksu, joka maksetaan sen perusteella, kuinka paljon hoitoa hänen kaltaisensa suomalainen keskimäärin tarvitsee.

Käytännössä voi olla, että osa asiakkaista tulee kustantamaan sote-keskukselle enemmän, osa vähemmän kuin sote-keskuksen saama korvaus.

Mitä paremmin sote-keskuksille maksettu korvaus vastaa asiakkaiden todellista palveluntarvetta, sitä vähemmän sote-keskuksille tulee houkutusta alkaa eri keinoin valikoimaan itselleen tuottavimpia asiakkaita.

Samalla yritetään varmistaa, että palveluiden tuottajilla on oikea määrä resursseja asiakkaidensa hyvään hoitoon.

Osa viime päivien kohusta saattaa johtua siitä, että sote-keskusten korvausmallin yksityiskohdat eivät ole vielä tiedossa.

Vaikka poliitikot puhuvat jo optimistisesti siitä, että sote-keskukset eivät tule saamaan työterveyshuollon asiakkaista yhtä korkeaa korvausta kuin työttömistä, näin yksilökohtainen korvausmalli on todennäköisesti vielä monen vuoden työn takana.

Erikoisasiantuntija Maritta Korhonen Kelasta sanoo, että ensimmäisessä vaiheessa korvaus maksetaan sote-keskukselle asiakkaan iän, sukupuolen ja sen perusteella, onko asiakkaalla oikeus johonkin Kelan erityiskorvaamaan lääkkeeseen, kuten insuliiniin.

Muiden tietojen käyttäminen vaatii vielä erillisiä lainsäädännön muutoksia ja viranomaisten tietojärjestelmien integraatiota.

Kelalla ei ole esimerkiksi tällä hetkellä pääsyä tietoihin siitä, kuuluvatko ihmiset työterveyshuollon piiriin tai ovatko ylipäänsä töissä vai työttömiä.

Korvausmallia valmistellaan THL:n tutkimuksessa, jossa suomalaisten terveydenhuollon kustannuksia selitetään esimerkiksi terveydentilaa ja sosioekonomista asemaa kuvaavilla muuttujilla.

Käytännössä siis selvitetään kuinka paljon suomalaisen terveydenhuoltokulut nousevat, jos hän esimerkiksi hän sairastaa diabetesta tai on työtön.

Tutkimuksen perusteella päätetään, mitkä kaikki tekijät kannattaa ottaa huomioon, kun lasketaan yksilöstä sote-keskukselle maksettavaa rahasummaa, ja kuinka paljon mitäkin ominaisuutta laskelmissa painotetaan.

Lopullinen malli hyväksytään valtioneuvoston asetuksena ja sen on tarkoitus tarkentua vuosien mittaan entistä täsmällisemmäksi.

Laskelmia voi jossain määrin verrata nykyisiin kuntien valtionosuuksiin, joita maksetaan kunnille muun muassa sen perusteella, minkä ikäistä väestöä kunnassa on, paljonko kunnan työttömyysprosentti on ja kuinka sairastavaa kunnan väestö on.

Ero nykymalliin on se, että kuntien valtionosuudet voidaan laskea yleisellä tasolla kunnan väestötietojen pohjalta.

Sote-keskusten asiakaskunnasta ei ole olemassa vastaavia tietoja, vaan ne joudutaan kartoittamaan erikseen jokaisen sote-keskuksen asiakkaan osalta.

Mutta miten tulevat sote-keskukset sitten saavat korvauksen asiakkaistaan?

Käytännössä vastuu asiasta on Kelalla. Suomalaiset voivat valita mieluisensa sote-keskuksen parhaillaan valmisteilla olevassa Omakanta-palvelussa tai esimerkiksi lääkärikäynnin yhteydessä.

Tästä välittyy tieto Kelassa rakenteilla olevaan valinnanvapauden tietojärjestelmään, joka poimii henkilötunnusten perusteella korvausten määrittelyyn tarvittavat tiedot kustakin asiakkaasta ja laskee tästä maksettavan korvauksen.

Kela laskuttaa korvausten kokonaissumman maakunnalta ja maksaa korvauksen edelleen kullekin sote-keskukselle.

Mallin teknistä toteutusta valmistellaan parhaillaan, mutta Kelan Maritta Korhonen arvioi, että jonkinlainen rekisteri maksatusta varten kootuista tiedoista tulee syntymään, sillä tietoa tarvitaan muun muassa kokonaiskustannusten seurantaan.

– Ei käsittely ole vaan, että tiedot poimitaan ja lopputulos häviää. Kyllä siitä käytännössä syntyy rekisteri ja meille tietosuoja-asetuksen mukainen rekisterinpitovelvoite. Meillä Kelassa on nyt analyysi menossa, että mitä se käytännössä tarkoittaa tietosuojan ja Kelan muiden velvoitteiden kannalta, Korhonen sanoo.