Venäjä-uhkaan varautuminen nostaa puolustusmenoja lähivuosina – Vasemmistoliitto perää, mistä rahat otetaan

Suomen puolustusmenot kasvavat seuraavalla vaalikaudella, ja puolustuskyvyn varmistaminen vaatii ylivaalikautista resursointia, ilmenee puolustuksen parlamentaarisen työryhmän raportista. Raportti luovutettiin tänään puolustusministeri Antti Häkkäselle (kok.).

Raportissa esitetyt puolustuskyvyn ylläpidon ja kehittämisen resurssitarpeet ylittävät selvästi sotilasliitto Naton asettaman 3,5 prosentin tavoitteen.

Vuosi sitten keväällä hallitus päätti, että Suomi nostaa puolustusmäärärahoja vähintään 3 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2029 mennessä. Lisäksi Suomi on sitoutunut Naton tavoitteeseen, joka on 3,5 prosenttia bruttokansantuotteesta vuoteen 2035 mennessä.

Vuonna 2026 puolustusmenot ovat noin 7,7 miljardia euroa, josta puolustusministeriön hallinnonalan osuus on noin 6,4 miljardia, loput esimerkiksi Rajavartiolaitoksen menoja.

Aiemmin kevään kehysriihessä hallitus päätti lisätä puolustukseen 1,1 miljardia euroa vuosille 2027–2030. Tällöin Naton määritelmän mukaiset puolustusmenot nousevat 3,2 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä.

Raportin keskeisenä johtopäätöksenä on, että Venäjä muodostaa vaikeasti ennakoitavan ja pitkäaikaisen uhan Suomelle ja Natolle. Lisäksi sodan kuvan muutos, teknologinen kehitys ja transatlanttisen vastuunjaon uudelleenmäärittely vaikuttavat Suomen toimintaympäristöön.

Raportissa mainitaan, että vaikka Suomen sotilaallisen suorituskyvyn perusteet ovat hyvässä kunnossa, on kertynyt korjausvelkaa, joka on ensi tilassa korjattava. Seuraavien 10–15 vuoden aikana painopisteenä on maanpuolustuksen uudistaminen sekä kertyneiden vajeiden korjaaminen.

Häkkäsen mukaan Venäjän muodostamaan pitkäkestoiseen uhkaan vastaamiseksi korjataan puolustusjärjestelmän puutteita.

– Suomen puolustusmenot olivat pitkään noin 1,3–1,5 prosenttia bruttokansantuotteista. Puolustusvoimiin on kertynyt suorituskykyvelkaa, Häkkänen totesi raportin julkistustilaisuudessa.

– On todella tärkeää, että pystymme parlamentaarisesti sitoutumaan pysyvästi korotettuihin puolustusmenoihin ja näkemään tarveperusteisesti turvallisuuden resurssitarpeet, Häkkänen jatkoi puheessaan.

Jos Suomi joutuisi nyt sotaan, puolustusmenojen on arvioitu kohoavan vähintään 30 prosenttiin bruttokansantuotteesta

Raportissa huomautetaan, että Suomen puolustuskyvyn kehittämisen sekä ylläpidon ensisijainen tarkoitus on rauhan säilyttäminen ja sotilaallisen kriisin välttäminen.

– Varautuminen on taloudellisessa ja erityisesti inhimillisessä mielessä aina kriisiin joutumista parempi vaihtoehto, raportissa sanotaan.

Häkkäsen mukaan laaja yhteisymmärrys puolustuksen kehittämisessä on Suomelle keskeinen vahvuus.

– Yhteisellä tilannekuvalla ja sitoutumisella läpi tulevien vuosien jatkuvaan puolustuksen resurssien lisäämisuraan varmistamme, että suomalaiset saavat elää turvallista ja onnellista elämää myös jatkossa, Häkkänen sanoo.

Raportissa todetaan, että Yhdysvallat on Euroopan turvallisuuden kannalta keskeinen liittolainen, ja vakuutetaan, että Yhdysvallat on sitoutunut tulevaisuudessakin Naton yhteiseen puolustukseen ja ydinpelotteeseen. Suomen ja Yhdysvaltojen puolustusyhteistyötä tehdään pitkäjänteisesti.

Vasemmistoliitto jätti eriävän mielipiteen. Puolue katsoo, että raportti ei tuo selvästi esiin Yhdysvaltojen ulkopolitiikassa tapahtunutta muutosta, joka vaikuttaa koko Euroopan turvallisuustilanteeseen ja Natoon. Kyse on myös rahasta.

– Emme voi olla enää varmoja Yhdysvaltojen sitoutumisesta Nato-yhteistyöhön. Rahakysymyksestä taas olisimme toivoneet, että olisi voitu käydä parlamentaarista keskustelua vieläkin laajemmin, sanoo vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen STT:lle. Työryhmän kausi kesti kuluneen kevään.

Pekonen huomauttaa, että muut puolueet ovat sitoutuneet velkajarruun. Työryhmässä olivat edustettuina kaikki eduskuntapuolueet.

– Ei meillä ole tietoa siitä, mistä tämä rahoitus puolustukseen tulee. Velkajarrun tavoitteet tarkoittavat tuleville vuosille mittavia leikkauksia.

Pekonen sanoo puolueensa katsovan, että puolustuksen menoja kasvatetaan tarveperusteisesti, ei sitoutumalla prosentteihin.