Olli Rehn: USA:n tullit uhkaavat merkittävästi Suomen kasvua – "Mannerlaatat ovat liikkeessä vaarallisella tavalla"

Epävarmuus painaa Suomen ja Euroopan talouskasvua, toteaa Suomen Pankki maaliskuun väliennusteessaan.

– Maailmanpolitiikan mannerlaatat ovat olleet liikkeessä Euroopan kannalta vaarallisella tavalla, totesi Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn ennusteen julkistustilaisuudessa tiistaina.

Pankin mukaan riskit sille, että kasvu onkin ennustettua laimeampaa, ovat kasvaneet. Suomessa talous on toipumassa taantumasta, mutta talouskasvua hidastaa varsinkin investointien vähäisyys.

Pankki ei muuttanut arviotaan joulukuun ennusteesta, jolloin se jo ennusti, että talous kasvaisi tänä vuonna 0,8 prosenttia ja ensi vuonna 1,8 prosenttia.

Oma epävarmuutta luova vaikutuksensa on Yhdysvaltain väläyttämillä tuontitulleilla sekä jo pelkästään kauppasodan uhalla.

Voisiko Suomi luisua takaisin taantumaan, jos Yhdysvaltain laajat tullit toteutuisivat?

– Meidän kasvuennusteemme tälle vuodelle on 0,8 prosenttia. Siitä kasvusta Yhdysvaltain tullit hyvin todennäköisesti leikkaisivat merkittävän osan, jos ne toteutuisivat. Sama koskee koko muuta euroaluetta, Rehn vastasi toimittajille tiedotustilaisuudessa.

Toteutuessaan Yhdysvaltain laajat tullit EU-maista tulevalle tuonnille vaikeuttaisivat Suomen tavaravientiä, sillä Yhdysvallat on Suomelle tärkeä vientimarkkina.

Suomen Pankki on arvioinut tuontitulleihin liittyvän mahdollisen kehityskulun kokonaistaloudellisia vaikutuksia. Tuon laskelman mukaan tullit voisivat leikata kokonaistuotannosta koko maailmassa runsaat 0,5 prosenttia tänä ja ensi vuonna. Euroalueella tullit voisivat leikata kokonaistuotannosta tänä vuonna 1,5 prosenttia ja ensi vuonna reilun prosentin.

Kehityskulussa oletuksena on, että Yhdysvallat asettaisi tuonnille euroalueelta 25 prosentin lisätullin ja tuonnille Kiinasta 20 prosentin lisätullin. Euroalueen ja Kiinan oletetaan asettavan vastaavansuuruiset vastatullit.

Suomen Pankki korostaa, että Euroopan on löydettävä keinot Ukrainan tukemiseksi sekä oman puolustuksensa vahvistamiseksi.

– Puolustusinvestointeja joudutaan kasvattamaan tilanteessa, jossa EU:n jäsenmaiden julkiset alijäämät ovat muutenkin jo suuria, Rehn sanoi.

Sen takia tarvitaan myös yhteisiä eurooppalaisia ratkaisuja, jotka on toteutettava niin, että ne lisäävät tehokkaasti yhteistä ulkoista turvallisuutta.

– Puolustusmenoja ei kyetä toteuttamaan missään euromaassa pelkästään veroja korottamalla tai muita menoja leikkaamalla, hän sanoi.

Suomen hallituksella on Rehnin mukaan erittäin haasteellinen tehtävä huolehtia julkisen talouden kestävyydestä, jatkaa julkisen talouden tasapainottamista ja samalla tehdä päätöksiä, jotka tukevat puolustuksen vaatimia menoja.