Nordea uskoo Euroopan keskuspankin yllättävän torstaina päätöksellä, joka nostaisi suositun asuntolainakoron uudelle prosenttiluvulle

Euroopan keskuspankin EKP:n neuvosto kokoontuu torstaina päättämään keskuspankin rahapolitiikasta tavallista suuremman epävarmuuden keskellä.

Marraskuussa inflaatio hidastui euroalueella ensi kertaa lähes puoleentoista vuoteen. Kuluttajahinnat nousivat ennakkotietojen mukaan tasan 10 prosenttia vuoden takaisesta. Kuukautta aiemmin eli lokakuussa vastaava luku oli 10,6 prosenttia.

On silti epäselvää, onko inflaation huippu jo saavutettu vai onko se edessä vasta joskus ensi vuoden puolella.

EKP:n päättäjät ovatkin antaneet kommenteissaan vaihtelevia viestejä siitä, miten suurella ohjauskorkojen nostolla keskuspankin kannattaisi torstaina jatkaa rahapolitiikkansa kiristämistä.

Markkinoilla yleisin odotus torstain kokouksen alla on, että EKP nostaa ohjauskorkojaan 0,50 prosenttiyksikköä. Se tarkoittaisi hieman maltillisempaa vauhtia syksyn kahden ison 0,75 prosenttiyksikön harppauksen jälkeen.

Asiantuntijat eivät kuitenkaan ole arvioissaan yksimielisiä. Esimerkiksi Nordea odottaa, että EKP yllättää ja tekee jälleen 0,75 prosenttiyksikön jumbokorotuksen.

Nordea perustelee näkemystään muun muassa sillä, että monet keskuspankkiirit ovat pitäneet ovea auki kolmannelle peräkkäiselle 0,75 prosenttiyksikön koronnostolle.

Jos Nordean ennustus toteutuu, se tarkoittaisi nousupaineita suomalaisten yleisimmälle asuntolainan viitekorolle eli 12 kuukauden euriborille.

Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich arvioi, että EKP:n uusi jättiluokan koronnosto voisi sysätä 12 kuukauden euriborin kolmen prosentin rajan yläpuolelle.

Niin korkealla 12 kuukauden euribor ei ole ollut finanssikriisin jälkeen eli runsaaseen vuosikymmeneen.

Tiistaina vuoden euribor oli 2,873 prosenttia.

– Kyllä sillä 0,75 prosenttiyksikön koronnostolla voisi ajatella, että kolmonen (12 kuukauden euriborissa) voisi mennä jo seuraavana päivänä helpostikin rikki, von Gerich sanoo STT:lle.

– Ellei tulisi samalla viestiä siitä, että nyt ollaan lähellä huippua ja että nostoja ei tulisi lisää.

Nordea ennakoi, että EKP:n korkohuippu saavutettaisiin ensi vuoden alkuneljänneksellä, jolloin keskuspankin talletuskorko nousisi kolmeen prosenttiin. Tällä hetkellä talletuskorko on 1,5 prosenttia.

Talletuskorko on yksi EKP:n ohjauskoroista. Sitä maksetaan talletuksille, joita liikepankit tekevät keskuspankkiin.

Jos talletuskorko kohoaa kolmeen prosenttiin, voisi 12 kuukauden euribor nousta suunnilleen 3,20–3,25 prosenttiin, von Gerich arvioi.

Von Gerich painottaa, että epävarmuus on tällä hetkellä suurta. Hänen mukaansa on mahdollista, että hintojen nousupaineet hellittävät odotettua nopeammin, jolloin keskuspankin ei täytyisi nostaa korkoja niin paljon kuin nyt ennakoidaan.

– Mutta on vähintään yhtä mahdollista, että tässä kuva tarkentuu ja inflaatiopaineet eivät hellitäkään.

Nopean inflaation lisäksi epävarmuutta aiheuttavat Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset energiamarkkinoille. Von Gerichin mukaan energiahintojen liikkeitä on ollut todella vaikeaa ennakoida.

Hän muistuttaa, että euroalueen nykyisestä kymmenen prosentin inflaatiosta on pitkä matka EKP:n kahden prosentin tavoitteeseen. Siksi koronnostojen sykli saattaa helposti jatkua pidempäänkin.

– Voi olla, että tämän hetken arviot ovat täysin pielessä ja korot päätyvät huomattavasti eri tasoille kuin nyt ennustetaan, von Gerich sanoo.

– Tässä ympäristössä edes parin kuukauden päähän näkeminen on aika haastavaa, saati sitten pidemmälle.