Niinistö vertasi Venäjän toimia itärajalla Troijan puuhevoseen – "Voi olla, että poikkeukselliset ajat vaativat poikkeuksellista ajattelua"
Presidentti Sauli Niinistö avasi keskiviikkona valtiopäivät viimeistä kertaa presidenttikautensa aikana ja kiitti eduskuntaa hyvästä yhteistyöstä.
− Eduskunnan puhemiehenä totesin 2011, että eduskunta on uuden valtiosäännön mukaan nostettu sille kuuluvaan asemaan ylimpänä valtiomahtina: siis ei vain parlamentaarisen katteen haltijana, vaan itsenäisenä toimijana myös ulkopolitiikassa, Niinistö sanoi.
Hän sanoo pitäneensä vahvaa yhteydenpitoa eduskuntaan ensiarvoisen tärkeänä.
− Kaudellani aloitettiin säännöllinen, joskin säätelemätön, tapaaminen valiokuntien kanssa, joka luonnollisesti painottui ulko- ja puolustusvaliokuntiin. Ne ovat olleet enemmän kuin kuulemisia, oikeastaan keskustelutilaisuuksia, Niinistö totesi.
− Olen pitänyt niitä suuressa arvossa ja ne ovat antaneet aineksia myös omaan ajatteluuni. Jo alkutaipaleella totesin, että niistä syntyy epämuodollista parlamentaarista katetta presidentin toimille.
Niinistö käsitteli puheessaan myös Venäjän hyökkäystä Ukrainaan ja huomautti, että Suomessa ”emme pelkää, mutta olemme valveilla”.
− Se on myös havaittu: kautta lännen Suomen malli on kerännyt ihailua. Ei niinkään Natoon liittymisestä, vaan oman turvallisuutemme rakentamisesta. Suomen puolustusvoimien kyvykkyys, reservit, asevelvollisuus sekä maanpuolustustyö ja -tahto ovat kovassa huudossa.
Niinistön mukaan ”Suomen malli on rauhan tae”.
− Ajatellaanpa, että Euroopan Nato-maat toimisivat samoin – yhteinen voima olisi valtava. Niin vahvan kimppuun ei kukaan käy. Hyvä, että Eurooppa herää. Se vahvistaa myös transatlanttista linkkiä.
Presidentti otti kantaa myös Venäjän hybridioperaatioon Suomen itärajalla.
− Venäjä käyttää ihmisiä välineenä tarkoituksenaan heikentää Suomen rajaturvallisuutta, horjuttaa sisäistä järjestystä ja synnyttää eripuraa. Tästä taidamme olla yhtä mieltä, Niinistö totesi.
Hän huomautti, että Suomessa ei ole tietoa, millä perusteella rajalle tulevat valikoituvat.
− Monet näyttävät tulevan maista, joihin palauttaminen ei ole teoriassakaan mahdollista.
Niinistön mukaan turvapaikkaa koskeva kansainvälinen säännöstö jättää mahdollisuuden johdetusti ja ilman humanitaarista tavoitetta siirrättää ihmisjoukkoja tai houkutella niitä siirtymään maasta toiseen.
− Välineen käyttäjälle se on kuin Troijan puuhevosen nykyaikainen kehikko, vaikka tarkoitusperä poikkeaisikin tarustosta. Sitä Genevessä 1951 tai jälkeen tehdyissä säädöksissä ei osattu kuvitellakaan.
Niinistö näkee, että Venäjä ei ole onnistunut kylvämään Suomeen eripuraa, tilannekuva on pysynyt yhteisenä ja toimista on vallinnut suhteellisen laaja yksimielisyys.
– Haaste on kuitenkin kova ja kahtalainen: miten turvaamme lakeihin ja miten taas turvaamme niitä. Pian koittava kevät voi tulla haastamaan molemmissa suhteissa. Voi olla, että poikkeukselliset ajat vaativat poikkeuksellista ajattelua. Samalla laillisen järjestyksen ydin on varjeltava, Niinistö summasi tilannetta.
Presidentti toi puheessaan esille myös huolensa Suomen taloustilanteesta.
− Suomessa ei ole ollut merkittävää reaalista talouskasvua kuuteentoista vuoteen. Samana aikana julkisen sektorin huolestuttavan tuntuva velkaantuminen on jatkunut. On siirrytty pysyvästi velkaperusteiseen ylläpitoon, hän totesi.
− En usko, että yksikään käsi nousee kannattamaan, että jatketaan näin vaan. Kaikki kädet taitavat nousta kannattamaan, että pannaan talous sitten toimimaan. Sitä kyllä onkin kannatettu näinä vuosina jo monta kertaa. Ja tässä sitä silti vielä ollaan.
Niinistön mukaan pikainen vertailu Pohjoismaihin osoittaa, että talous Suomessa ”sakkaa pahasti ja pysyvästi”.
− Ei se siitä muutu, että etsitään syypäitä ja pysytään juoksuhaudoissa. Siitä se voisi muuttua, että nostetaan paljas totuus pöydälle ja heitetään ennakkoasenteet ja vakiofraasit nurkkaan.
Niinistö toisti jo aiemmin esittämänsä näkemyksen, että talouden ongelmia pitäisi pyrkiä ratkaisemaan puolue- ja vaalikaudet ylittävällä kokoonpanolla.
− Pohjaksi voisi päättää lopputuloksen, että dynaaminen talous ja työelämän perusturva eivät ole toisiaan poissulkevia. Sitten on vain perille puskettava. Olisikohan eduskunta valmis vetämään tällaista puolue- ja vaalikaudet ylittävää työtä, Niinistö kysyi.
