Eduskunnan puhemiesvaalista jäi hapan maku – Halla-aho pitää protestia "keskisormen näyttönä" häntä presidentiksi äänestäneille
Eduskunnan puhemieheksi vain 91 äänellä valittu Jussi Halla-aho (ps.) näkee tuloksen takana presidentinvaaleihin liittyvää kaunaa.
– Ehkä tässä vallitsevassa tilanteessa pidän tällaista protestointia hiukan yllättävänä, jos salllitaan karkea ilmaisu, keskisormen näyttönä niille kansalaisille jotka äänestivät minua presidentinvaaleissa, Halla-aho sanoi puhemiehistön tiedotustilaisuudessa eduskunnassa
Halla-aho arveli puhemiesvaalin selventävän ”aika monien osalta sitä, miten he toimivat toisella kierroksella”. Kysymykseen, pitääkö tämä tulkita ohjeeksi äänestää kokoomuksen Alexander Stubbia, Halla-aho vastasi, ettei hänellä ja hänen puolueella ole asiaan julkista kantaa.
– Viittaan siihen, että 615 000 suomalaista äänesti minua presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella ja osa heistä on aidosti pohtinut omaa äänestyskäyttäytymistään. Ja kun tiedetään, miltä suunnalta tämä protestiäänestäminen todennäköisesti tapahtui, niin uskon kyllä aika suuri osa niistä kantaansa pohtivista kansalaisista osaa lukea tämän viestin, joka tässä lähetettiin.
Suurin oppositioryhmä SDP ei tukenut puhemiesvaalissa Halla-ahoa, mutta protestirintamassa oli edustajia muistakin ryhmistä.
– Viime syksynä lähinnä sosiaalidemokraattien ryhmästä jotkut edustajat mielestäni kroonisesti osoittivat mieltään sekä julkisesti, että talon sisällä. Ja siinä tuntui ehkä punaisena lankana enemmänkin olevan konfliktin hakeminen kuin ne itse asiat, jotka nostettiin esiin, Halla-aho näki.
Puhemies näki taustalla viime kesän rasismikohun, jossa hän ei suostunut opposition vaatimuksiin eduskunnan koolle kutsumisesta.
– Edustaja Tuppuraiselle ja monelle muullekin hänen ryhmästään tuli viime kesänä paha mieli, kun en suostunut kutsumaan eduskuntaa koolle kesken istuntotauon. Toisenlainen päätös olisi ollut historiallisesti täysin ainutlaatuinen.
Halla-aho sanoi pitävänsä edelleen päätöstään täysin oikeana.
– Pidän myös ikävänä sitä, että joillakin edustajilla on ollut erittäin aggressiivinen ja militantti asenne puhemiestä kohtaan viime syksynä. Ja mielestäni osa puheenvuoroista on ollut aika ala-arvoisia. Ei muuta kommentoitavaa tähän asiaan.
Puhemiesvaali on luonteeltaan sopuvaali, jossa on tapana tukea suurimpien eduskuntaryhmien tehtäviin asettamia ehdokkaita.
Halla-ahon mukaan jokaisella kansanedustajalla on tietenkin perustuslain takaama oikeus äänestää hyväksi katsomallaan tavalla. Hän huomautti kuitenkin, että kirjoittamattomista säännöistä ja vakiintuneista käytännöistä kiinnipitäminen on viisasta, koska käytännöt ja kirjoittamattomat säännöt suojaavat kaikkia kansanedustajia erilaisissa tilanteissa.
– Ehkä voidaan ajatella, että kirjoittamattomien sääntöihin vetoaminen muuttuu hieman ongelmalliseksi, jos itse ei ole valmis niitä kunnioittamaan, hän näki.
Toinen varapuhemies Tarja Filatov (sd.) ei pitänyt episodia ainutkertaisena. Hän näki, että instituutio on muuttamassa ja politisoitumassa, mikä näkyy tässäkin tilanteessa.
– Puhemies on saanut eduskunnan mandaatin ihan täysin sillä äänimäärällä, minkä hän on saanut, ja meillä on aikaisemminkin esimerkiksi arvostettu tämänhetkinen tasavallan presidentti ollut tilanteessa, jossa äänimäärä on jäänyt alle sadan. Mutta nyt tuolta salista myös puuttui aika paljon ihmisiä, Filatov huomautti.
– Sauli Niinistön vuonna 2010 tekemä ennätys jäi tällä kertaa vielä voimaan, Halla-aho summasi viitaten kuuluisaan puhemiesvaaliin, jossa kulukuurillaan eduskuntaa suututtanut Niinistö sai vain 88 ääntä ja uhkasi tuohduksissaan jättää tehtävänsä.