Edessä kovan vastakkainasettelun kevät – työmarkkinariidat, sote ja leikkauslistat pitävät eduskunnan lämpimänä
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) oikeistohallituksen kiistanalaisimpien esitysten kiikuttaminen eduskuntaan tekee eduskunnan alkavasta kevätkaudesta poliittisesti raskaan.
Presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella lähes 616 000 ääntä kuitanneen Jussi Halla-ahon (ps.) eduskunnan sisäinen suosio punnitaan jälleen tiistaina puhemiehen vaalissa.
Viime kesänä puhemiehen vaalissa annettiin peräti erilaista 54 protestiääntä, eikä Halla-ahon äänisaalis nousse kovin korkeaksi nytkään. Halla-ahon synniksi luetaan muun muassa kieltäytyminen eduskunnan koolle kutsumisesta viime kesän rasismikohussa. Syytöksiä on esitetty myös omien ”suojelusta” salikeskusteluissa.
Toisaalta kansainvälisten tehtävien hoidosta on tullut kiitostakin, varsinkin marraskuussa Ukrainan parlamentissa ukrainaksi pidetystä puheesta.
Tauon aikana eduskunnan virkakunnassa on tapahtunut merkittävä vaihdos, kun entinen suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari on ottanut haltuunsa eduskunnan pääsihteerin tehtävän eläkkeelle jääneeltä Maija-Leena Paavolalta.
Valtiopäivien keskiviikkona pidettävissä avajaisseremonioissa tasavallan presidentti Sauli Niinistö puhuu eduskunnalle toiseksi viimeistä kertaa. Jäähyväispuheen aika on vallanvaihtoseremonioissa seuraajan valinnan jälkeen.
Valtiopäivien avauskeskustelu käydään tiistaina 13. helmikuuta. Seuraavana päivänä lähetekeskusteluun tuodaan uusi saamelaiskäräjälaki, jonka uudistamisen keskusta riitautti näyttävästi edellisessä hallituksessa.
Suuria tunteita viimeksi herättäneen lakiuudistuksen ympärillä on nyt ollut hiljaista kuin huopatossutehtaassa.
Niin sanotusti suurin kirjaimin keskustellaan myös piakkoin eduskunnalle annettavasta esityksestä, jolla lakkautetaan vuorotteluvapaa ja aikuiskoulutustuki. Esitys sai lausuntokierroksella tyrmäävää palautetta, mutta oikeistohallitukselle riitti, että työnantajaleiri kannattaa sitä.
Uusien valtiopäivien alkutaipaleella päästään väittelemään myös muun muassa hyvinvointialueiden ohjauksesta, 8-prosenttisten alkoholijuomien päästämisestä ruokakauppoihin, työttömyysturvan porrastamisesta, poliittisten lakkojen rajoittamisesta ja kansalaisuuslaista.
Työmarkkinatilanteesta SDP on väläyttänyt kauden alkuun jo välikysymystä, ja ilmeisesti sellaisen myös jättää.
Poliittisesti isoin kysymys on kuitenkin, millaisista lisäleikkauksista ja veronkiristyksistä hallitus vielä keväällä päättää.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) on väläyttänyt jopa kolmen miljardin lisäsopeutusta. Poliittinen realismi saattaa kutistaa luvun lähemmäs miljardia, mikä sekin on todella iso summa jo päätettyjen miljardien päälle.
Huhtikuun puolivälissä käytävästä kehysriihestä on ennakoitu kovaa ponnistusta Orpon neljän puolueen oikeistohallitukselle, vaikka kovasta talouslinjasta ei ole ainakaan toistaiseksi ollut julkista hallituksen sisäistä eripuraa.
Julkisen talouden lisäksi hallituksen ja opposition välillä jatkuu kiistely sote-palveluiden alasajosta ja keskittämisestä ja siitä, kuinka onnistunut hanke peruspalvelujen siirto kunnilta hyvinvointialueille on ollut.