Open Navbar
Close Navbar
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Mielipiteet
  • Tapahtumat
  • Näköislehti
  • Mediatiedot
  • Asiakaspalvelu
  • Toimitus
  • Palaute ja juttuvinkki
  • Tilaa Suomenmaa
Lataa Suomenmaa-sovellus: IOS / Android
Banner
  • Mediatiedot
  • Asiakaspalvelu
  • Toimitus
  • Palaute ja juttuvinkki
  • Tilaa Suomenmaa
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Mielipiteet
  • Tapahtumat
  • Näköislehti
Haku
Venäjä

The Guardian: Näin tehokkaasti Kremlin disinformaatio leviää Yhdysvalloissa

19.3.2023 22:00
Lue lisää 
Historia
Vallankumouksen johtaja Vladimir Lenin puhuu Puolaan lähteville joukoille vuonna 1920. Valokuvaan perustuva neuvostotaiteilija Isaak Brodskin maalaus vuodelta 1933. Maalauksen tyylisuunta edustaa sosialistista realismia. Suuntauksessa itse kuvaus on tyyliltään realistinen samalla kun sillä on poliittinen tarkoitus kuvastaa neuvostososialismin ihanteita. (Kuva: Wikimedia Commons)

Neuvostoliitto syntyi sata vuotta sitten – keisarinvalta, sota ja riistokapitalismi johtivat uuteen järjestelmään, joka ei yltänyt ihanteidensa tasolle

Marxin ideologiaa piti muuttaa heti alussa, jotta vallankumous Venäjällä onnistuisi
Lauri Heikkilä 30.12.2022 8:00, muokattu 30.12.2022 9:37
Jaa Twiittaa Lähetä Jaa
a– a+
Historia

Sun mahtis on säilyvä aikojen taa, lauletaan Neuvostoliiton hymnissä. Valtiota ei enää ole, mutta vaikutukset kantavat ehkä sinne aikojen taa.

Sosialististen neuvostotasavaltojen liiton eli Neuvostoliiton perustamisesta tulee tänään 30. joulukuuta kuluneeksi tasan sata vuotta. Matkaan mahtui sekä voittoja että vaikeuksia ja lopulta romahdus.

Viimeisiä metrejään lukuunottamatta valtio oli yksipuoluejärjestelmä. Neuvostoliiton kommunistinen puolue ulotti otteensa kaikkialle yhteiskunnassa ja huolehti siitä, että viralliselle ideologialle marxismi-leninismille pysyttiin uskollisina.

Neuvostoliiton tarina alkaa 1910-luvulta. Virallinen perustaminen tapahtui kuitenkin vasta Venäjän sisällissodan jälkeen vuonna 1922.

Neuvostoliiton tarinaa ei voi erottaa toisaalta kansainvälisen kommunismin toisaalta tsaarien Venäjän historiasta. Venäjä syntyi 1400-luvun lopulla, kommunismi 1800-luvun puolivälissä.

Vuosisatainen tsaarimonarkia ja pajariaateli olivat 1800-luvulla valaneet valtansa betoniin. Valtiolla ei ollut kansalaisia vaan alamaisia.

1800-luvun lopulla järjestelmänvastaiset liikkeet kuitenkin vahvistuivat ja nousivat suorastaan vakavaksi ongelmaksi vallanpitäjien kannalta. Anarkistit jopa murhasivat keisari Aleksanteri II:n vuonna 1881.

Piilevä vastarinta nousi voimansa tuntoon vuonna 1905. Tappiollinen sota Japania vastaan sekä aiemmat lakot ja verisesti tukahdutettu mielenosoitus johtivat yhä laajempiin levottomuuksiin. Suomen suuriruhtinaskuntaankin liikehdintä eteni ja täällä vaihe tunnetaan vuoden 1905 suurlakkona.

Vallanpitäjät saivat tilanteen laukeamaan lupaamalla lisää vapauksia ja oikeuksia. Absoluuttisesta monarkiasta tuli rajoitettu ja perustuslaillinen.

Ratkaiseva käänne oli kuitenkin ensimmäinen maailmansota 1914–1918. Sen kääntyminen tappiolliseksi kaikkien muiden rasitusten rinnalla nosti oppositiovoimat uudelleen ratkaisijan pelipaikalle.

Neuvostokommunismin oppi-isät julisteessa vuodelta 1933. Aatteellisen perustan loivat 1800-luvulla Karl Marx ja Friedrich Engels, Vladimir Lenin johti vallankumousta ja Josif Stalin vakiinnutti neuvostojärjestelmän. (Kuva: Wikimedia Commons / Gustavs Klucis)

Kommunismi aatteena kehittyi alustalta, jolle tilaa olivat raivanneet radikaalit tasavaltalaiset 1700-luvun lopun liikkeet, etenkin Ranskan vallankumouksen esimerkki. Kansa oli noussut valtaeliittiä vastaan ja voittanut.

Tämän lisäksi 1800-luvun taloudelliset olot olivat syy kommunismin syntyyn.

Saksalainen (preussilainen) filosofian tohtori Karl Marx (1818–1883) oli hyvin perillä aikansa talousjärjestelmästä. Teollistuminen ja siirtomaista hankitut raaka-aineet tuottivat uutta aineellista hyvinvointia, mutta hyvinvointi ei jakautunut tasaisesti.

Teollistumisen sivutuotteena kaupungistuminen korosti epätasa-arvoa. Kun maaseudulla luonnon läheisyys oli melkein aina tarkoittanut sitä, että jos jostain oli pulaa, sen sai läheltä joko pienemmällä tai suuremmalla vaivalla, kaupunkeihin pakkautuneet tehdastyöläiset joutuivat elämään ahtaasti ja yhä vähemmän omilla ehdoillaan. Lika, taudit ja puute olivat arkipäivää.

Kapitalismilla siis oli osansa vastavoiman eli kommunismin synnyssä. Tämä on tärkeä osa myös Marxin teoriaa. Teesi eli lähtökohta luo vastakohdan eli antiteesin. Seurauksena on synteesi, lopputulos.

Kapitalismi kumottaisiin sosialistisella vallankumouksella ja yhteiskunnasta kehitettäisiin kommunistinen.

Työväenluokan piti siis itse vallankumouksella ottaa tuotantovälineet haltuunsa. Kommunismissa jokainen tekisi kykyjensä ja saisi tarpeidensa mukaan. Tuotantovälineet omistettaisiin yhteisesti, eikä niiden tuottama hyvinvointi olisi vain harvojen hallussa.

Vallankumousjohtaja Vladimir Iljits Uljanov eli Lenin näki tilaisuuden tulleen viimeistään vuoden 1917 tienoilla Marxin kaavailemien ihanteiden toteuttamiseen.

Leninin ajattelu vei marxismia kuitenkin pidemmälle, ja tavallaan tuhosi marxismin idealismin. Lenin vei ehkä tahtomattaan aatetta elitistiseen suuntaan. Vallankumous ei hänen mielestään voisi toimia pelkästään kansan suurten rivien heräämisellä, vaan tarvittiin esitaistelijat, kaaderi.

Myöhemmin Neuvostoliitto käytti kaaderi-ajattelua puolueen yksinvallan perustelemiseen. Ajatus oli toiminut jo silloin, kun kommunistiset vallankumoukselliset olivat maan alla. He olivat esitaistelijoita, jotka tunsivat aatteen. Puolue piti oppia hallussaan, omisti sen, ja puolueella oli velvollisuus iskostaa aate kansaan ja valvoa oikean ajattelun noudattamista.

Kaaderit saivat houkuteltua kansan kaduille vuoden 1917 aikana. Helmikuun vallankumous syrjäytti tsaarin ja lokakuun vallankumous Aleksander Kerenskin (1881–1970) johtaman väliaikaisen hallituksen. Kerenskin kaltaiset maltillisemmat sosialistivallankumoukselliset sekä perustuslailliset demokraatit syrjäytettiin hallituksesta ja kommunistit ottivat vallan. Kerenski pääsi pakenemaan eikä enää koskaan palannut Venäjälle.

Syy vuoden 1917 tapahtumille oli epäonninen ensimmäinen maailmansota. Kuten esimerkiksi suomalainen konkaridiplomaatti Max Jakobson (1923–2013) huomauttaa teoksessaan (1999), Venäjä ei ollut niin teollistunut, että maassa olisi ollut massiivista työväenluokkaa aloittamaan vallankumousta. Laajalle levittäytyneellä maalaisväestöllä edellytyksiä ei olisi missään nimessä ollut.

Venäjän kommunistijohtajien tavoite olikin toimia vallankumouksen esimerkkinä, ja laajentaa se erityisesti Keski-Euroopan teollisuusvaltoihin, ensi sijassa Saksaan.

Ensimmäinen maailmansota sujui Venäjän kannalta huonosti viimeistään vuoden 1917 lopulta alkaen huolimatta aiemmasta menestyksestä. Elintarvikepula kuritti myös kotirintamaa ja pääkaupunki Pietarissa syttyi levottomuuksia, joihin reserviläiset ja kotirintamalla palvelleet sotajoukotkin laajalti liittyivät.

Kerenskin hyökkäys kesällä 1917 epäonnistui ja saksalaiset pääsivät etenemään. Intoa jatkaa itärintaman sotaa ei kuitenkaan ollut kummallakaan osapuolella, ja Leninin bolsevikkien otettua vallan Neuvosto-Venäjä teki rauhan Saksan kanssa. Venäjällä saatettiin käydä nyt sisällissotaa ja Saksa sai keskittyä länsirintamaansa.

Venäläisiä joukkoja kuvattuna vuonna 1916. Ensimmäinen maailmansota meni Venäjän kannalta lopulta siihen pisteeseen, että sotilaat alkoivat kapinoida ja liittyivät vallankumouksellisiin. (Kuva: Wikimedia Commons / Журнал Нива)

Venäjän sisällissota päättyi tsaarinvaltaa kannattaneen valkoisen puolen tappioon ja puna-armeijan voiton myötä Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (NKP) johdolla perustettiin Neuvosto-Venäjän ja muiden neuvostotasavaltojen (Ukraina, Valko-Venäjä, Transkaukasia) liittovaltio Neuvostoliitto vuoden 1922 lopulla.

Alku oli kankea. Ruoasta oli usein pulaa, ja kommunistiseksi pyrkivä sosialistinen valtio joutui sallimaan jonkin verran yksityisyrittäjyyttä etenkin maataloudessa. Teollisuus oli valtion hallinnassa, mutta heikolla tasolla. Sisällissodan jälkeinen puna-armeija oli heikompi kuin tsaarin armeija oli ollut, ja Neuvostoliitto joutui välttämään kaikkia mahdollisia konflikteja. Armeijan varustus oli heikko, sillä teollisuus ei palvellut asetuotantoakaan kunnolla.

Ajoittainen ruokapula johtui osaltaan siitä, että tieteeseen pyrittiin sekoittamaan ideologiaa. Tunnettu on tarina Nikolai Vavilovista (1885–1943) ja Trofim Lysenkosta (1898–1976).

Vavilov tunnetaan nykyään kasvien geenitutkimuksen uranuurtajana. Hänen neroutensa oli laajalti tunnustettua ympäri maailman, mutta tausta kauppiasperheen lapsena ei sopinut Neuvostoliiton ja Leninin jälkeen johtajaksi nousseen Josif Stalinin ideologiaan.

1930-luvulla Vavilov joutui epäsuosioon, eikä hänen neuvojaan enää kuunneltu. Lysenko sen sijaan oli lähtöisin köyhistä oloista ja sopi esimerkiksi neuvostoliittolaisesta talonpoikaisnerosta.

Lysenkolaisuus osoittautui katastrofiksi. Lysenko hyökkäsi perinnöllisyystiedettä vastaan ja opetti, että periytyviä ominaisuuksia ovat organismin elämän aikana hankitut ominaisuudet. Nykyään tämä tiedetään hölynpölyksi, ja tiedettiin oikeastaan jo silloin. Lysenko vain oli Stalinin suosiossa, eikä neuvostojohtajaa haitannut, että Lysenkon kokeilut epäonnistuivat ja aiheuttivat nälänhätää. Vasta useampi vuosi Stalinin kuoleman jälkeen neuvostojärjestelmä hylkäsi Lysenkon opit.

Vavilov kuoli vankeudessa toisen maailmansodan aikana. Lysenko eli vanhuusvuotensa unohdettuna hylkiönä, kun hänen arvostelunsa sallittiin 1964.

Keskusjohtoinen määräysvalta tuotti osaltaan huonoa maanviljelyä huonon tieteen kera. Ukrainan nälänhädässä 1932–33 kuoli hurjimman arvion mukaan jopa 14 miljoonaa ihmistä. Jälkikäteen nälänhätää on kutsuttu ukrainalaisten kansanmurhaksi, holodomoriksi.

Neuvostoliiton marsalkka Mihail Tuhatševski (1893–1937) oli kenties Neuvostoliiton kyvykkäin ja pätevin sotilasjohtaja. Tuhatševski tajusi panssarivaunusodankäynnin mahdollisuudet ennen muita neuvostojohtajia ja kehitti sotateoriaa muun muassa tältä pohjalta. Hänen teloituksensa Stalinin vainoissa oli eräs syy Neuvostoliiton onnettomalle sotamenestykselle toisen maailmansodan alussa. (Kuva: Wikimedia Commons)

1930-luvun mittaan Neuvostoliitto onnistui teollistumaan. Samaan aikaan Stalinin ote tiukentui. Johtaja alkoi tulla samalla vainoharhaiseksi kohtalokkain seurauksin.

Pelko salamurhatuksi joutumisesta vei Stalinin harhaisiin tekoihin. Niin kutsutuissa puhdistuksissa Stalin valoi valtansa betoniin murhauttamalla vähänkin epäilyttävät johtohenkilöt. Myös tavallisia ihmisiä likvidoitiin vastavallankumouksellisuuden pelossa. Keskusjohto myös määräsi, että jokaiselta alueelta täytyy löytyä tietty määrä toisinajattelijoita, mikä johti syytteiden keksimiseen.

Moni Neuvostoliittoon asettunut suomalainenkin koki kohtalonsa 30-luvulla. Ulkomaalaistaustaisia kun saatettiin epäillä vieraan vallan agenteiksi.

Toisessa maailmansodassa (1939–1945) puhdistukset kostautuivat heti. Stalin oli omasta syystään menettänyt parhaat upseerinsa, eikä sotiminen onnistunut kuten piti.

Kun Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon 1941, käytti puna-armeija ensimmäisen puoli vuotta käytännössä perääntymiseen.

Vastarinta voimistui vuoden lopulta alkaen kun talvi ja pidentyneet huoltoreitit iskivät saksalaisiin. Stalin sai valettua joukkoihinsa uskoa ja johtopaikoille löydettiin pätevät upseerit.

Neuvostoliitto menetti sodassa väestöään enemmän kuin mikään muu maa, yli 23 miljoonaa. Siviiliuhreja oli jonkin verran enemmän kuin kuolleita sotilaita.

Lukuisat voitot viimeistään vuodesta 1943 alkaen osoittivat, että Neuvostoliitto voittaa natsien armeijat. Puna-armeija olisi päässyt Berliiniin nopeamminkin, mutta Stalin otti taktiikakseen itäisen Euroopan varmistamisen oman valtansa piiriin ja valloitti huolellisesti koko Itä-Euroopan ja asetti kommunistihallinnot eri maiden johtoon ennen kuin käänsi katseensa natsien johtaja Adolf Hitlerin hallintokeskusta kohti.

Neuvostoliitto ehtikin Berliiniin ennen länsiliittoutuneita. Hitler teki itsemurhan bunkkerissaan 30. huhtikuuta 1945. Sotakin päättyi pian.

Ikoninen kuva Neuvostoliiton punalipun nostamisesta salkoon Saksan valtiopäivätalo Reichstagilla 2. toukokuuta 1945 kertoo voitosta, jonka Neuvostoliitto sai natsi-Saksasta. (Kuva: Wikimedia Commons / Jevgeni Haldei)

Maailmansodan jälkeen voittajavaltiot tuomitsivat johtavat natsit sotasyyllisinä ja sotarikoksista. Tähän yhteistyö päättyi.

Alkoi lännen ja idän kiivas kylmä sota. Kommunistinen Neuvostoliitto johti itäblokkia ja kapitalistinen Yhdysvallat länsiblokkia. Kommunistinen Kiina ei aivan päässyt kahden muun suuren maan tasolle kilpailussa vaan joutui ennemmin keskittymään sisäisiin ongelmiinsa. Kiina ja Neuvostoliitto kuitenkin kilpailivat siitä, kumpi todella on kommunistisen vallankumoustaistelun johtaja. Neuvostoliitto oli vahvempi, mutta toisaalta vain Kiinan kommunistijärjestelmä on selvinnyt näihin päiviin asti.

Asevarustelu ja uuden innovaation, ydinaseiden uhka hallitsi aikaa 1940-luvun lopulta 1980-luvun lopulle. Suurvallat taistelivat toisiaan vastaan epäsuorasti kolmansien maiden kautta.

Lopulta Neuvostoliiton keskitetty järjestelmä ei jaksanut eikä talous kestänyt. Yritykset avata yhteiskuntaa ja taloutta vain edistivät järjestelmän kaatumista. Vuoden 1991 viimeisinä päivinä Neuvostoliitto lakkautettiin virallisesti. Moni maa oli itsenäistynyt Neuvostoliitosta jo aiemmin. Virallisesti Neuvostoliiton perilliseksi hyväksyttiin Venäjän federaatio.

Neuvostoliitto oli laajimmillaan historian neljänneksi suurin valtakunta 22,4 miljoonalla neliökilometrillään. Sitä suurempana kävivät tsaarin Venäjä, mongoli-imperiumi sekä brittiläinen imperiumi. (Kuva: Wikimedia Commons / B1mbo)

Lue myös

Jatkuva maailmanlopun uhka yhdistyi arvovaltakisaan – kylmä sota toi Neuvostoliitolle valtaa, mutta joudutti lopulta sen romahtamista

Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen sapelinkalistelu vei maailman loppunsa partaalle ainakin kahdesti
30.12.2022 8:00

Heimosodista YYA-aikaan ja pois punakoneiston rapistuvilta rattailta – näin Suomi hoiti idänsuhteitaan sirpin ja vasaran varjossa

Neuvostoliiton ja itsenäisen Suomen syntytarinat osuvat samoihin historian vaiheisiin ja syynä ovat samat...
30.12.2022 8:00
Jaa Twiittaa Lähetä Jaa

Aihetunnisteet

historia kommunismi Lenin Marx Neuvostoliiton historia Neuvostoliitto sosialismi stalin venäjä venäjän vallankumous

Ei kommentteja

Voit kommentoida kirjauduttuasi palveluun. Tarvitset kirjautumiseen Suomenmaa-tunnuksen

Kirjaudu sisään

Viidesti viikossa kiinnostavimmista sisällöistä koostettu uutispaketti sähköpostiisi?

Tilaa Suomenmaan ilmainen uutiskirje.

Luetuimmat

  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Suomalaisvalmisteinen loistoalus retkottaa tuhottuna ja kyljellään joessa Irakissa – Kuin muistona diktaattorin vääryyksistä
Uutiset | 17.3.2023 22:30
The Guardian: Näin tehokkaasti Kremlin disinformaatio leviää Yhdysvalloissa
Uutiset | 19.3.2023 22:00
Kreml uhoaa: Ukrainan lännestä saamat hävittäjät tullaan tuhoamaan
Uutiset | 17.3.2023 13:07
Kärnän kampanja ilkivallan kohteena Helsingissä
Uutiset | 19.3.2023 12:23
SDP:n Marin: Suomessa on syytä toteuttaa lyhennetyn työajan kokeilu
Uutiset | 19.3.2023 13:53
Nasa kiinnostui suomalaisyhtiöstä
Uutiset | 18.3.2023 10:01
Keskustan Mattilalle tasa-arvopalkinto
Uutiset | 19.3.2023 16:00
ISW: Bahmutissa merkittävä käänne – Wagner vaikeuksissa
Uutiset | 16.3.2023 11:08
Pikahälytyksellä ison seutukunnan ehdokkaaksi – Eija Nivala hakee jatkoa kahdeksan päivän mittaiselle kansanedustajauralleen
Uutiset | 19.3.2023 8:00
Todiste: Vastaan hangoittelevia venäläissotilaita ammutaan ”siihen paikkaan”
Uutiset | 15.3.2023 13:51
ISW: Bahmutissa merkittävä käänne – Wagner vaikeuksissa
Uutiset | 16.3.2023 11:08
Suomalaisvalmisteinen loistoalus retkottaa tuhottuna ja kyljellään joessa Irakissa – Kuin muistona diktaattorin vääryyksistä
Uutiset | 17.3.2023 22:30
Todiste: Vastaan hangoittelevia venäläissotilaita ammutaan ”siihen paikkaan”
Uutiset | 15.3.2023 13:51
Asiantuntija varoittaa Bahmutista: ”Saatamme menettää täällä kaiken”
Uutiset | 14.3.2023 9:47
Kotien pakkoremonttien kannattajilla on ”vajavainen arjen ymmärrys”, näkee keskustan Eeva Kalli
Uutiset | 16.3.2023 14:50
Kreml uhoaa: Ukrainan lännestä saamat hävittäjät tullaan tuhoamaan
Uutiset | 17.3.2023 13:07
Suomalainen sotilaspappi liittyi SS-joukkoihin – Himmlerin suosioon päässyt fanaattinen fasisti sai harvinaisen arvonimen
Uutiset | 12.3.2023 19:00
Tiedustelu: Wagner lupaa ministeristä miljoonien tapporahaa
Uutiset | 16.3.2023 11:38
Yhdysvallat valmistelee Ukrainaa Venäjän keväthyökkäykseen – sadat panssarivaunut matkalla maahan
Uutiset | 16.3.2023 22:00
Insider Venäjän suurhyökkäyksestä: Näin mitätöntä oli eteneminen
Uutiset | 15.3.2023 11:32
TK: Jos tietäisit, mitä kaikkea tölkin pinnalla voi olla, miettisit juomista kahdesti – tutkimuksen tulos suorastaan puistattaa
Uutiset | 21.2.2023 22:11
Yllättävä arvio Bahmutista: Tästä syystä Wagner jarruttelee
Uutiset | 10.3.2023 9:50
WSJ: Ukrainan liittolaiset hermostuivat – Tämä Euroopan maa itsepintaisesti kriittisten asetoimitusten esteenä
Uutiset | 1.3.2023 22:15
Arvio: Venäjän tappio Ukrainassa tarkoittaisi Venäjän imperiumin hajoamista osiin – ”Entiset Neuvostoliiton maat tuskin malttavat odottaa”
Uutiset | 19.2.2023 21:00
Ukrainan sotilaat ihastuivat Challenger-tankkeihin – Yllättyivät tästä peribrittiläisestä varustelusta
Uutiset | 23.2.2023 22:00
ISW: Bahmutissa merkittävä käänne – Wagner vaikeuksissa
Uutiset | 16.3.2023 11:08
Tutkimustulos kertoo: Muistisairauden riskiä voi pienentää yllättävällä tavalla
Uutiset | 5.3.2023 22:00
Tutkimus: Suosiota saanut makeutusaine lisää merkittävästi sydänkohtauksen ja aivohalvauksen riskiä
Uutiset | 1.3.2023 22:00
Suomalaisvalmisteinen loistoalus retkottaa tuhottuna ja kyljellään joessa Irakissa – Kuin muistona diktaattorin vääryyksistä
Uutiset | 17.3.2023 22:30
ISW: Venäjän hiljaisuus sodan vuosipäivänä kertoo todennäköisesti tästä
Uutiset | 25.2.2023 16:35

Uusimmat

Asuntokauppojen määrä on pienentynyt kaikkialla Suomessa, käänne hinnoissa jyrkempi pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa
Uutiset | 20.3.2023 8:00
Puolueet eivät kerro äänestäjille riittävästi talouslinjoistaan, sanoo ohjelmat ruotiva professori: ”Kädenväännöt jätetään hallitusneuvotteluihin”
Uutiset | 20.3.2023 7:31
Rautatiealan lakko alkoi tänään, eivätkä junat kulje ennen kuin työriidan osapuolet löytävät sovun
Uutiset | 20.3.2023 4:01
The Guardian: Näin tehokkaasti Kremlin disinformaatio leviää Yhdysvalloissa
Uutiset | 19.3.2023 22:00
Yhdysvallat hyökkäsi 20 vuotta sitten heppoisin perustein Irakiin
Uutiset | 19.3.2023 20:00
Keskustan Mattilalle tasa-arvopalkinto
Uutiset | 19.3.2023 16:00
Keskustanaiset haluaa isät kotiin: Suomesta perhevapaiden mallimaa
Uutiset | 19.3.2023 15:51
FT: UBS on tehnyt ostotarjouksen Credit Suissesta
Uutiset | 19.3.2023 14:42
SDP:n Marin: Suomessa on syytä toteuttaa lyhennetyn työajan kokeilu
Uutiset | 19.3.2023 13:53
Chat GPT:n käyttöä perusopetuksessa ei haluta rajoittaa
Uutiset | 19.3.2023 13:01
Näytä lisää
cover_image

Lue uusin Suomenmaa

Kirjaudu ja lue näköislehti Tilaa lehti Lue näköislehti

Pääkirjoitukset

Vaalitiimellyksessäkään ei kannata päästää katkeruutta voitolle, sillä Suomi on jo nyt aivan huippumaa
Pääkirjoitus | 17.3.2023 21:00
Saarikon onnistuminen innostaa keskustaa vaalien loppurutistukseen
Pääkirjoitus | 16.3.2023 21:00
Pakkoremontteja kannattaneiden europarlamentaarikkojen puolueita sopii rankaista jo eduskuntavaaleissa
Pääkirjoitus | 15.3.2023 21:00

Toimitus suosittelee

Annika Saarikko luotsaa keskustan kampanjaa toiveikkaana – ”Vaalit ratkotaan loppumetreillä”
Uutiset | 18.3.2023 8:00
Pikahälytyksellä ison seutukunnan ehdokkaaksi – Eija Nivala hakee jatkoa kahdeksan päivän mittaiselle kansanedustajauralleen
Uutiset | 19.3.2023 8:00
Suomalaisvalmisteinen loistoalus retkottaa tuhottuna ja kyljellään joessa Irakissa – Kuin muistona diktaattorin vääryyksistä
Uutiset | 17.3.2023 22:30

Uutiset

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Asuntokauppojen määrä on pienentynyt kaikkialla Suomessa, käänne hinnoissa jyrkempi pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa
Uutiset | 20.3.2023 8:00
Puolueet eivät kerro äänestäjille riittävästi talouslinjoistaan, sanoo ohjelmat ruotiva professori: ”Kädenväännöt jätetään hallitusneuvotteluihin”
Uutiset | 20.3.2023 7:31
Rautatiealan lakko alkoi tänään, eivätkä junat kulje ennen kuin työriidan osapuolet löytävät sovun
Uutiset | 20.3.2023 4:01
ISW: Bahmutissa merkittävä käänne – Wagner vaikeuksissa
Uutiset | 16.3.2023 11:08
Suomalaisvalmisteinen loistoalus retkottaa tuhottuna ja kyljellään joessa Irakissa – Kuin muistona diktaattorin vääryyksistä
Uutiset | 17.3.2023 22:30
Todiste: Vastaan hangoittelevia venäläissotilaita ammutaan ”siihen paikkaan”
Uutiset | 15.3.2023 13:51

Mielipiteet

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Palkansaaja on yrittäjän asiakas
Mielipide | 17.3.2023 12:35
Kaikkia ei kannusteta
Mielipide | 17.3.2023 10:05
Vetoomus tasavallan presidentille
Mielipide | 17.3.2023 10:01
Hyvinvointialueille yhteisset potilasjärjestelmät
Mielipide | 17.3.2023 9:50
Pääministeri on menetellyt harkitsemattomasti
Mielipide | 13.3.2023 9:01
Sähköbussit vai ratikka?
Mielipide | 16.3.2023 8:30
Hornet-jupakassa on peränsä
Mielipide | 15.3.2023 8:52
Vetoomus tasavallan presidentille
Mielipide | 17.3.2023 10:01

Keskusta

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Keskustan Mattilalle tasa-arvopalkinto
Uutiset | 19.3.2023 16:00
Keskustanaiset haluaa isät kotiin: Suomesta perhevapaiden mallimaa
Uutiset | 19.3.2023 15:51
Kärnän kampanja ilkivallan kohteena Helsingissä
Uutiset | 19.3.2023 12:23
Kärnän kampanja ilkivallan kohteena Helsingissä
Uutiset | 19.3.2023 12:23
Annika Saarikko luotsaa keskustan kampanjaa toiveikkaana – ”Vaalit ratkotaan loppumetreillä”
Uutiset | 18.3.2023 8:00
Keskustan Mattilalle tasa-arvopalkinto
Uutiset | 19.3.2023 16:00
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Tapahtumat
  • Näköislehti

Asiakaspalvelu

Asi­a­kas­pal­ve­lu 044 7778 710 (ark. 9–13)
asiakaspalvelu@suomenmaa.fi

Asiakaspalvelu

Toimitus

etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi
uutiset@suomenmaa.fi

Ou­lun toi­mi­tus
PL 52, Lekatie 6, Oulu

Hel­sin­gin toi­mi­tus
Apol­lon­ka­tu 11 A Hel­sin­ki

Toimitus

Tilaa Suomenmaa Lähetä juttuvinkki Lähetä palautetta Mediatiedot

Järjestöpalstan ilmoitukset Keskustan piiritoimistojen kautta.

Nipputilaukset
Rekisteriseloste
Evästeasetukset


Seuraa Suomenmaata

✖

Kirjaudu sisään

Syötä tunnuksesi alla oleviin kentiin. Jos sinulla ei ole vielä tunnusta, voit rekisteröityä täällä.

Näköislehti vaatii voimassaolevan tilauksen. Tilaa Suomenmaa täällä.

Olen unohtanut salasanani
Rekisteriseloste

Käytämme evästeitä

Käytämme evästeitä tarjotaksemme sinulle ajankohtaista ja kiinnostavaa sisältöä. Voit hyväksyä evästeiden käytön painamalla “Hyväksy kaikki” tai muuttaa asetuksiasi. Suomenmaa.fi käyttää seuraavia evästeitä:

Välttämättömät evästeet

Välttämättömät evästeet ovat verkkosivuston toimivuuden ja kehityksen kannalta tarpeellisia. Ne eivät tallenna tietoja, joista sinut voitaisiin välittömästi tunnistaa.

Kävijämittaus ja analytiikka

Käytämme sivustolla evästeitä, jotta voimme seurata kävijöiden käyttäytymistä, mitata sivuston suorituskykyä ja kerätä tietoa sivuston käytöstä.
Hyväksymällä evästeet autat meitä kehittämään palveluitamme ja sivustoamme. Emme käytä evästeitä markkinointiin. Voit muuttaa evästeasetuksiasi milloin tahansa sivun alalaidasta löytyvästä “Evästeasetukset”-painikkeesta.
Evästeasetukset
Suomenmaa.fi

Evästeiden avulla voimme palvella sinua paremmin. Keräämme tietoa verkkosivuston käytöstä. Voit hallinnoida evästeasetuksiasi alta.

Välttämättömät evästeet

Välttämättömät evästeet ovat verkkosivuston toimivuuden ja kehityksen kannalta tarpeellisia. Ne eivät tallenna tietoja, joista sinut voitaisiin välittömästi tunnistaa.

Evästeet

  • moove_gdpr_popup (käytetään evästeasetusten tallentamiseen, kesto 365 päivää)
Kävijämittaus ja analytiikka

Käytämme sivustolla evästeitä, jotta voimme seurata kävijöiden käyttäytymistä, mitata sivuston suorituskykyä ja kerätä tietoa sivuston käytöstä. Osa evästeistä tallennetaan käyttäjän päätelaitteelle pidemmäksi aikaa, ja ne ovat käytettävissä, kun käyttäjä palaa sivustolle takaisin. Istuntoon liittyvät evästeet poistuvat, kun käyttäjä sulkee selaimen.

Evästeet

  • _ga (käytetään kävijöiden erotteluun, kesto kaksi vuotta)
  • _gid (käytetään kävijöiden erotteluun, kesto 24 h)
  • _pk_id (Tilastointi, käyttäjän yksilöinti (Matomo Cloud), kesto 13kk)
  • _pk_ses, _pk_cvar, _pk_hsr  (Tilastointi, vierailuun liittyvien tietojen tallennus (Matomo Cloud), kesto 30min)
  • _pk_ref (Tilastointi, saapumis-/lähdetiedon muistaminen (Matomo Cloud), kesto 6kk)
  • matomo_sessid (Väärinkäytösten estäminen, CSRF-turvaominaisuus (Matomo Cloud), poistetaan kun selain suljetaan.)
  • mtm_consent (Tilastointi, käyttäjän evästehyväksynnän muistaminen (Matomo Cloud), kesto 30v.)
  • mtm_cookie_consent (Tilastointi, käyttäjän evästehyväksynnän muistaminen (Matomo Cloud), kesto 30v.)