Open Navbar
Close Navbar
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Mielipiteet
  • Tapahtumat
  • Tarinat
  • Mediatiedot
  • Toimitus
  • Palaute ja juttuvinkki
  • Lataa uutissovellus
Lataa Suomenmaa-sovellus: IOS / Android
  • Mediatiedot
  • Toimitus
  • Palaute ja juttuvinkki
  • Lataa uutissovellus
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Mielipiteet
  • Tapahtumat
  • Tarinat
Haku
Kirjat

Kirjat | Sunny Car Center suisti Hämeenlinnan apatiaan, joka jatkuu yhä

13.7.2025 12:00
Lue lisää 
Historia
Vallankumouksen johtaja Vladimir Lenin puhuu Puolaan lähteville joukoille vuonna 1920. Valokuvaan perustuva neuvostotaiteilija Isaak Brodskin maalaus vuodelta 1933. Maalauksen tyylisuunta edustaa sosialistista realismia. Suuntauksessa itse kuvaus on tyyliltään realistinen samalla kun sillä on poliittinen tarkoitus kuvastaa neuvostososialismin ihanteita. (Kuva: Wikimedia Commons)

Neuvostoliitto syntyi sata vuotta sitten – keisarinvalta, sota ja riistokapitalismi johtivat uuteen järjestelmään, joka ei yltänyt ihanteidensa tasolle

Marxin ideologiaa piti muuttaa heti alussa, jotta vallankumous Venäjällä onnistuisi
Lauri Heikkilä 30.12.2022 8:00, muokattu 30.12.2022 9:37
a– a+
Historia

Sun mahtis on säilyvä aikojen taa, lauletaan Neuvostoliiton hymnissä. Valtiota ei enää ole, mutta vaikutukset kantavat ehkä sinne aikojen taa.

Sosialististen neuvostotasavaltojen liiton eli Neuvostoliiton perustamisesta tulee tänään 30. joulukuuta kuluneeksi tasan sata vuotta. Matkaan mahtui sekä voittoja että vaikeuksia ja lopulta romahdus.

Viimeisiä metrejään lukuunottamatta valtio oli yksipuoluejärjestelmä. Neuvostoliiton kommunistinen puolue ulotti otteensa kaikkialle yhteiskunnassa ja huolehti siitä, että viralliselle ideologialle marxismi-leninismille pysyttiin uskollisina.

Neuvostoliiton tarina alkaa 1910-luvulta. Virallinen perustaminen tapahtui kuitenkin vasta Venäjän sisällissodan jälkeen vuonna 1922.

Neuvostoliiton tarinaa ei voi erottaa toisaalta kansainvälisen kommunismin toisaalta tsaarien Venäjän historiasta. Venäjä syntyi 1400-luvun lopulla, kommunismi 1800-luvun puolivälissä.

Vuosisatainen tsaarimonarkia ja pajariaateli olivat 1800-luvulla valaneet valtansa betoniin. Valtiolla ei ollut kansalaisia vaan alamaisia.

1800-luvun lopulla järjestelmänvastaiset liikkeet kuitenkin vahvistuivat ja nousivat suorastaan vakavaksi ongelmaksi vallanpitäjien kannalta. Anarkistit jopa murhasivat keisari Aleksanteri II:n vuonna 1881.

Piilevä vastarinta nousi voimansa tuntoon vuonna 1905. Tappiollinen sota Japania vastaan sekä aiemmat lakot ja verisesti tukahdutettu mielenosoitus johtivat yhä laajempiin levottomuuksiin. Suomen suuriruhtinaskuntaankin liikehdintä eteni ja täällä vaihe tunnetaan vuoden 1905 suurlakkona.

Vallanpitäjät saivat tilanteen laukeamaan lupaamalla lisää vapauksia ja oikeuksia. Absoluuttisesta monarkiasta tuli rajoitettu ja perustuslaillinen.

Ratkaiseva käänne oli kuitenkin ensimmäinen maailmansota 1914–1918. Sen kääntyminen tappiolliseksi kaikkien muiden rasitusten rinnalla nosti oppositiovoimat uudelleen ratkaisijan pelipaikalle.

Neuvostokommunismin oppi-isät julisteessa vuodelta 1933. Aatteellisen perustan loivat 1800-luvulla Karl Marx ja Friedrich Engels, Vladimir Lenin johti vallankumousta ja Josif Stalin vakiinnutti neuvostojärjestelmän. (Kuva: Wikimedia Commons / Gustavs Klucis)

Kommunismi aatteena kehittyi alustalta, jolle tilaa olivat raivanneet radikaalit tasavaltalaiset 1700-luvun lopun liikkeet, etenkin Ranskan vallankumouksen esimerkki. Kansa oli noussut valtaeliittiä vastaan ja voittanut.

Tämän lisäksi 1800-luvun taloudelliset olot olivat syy kommunismin syntyyn.

Saksalainen (preussilainen) filosofian tohtori Karl Marx (1818–1883) oli hyvin perillä aikansa talousjärjestelmästä. Teollistuminen ja siirtomaista hankitut raaka-aineet tuottivat uutta aineellista hyvinvointia, mutta hyvinvointi ei jakautunut tasaisesti.

Teollistumisen sivutuotteena kaupungistuminen korosti epätasa-arvoa. Kun maaseudulla luonnon läheisyys oli melkein aina tarkoittanut sitä, että jos jostain oli pulaa, sen sai läheltä joko pienemmällä tai suuremmalla vaivalla, kaupunkeihin pakkautuneet tehdastyöläiset joutuivat elämään ahtaasti ja yhä vähemmän omilla ehdoillaan. Lika, taudit ja puute olivat arkipäivää.

Kapitalismilla siis oli osansa vastavoiman eli kommunismin synnyssä. Tämä on tärkeä osa myös Marxin teoriaa. Teesi eli lähtökohta luo vastakohdan eli antiteesin. Seurauksena on synteesi, lopputulos.

Kapitalismi kumottaisiin sosialistisella vallankumouksella ja yhteiskunnasta kehitettäisiin kommunistinen.

Työväenluokan piti siis itse vallankumouksella ottaa tuotantovälineet haltuunsa. Kommunismissa jokainen tekisi kykyjensä ja saisi tarpeidensa mukaan. Tuotantovälineet omistettaisiin yhteisesti, eikä niiden tuottama hyvinvointi olisi vain harvojen hallussa.

Vallankumousjohtaja Vladimir Iljits Uljanov eli Lenin näki tilaisuuden tulleen viimeistään vuoden 1917 tienoilla Marxin kaavailemien ihanteiden toteuttamiseen.

Leninin ajattelu vei marxismia kuitenkin pidemmälle, ja tavallaan tuhosi marxismin idealismin. Lenin vei ehkä tahtomattaan aatetta elitistiseen suuntaan. Vallankumous ei hänen mielestään voisi toimia pelkästään kansan suurten rivien heräämisellä, vaan tarvittiin esitaistelijat, kaaderi.

Myöhemmin Neuvostoliitto käytti kaaderi-ajattelua puolueen yksinvallan perustelemiseen. Ajatus oli toiminut jo silloin, kun kommunistiset vallankumoukselliset olivat maan alla. He olivat esitaistelijoita, jotka tunsivat aatteen. Puolue piti oppia hallussaan, omisti sen, ja puolueella oli velvollisuus iskostaa aate kansaan ja valvoa oikean ajattelun noudattamista.

Kaaderit saivat houkuteltua kansan kaduille vuoden 1917 aikana. Helmikuun vallankumous syrjäytti tsaarin ja lokakuun vallankumous Aleksander Kerenskin (1881–1970) johtaman väliaikaisen hallituksen. Kerenskin kaltaiset maltillisemmat sosialistivallankumoukselliset sekä perustuslailliset demokraatit syrjäytettiin hallituksesta ja kommunistit ottivat vallan. Kerenski pääsi pakenemaan eikä enää koskaan palannut Venäjälle.

Syy vuoden 1917 tapahtumille oli epäonninen ensimmäinen maailmansota. Kuten esimerkiksi suomalainen konkaridiplomaatti Max Jakobson (1923–2013) huomauttaa teoksessaan (1999), Venäjä ei ollut niin teollistunut, että maassa olisi ollut massiivista työväenluokkaa aloittamaan vallankumousta. Laajalle levittäytyneellä maalaisväestöllä edellytyksiä ei olisi missään nimessä ollut.

Venäjän kommunistijohtajien tavoite olikin toimia vallankumouksen esimerkkinä, ja laajentaa se erityisesti Keski-Euroopan teollisuusvaltoihin, ensi sijassa Saksaan.

Ensimmäinen maailmansota sujui Venäjän kannalta huonosti viimeistään vuoden 1917 lopulta alkaen huolimatta aiemmasta menestyksestä. Elintarvikepula kuritti myös kotirintamaa ja pääkaupunki Pietarissa syttyi levottomuuksia, joihin reserviläiset ja kotirintamalla palvelleet sotajoukotkin laajalti liittyivät.

Kerenskin hyökkäys kesällä 1917 epäonnistui ja saksalaiset pääsivät etenemään. Intoa jatkaa itärintaman sotaa ei kuitenkaan ollut kummallakaan osapuolella, ja Leninin bolsevikkien otettua vallan Neuvosto-Venäjä teki rauhan Saksan kanssa. Venäjällä saatettiin käydä nyt sisällissotaa ja Saksa sai keskittyä länsirintamaansa.

Venäläisiä joukkoja kuvattuna vuonna 1916. Ensimmäinen maailmansota meni Venäjän kannalta lopulta siihen pisteeseen, että sotilaat alkoivat kapinoida ja liittyivät vallankumouksellisiin. (Kuva: Wikimedia Commons / Журнал Нива)

Venäjän sisällissota päättyi tsaarinvaltaa kannattaneen valkoisen puolen tappioon ja puna-armeijan voiton myötä Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (NKP) johdolla perustettiin Neuvosto-Venäjän ja muiden neuvostotasavaltojen (Ukraina, Valko-Venäjä, Transkaukasia) liittovaltio Neuvostoliitto vuoden 1922 lopulla.

Alku oli kankea. Ruoasta oli usein pulaa, ja kommunistiseksi pyrkivä sosialistinen valtio joutui sallimaan jonkin verran yksityisyrittäjyyttä etenkin maataloudessa. Teollisuus oli valtion hallinnassa, mutta heikolla tasolla. Sisällissodan jälkeinen puna-armeija oli heikompi kuin tsaarin armeija oli ollut, ja Neuvostoliitto joutui välttämään kaikkia mahdollisia konflikteja. Armeijan varustus oli heikko, sillä teollisuus ei palvellut asetuotantoakaan kunnolla.

Ajoittainen ruokapula johtui osaltaan siitä, että tieteeseen pyrittiin sekoittamaan ideologiaa. Tunnettu on tarina Nikolai Vavilovista (1885–1943) ja Trofim Lysenkosta (1898–1976).

Vavilov tunnetaan nykyään kasvien geenitutkimuksen uranuurtajana. Hänen neroutensa oli laajalti tunnustettua ympäri maailman, mutta tausta kauppiasperheen lapsena ei sopinut Neuvostoliiton ja Leninin jälkeen johtajaksi nousseen Josif Stalinin ideologiaan.

1930-luvulla Vavilov joutui epäsuosioon, eikä hänen neuvojaan enää kuunneltu. Lysenko sen sijaan oli lähtöisin köyhistä oloista ja sopi esimerkiksi neuvostoliittolaisesta talonpoikaisnerosta.

Lysenkolaisuus osoittautui katastrofiksi. Lysenko hyökkäsi perinnöllisyystiedettä vastaan ja opetti, että periytyviä ominaisuuksia ovat organismin elämän aikana hankitut ominaisuudet. Nykyään tämä tiedetään hölynpölyksi, ja tiedettiin oikeastaan jo silloin. Lysenko vain oli Stalinin suosiossa, eikä neuvostojohtajaa haitannut, että Lysenkon kokeilut epäonnistuivat ja aiheuttivat nälänhätää. Vasta useampi vuosi Stalinin kuoleman jälkeen neuvostojärjestelmä hylkäsi Lysenkon opit.

Vavilov kuoli vankeudessa toisen maailmansodan aikana. Lysenko eli vanhuusvuotensa unohdettuna hylkiönä, kun hänen arvostelunsa sallittiin 1964.

Keskusjohtoinen määräysvalta tuotti osaltaan huonoa maanviljelyä huonon tieteen kera. Ukrainan nälänhädässä 1932–33 kuoli hurjimman arvion mukaan jopa 14 miljoonaa ihmistä. Jälkikäteen nälänhätää on kutsuttu ukrainalaisten kansanmurhaksi, holodomoriksi.

Neuvostoliiton marsalkka Mihail Tuhatševski (1893–1937) oli kenties Neuvostoliiton kyvykkäin ja pätevin sotilasjohtaja. Tuhatševski tajusi panssarivaunusodankäynnin mahdollisuudet ennen muita neuvostojohtajia ja kehitti sotateoriaa muun muassa tältä pohjalta. Hänen teloituksensa Stalinin vainoissa oli eräs syy Neuvostoliiton onnettomalle sotamenestykselle toisen maailmansodan alussa. (Kuva: Wikimedia Commons)

1930-luvun mittaan Neuvostoliitto onnistui teollistumaan. Samaan aikaan Stalinin ote tiukentui. Johtaja alkoi tulla samalla vainoharhaiseksi kohtalokkain seurauksin.

Pelko salamurhatuksi joutumisesta vei Stalinin harhaisiin tekoihin. Niin kutsutuissa puhdistuksissa Stalin valoi valtansa betoniin murhauttamalla vähänkin epäilyttävät johtohenkilöt. Myös tavallisia ihmisiä likvidoitiin vastavallankumouksellisuuden pelossa. Keskusjohto myös määräsi, että jokaiselta alueelta täytyy löytyä tietty määrä toisinajattelijoita, mikä johti syytteiden keksimiseen.

Moni Neuvostoliittoon asettunut suomalainenkin koki kohtalonsa 30-luvulla. Ulkomaalaistaustaisia kun saatettiin epäillä vieraan vallan agenteiksi.

Toisessa maailmansodassa (1939–1945) puhdistukset kostautuivat heti. Stalin oli omasta syystään menettänyt parhaat upseerinsa, eikä sotiminen onnistunut kuten piti.

Kun Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon 1941, käytti puna-armeija ensimmäisen puoli vuotta käytännössä perääntymiseen.

Vastarinta voimistui vuoden lopulta alkaen kun talvi ja pidentyneet huoltoreitit iskivät saksalaisiin. Stalin sai valettua joukkoihinsa uskoa ja johtopaikoille löydettiin pätevät upseerit.

Neuvostoliitto menetti sodassa väestöään enemmän kuin mikään muu maa, yli 23 miljoonaa. Siviiliuhreja oli jonkin verran enemmän kuin kuolleita sotilaita.

Lukuisat voitot viimeistään vuodesta 1943 alkaen osoittivat, että Neuvostoliitto voittaa natsien armeijat. Puna-armeija olisi päässyt Berliiniin nopeamminkin, mutta Stalin otti taktiikakseen itäisen Euroopan varmistamisen oman valtansa piiriin ja valloitti huolellisesti koko Itä-Euroopan ja asetti kommunistihallinnot eri maiden johtoon ennen kuin käänsi katseensa natsien johtaja Adolf Hitlerin hallintokeskusta kohti.

Neuvostoliitto ehtikin Berliiniin ennen länsiliittoutuneita. Hitler teki itsemurhan bunkkerissaan 30. huhtikuuta 1945. Sotakin päättyi pian.

Ikoninen kuva Neuvostoliiton punalipun nostamisesta salkoon Saksan valtiopäivätalo Reichstagilla 2. toukokuuta 1945 kertoo voitosta, jonka Neuvostoliitto sai natsi-Saksasta. (Kuva: Wikimedia Commons / Jevgeni Haldei)

Maailmansodan jälkeen voittajavaltiot tuomitsivat johtavat natsit sotasyyllisinä ja sotarikoksista. Tähän yhteistyö päättyi.

Alkoi lännen ja idän kiivas kylmä sota. Kommunistinen Neuvostoliitto johti itäblokkia ja kapitalistinen Yhdysvallat länsiblokkia. Kommunistinen Kiina ei aivan päässyt kahden muun suuren maan tasolle kilpailussa vaan joutui ennemmin keskittymään sisäisiin ongelmiinsa. Kiina ja Neuvostoliitto kuitenkin kilpailivat siitä, kumpi todella on kommunistisen vallankumoustaistelun johtaja. Neuvostoliitto oli vahvempi, mutta toisaalta vain Kiinan kommunistijärjestelmä on selvinnyt näihin päiviin asti.

Asevarustelu ja uuden innovaation, ydinaseiden uhka hallitsi aikaa 1940-luvun lopulta 1980-luvun lopulle. Suurvallat taistelivat toisiaan vastaan epäsuorasti kolmansien maiden kautta.

Lopulta Neuvostoliiton keskitetty järjestelmä ei jaksanut eikä talous kestänyt. Yritykset avata yhteiskuntaa ja taloutta vain edistivät järjestelmän kaatumista. Vuoden 1991 viimeisinä päivinä Neuvostoliitto lakkautettiin virallisesti. Moni maa oli itsenäistynyt Neuvostoliitosta jo aiemmin. Virallisesti Neuvostoliiton perilliseksi hyväksyttiin Venäjän federaatio.

Neuvostoliitto oli laajimmillaan historian neljänneksi suurin valtakunta 22,4 miljoonalla neliökilometrillään. Sitä suurempana kävivät tsaarin Venäjä, mongoli-imperiumi sekä brittiläinen imperiumi. (Kuva: Wikimedia Commons / B1mbo)

Lue myös

Jatkuva maailmanlopun uhka yhdistyi arvovaltakisaan – kylmä sota toi Neuvostoliitolle valtaa, mutta joudutti lopulta sen romahtamista

Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen sapelinkalistelu vei maailman loppunsa partaalle ainakin kahdesti
30.12.2022 8:00

Heimosodista YYA-aikaan ja pois punakoneiston rapistuvilta rattailta – näin Suomi hoiti idänsuhteitaan sirpin ja vasaran varjossa

Neuvostoliiton ja itsenäisen Suomen syntytarinat osuvat samoihin historian vaiheisiin ja syynä ovat samat...
30.12.2022 8:00

Aihetunnisteet

Historia kommunismi Lenin Marx Neuvostoliiton historia Neuvostoliitto sosialismi stalin Venäjä venäjän vallankumous

Viidesti viikossa kiinnostavimmista sisällöistä koostettu uutispaketti sähköpostiisi?

Tilaa Suomenmaan ilmainen uutiskirje.

Luetuimmat

  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Puolustusvoimat myöntää tehneensä virheitä johtajavalinnoissa
Uutiset | 11.7.2025 14:01
Tämä on suosituinta metsästystä – 2,9 miljoonaa metsästyspäivää
Uutiset | 13.7.2025 21:00
Tieliikennelaki vaatii, läheskään kaikki autoilijat eivät noudata
Uutiset | 14.7.2025 22:00
Kirjat | Patriootti luotti sanan mahtiin
Uutiset | 12.7.2025 18:00
Kirjat | Sunny Car Center suisti Hämeenlinnan apatiaan, joka jatkuu yhä
Uutiset | 13.7.2025 12:00
Bidenilta vastaus Trumpille
Uutiset | 14.7.2025 12:19
Trumpilta jysähti kova uhkavaatimus Venäjälle – Ukrainalle luvassa massiivinen aselasti
Uutiset | 14.7.2025 18:30
”Suuri käänne” – Trump antoi Patriot-lupauksen Ukrainalle kriittisellä hetkellä, sanoo ilmatorjunnan asiantuntija
Uutiset | 14.7.2025 14:38
Hoitamaton vajaus altistaa iäkkäät kaatuilulle
Uutiset | 6.7.2025 19:00
Mitä kuuluu ampiaisille? – Tutkija kertoo
Uutiset | 14.7.2025 21:00
Puolustusvoimat myöntää tehneensä virheitä johtajavalinnoissa
Uutiset | 11.7.2025 14:01
Uusi ”koko kansan päihde” näkyy jo hälyttävästi
Uutiset | 7.7.2025 20:00
Ennuste: Tältä näyttää heinäkuun loppupuoliskon sää
Uutiset | 7.7.2025 21:00
Tieku: Unenlaatua voi parantaa helpolla ruokailukikalla
Uutiset | 9.7.2025 22:45
Black Sabbath on poikkeuksellinen yhtye myös tavalla, joka ei heti tule mieleen
Uutiset | 7.7.2025 23:00
Hoitamaton vajaus altistaa iäkkäät kaatuilulle
Uutiset | 6.7.2025 19:00
Foreca: Myrsky näyttää entistäkin rajummalta
Uutiset | 3.7.2025 16:01
Tämä on suosituinta metsästystä – 2,9 miljoonaa metsästyspäivää
Uutiset | 13.7.2025 21:00
Tänä vuonna lakkojen ja suppilovahveroiden löytämisessä auttaa moderni jippo
Uutiset | 9.7.2025 19:15
Kirjat | Sunny Car Center suisti Hämeenlinnan apatiaan, joka jatkuu yhä
Uutiset | 13.7.2025 12:00
Ihminen jäi junan alle
Uutiset | 1.7.2025 12:15
Tätä tuotetta kutsutaan ”luonnon Ozempiciksi” – mitä sanovat asiantuntijat?
Uutiset | 13.6.2025 21:21
Onko savusaunominen sama asia kuin vetäisi pari röökiä? – Näin sanoo tutkija
Uutiset | 20.6.2025 15:00
Puolustusvoimat myöntää tehneensä virheitä johtajavalinnoissa
Uutiset | 11.7.2025 14:01
Kiistelty köyhän miehen suihkuhävittäjä oli huono ostos – ”Nutikalla” tehtiin silti suomalaista ilmailuhistoriaa
Uutiset | 29.6.2025 21:05
Älä aseta ruohonleikkuria tähän asentoon
Uutiset | 1.7.2025 19:45
Foreca: Myrsky näyttää entistäkin rajummalta
Uutiset | 3.7.2025 16:01
Kyiv Independent: Isku Kertshinsalmen sillalle
Uutiset | 30.6.2025 12:00
Syöpä on kallis paukku etenkin Suomessa – Tutkimus: Joka viides jättänyt hoidon väliin rahasyistä
Uutiset | 5.7.2025 10:00
Uusi ”koko kansan päihde” näkyy jo hälyttävästi
Uutiset | 7.7.2025 20:00

Uusimmat

Syyrian joukkoja saapunut druusikaupunkiin, eilisissä yhteenotoissa liki sata kuolonuhria
Uutiset | 15.7.2025 10:24
Ilmarinen: Työntekijämäärän lasku jatkuu etenkin naisvaltaisilla aloilla
Uutiset | 15.7.2025 9:45
Kaja Kallas tuo tänään pöytään listan toimista Israelia vastaan – EU syvästi jakautunut
Uutiset | 15.7.2025 9:31
Lavrov tapasi Kiinan Xin Pekingissä – keskustelujen aiheena valmistelut Putinin Kiinan-vierailua varten
Uutiset | 15.7.2025 9:14
Presidentti Stubb on tyytyväinen Trumpin päätökseen lähettää aseita Ukrainalle
Uutiset | 15.7.2025 9:10
Trump BBC:lle: Olen pettynyt, mutten valmis luovuttamaan Putinin suhteen
Uutiset | 15.7.2025 9:00
Kuumuus jatkuu – Ilmatieteen laitos varoittaa tukalasta helteestä perjantaihin saakka
Uutiset | 15.7.2025 8:50
WHO ja Unicef: Rokotuskattavuus on laskenut Euroopassa ja Keski-Aasiassa
Uutiset | 15.7.2025 8:47
Israelin ja palestiinalaishallinnon ulkoministerit osallistuivat samaan EU-kokoukseen
Uutiset | 15.7.2025 8:35
Suomalaiset sijoittavat suoraan osakkeisiin, ruotsalaiset suosivat rahastoja
Uutiset | 15.7.2025 8:32
Näytä lisää

Toimitus suosittelee

Kirjat | Sunny Car Center suisti Hämeenlinnan apatiaan, joka jatkuu yhä
Uutiset | 13.7.2025 12:00
Kirjat | Patriootti luotti sanan mahtiin
Uutiset | 12.7.2025 18:00
”Hallitus teki aivan järkyttävän tempun” – keskustalaisilta maatalouspoliitikoilta tylyt arviot
Uutiset | 12.7.2025 8:00

Uutiset

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Syyrian joukkoja saapunut druusikaupunkiin, eilisissä yhteenotoissa liki sata kuolonuhria
Uutiset | 15.7.2025 10:24
Ilmarinen: Työntekijämäärän lasku jatkuu etenkin naisvaltaisilla aloilla
Uutiset | 15.7.2025 9:45
Kaja Kallas tuo tänään pöytään listan toimista Israelia vastaan – EU syvästi jakautunut
Uutiset | 15.7.2025 9:31
Puolustusvoimat myöntää tehneensä virheitä johtajavalinnoissa
Uutiset | 11.7.2025 14:01
Uusi ”koko kansan päihde” näkyy jo hälyttävästi
Uutiset | 7.7.2025 20:00
Ennuste: Tältä näyttää heinäkuun loppupuoliskon sää
Uutiset | 7.7.2025 21:00

Mielipiteet

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Lukijalta: Demokratian ja diktatuurin perusarvot
Mielipide | 15.7.2025 10:27
Lukijalta: Eriarvoistava digimaailma
Mielipide | 14.7.2025 13:09
Lukijalta: Mistä ihmisen tuhoava käyttäytyminen johtuu?
Mielipide | 14.7.2025 13:02
Lukijalta: Puun myyntiverotus puolitettava kuten Vanhasen hallituksen aikana
Mielipide | 14.7.2025 12:58
Lukijalta: Suviseurojen viestintä yllätti raikkaudellaan
Mielipide | 3.7.2025 13:00
Lukijalta: Sinkkuelämää ja syntyvyyden lasku – sattumaa vai sukupolvikokemus?
Mielipide | 4.7.2025 10:17
Lukijalta: ”Se on taas se aika kuukaudesta…”
Mielipide | 2.7.2025 11:22
Lukijalta: Työsuhdeturvan heikennysten haitat olisivat selvästi mahdollisia hyötyjä suuremmat
Mielipide | 2.7.2025 11:39

Keskusta

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Euroopan keskiryhmältä maatalouspaperi – Elsi Katainen: Yhteisen maatalouspolitiikan on turvattava viljelijöiden toimeentulo ja Euroopan ruokaturva
Uutiset | 10.7.2025 16:41
Kulmuni Euroopan parlamentin keskiryhmän neuvottelijaksi Venäjän kaasutuonnin kieltämistä koskevaan esitykseen
Uutiset | 10.7.2025 11:30
Keskustan Savola: seutukunta menestyy yhteistyöllä
Uutiset | 28.6.2025 10:29
Kulmuni Euroopan parlamentin keskiryhmän neuvottelijaksi Venäjän kaasutuonnin kieltämistä koskevaan esitykseen
Uutiset | 10.7.2025 11:30
Euroopan keskiryhmältä maatalouspaperi – Elsi Katainen: Yhteisen maatalouspolitiikan on turvattava viljelijöiden toimeentulo ja Euroopan ruokaturva
Uutiset | 10.7.2025 16:41
Paluumuuttaja Pietu Heiskasesta Pohjois-Karjalan Keskustanuorten uusi puheenjohtaja
Keskusta | 20.10.2017 11:37
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Tapahtumat

Toimitus

[email protected]
[email protected]

Hel­sin­gin toi­mi­tus
Apol­lon­ka­tu 11 A Hel­sin­ki

Toimitus

Lataa uutissovellus Lähetä juttuvinkki Lähetä palautetta Mediatiedot

Järjestöpalstan ilmoitukset Keskustan piiritoimistojen kautta.

Tietosuoja- ja rekisteriseloste


Seuraa Suomenmaata

✖

Kirjaudu sisään

Syötä tunnuksesi alla oleviin kentiin. Jos sinulla ei ole vielä tunnusta, voit rekisteröityä täällä.

Näköislehti vaatii voimassaolevan tilauksen. Tilaa Suomenmaa täällä.

Olen unohtanut salasanani
Rekisteriseloste