Talvisodan veteraaneja enää kolme? – Sotaveteraaneja poistuu keskuudestamme tällä hetkellä yksi joka päivä
Sotaveteraanien keski-ikä on ylittänyt jo sadan vuoden maagisen rajan. Vuosien ajan on myös seurattu sitä, kuinka keskuudessamme vielä olevien veteraanien määrä laskee laskemistaan.
Vuoden 2025 aikana veteraanien määrä muuttui nelinumeroisesta kolminumeroiseksi. Tammenlehvän perinneliiton tilaston mukaan vuoden 2024 lopussa veteraaneja eli vielä 1430, kun vuoden 2025 lopussa luku oli enää noin 900.
Liiton ennuste arvioi, että tämän vuoden lopussa luku on noin 600, eli melkein joka päivä keskuudestamme poistuu yksi talvi-, jatko- tai Lapin sodan veteraani.
Vuonna 2027 jäljellä olevien veteraanien lukumäärä on ennusteen mukaan 395, vuonna 2028 se on 238, 2029 veteraaneja on vielä 136.
2030-luvulla kuullaan viimeinen iltahuuto. Veteraaneja on todennäköisesti vielä muutama selvästi yli 105-vuotias vuonna 2032, mutta vuonna 2033 ei enää yhtäkään.
Suurin osa mainituista veteraaneista on naisia, eli lähinnä Lotta Svärdin palveluksessa huolto-, valvonta-, lääkintä- ja muihin tukitoimiin osallistuneita henkilöitä. Armeijan komentoketjujen alaisuudessa palvelleita veteraaneja on siis selvästi vähemmän kuin tuo nyt jo luultavasti selvästi alle 900.
Varmoja tilastoja ei ole sen suhteen, kuka veteraanistatuksen omistajista on palvellut missäkin sodassa. Selvää kuitenkin on, että vuosien 1939–1940 talvisotaan osallistuneita veteraaneja on paljon vähemmän kuin jatko- ja Lapin sodassa palvelleita nuorempien ikäluokkien edustajia.
Käytännössä talvisodan miehet voi jo nimetä melko varmasti. Heitä on kolme.
Kansainvälisen gerontologian tutkimusryhmän ylläpitämän sivuston mukaan Suomessa elää enää kolme 1910-luvulla syntynyttä miestä. Tiedot täsmäävät Tilastokeskuksen ikäluokkatilaston kanssa, jonka mukaan vuoden 2025 lopussa Suomessa eli yksi 1918 ja kolme 1919 syntynyttä miestä.
Talvisotaan kutsuttiin ensiksi vuosina 1900–1918 syntyneet miesikäluokat. Sodan edetessä palvelukseen kutsuttiin useampia vanhempia ikäluokkia sekä 1919 syntynyt nuori ikäluokka.
Nämä kolme 1910-luvulla syntynyttä yhä elävää miestä ovat siis melko varmasti Suomen viimeiset talvisodan (mies)veteraanit. Esimerkiksi Suomen neljänneksi vanhin mies, huhtikuussa 1920 syntynyt Matti Nurminen, lähti vasta jatkosotaan.
Suomen vanhin mies, tammikuussa 108 vuotta täyttänyt Ilmari Koppinen palveli talvisodan aikaan alokkaiden kouluttajana merivoimissa. Kosketuksen taisteluihin hän sai, kun Suomenlinnassa Helsingissä talvisodan alkaessa ollut asepalvelustaan suorittanut patteri ampui Neuvostoliiton lentokoneita kivääreillä. Jatkosodassa Koppinen oli mukana muun muassa kaukopartioissa.
Salonjokilaakson helmikuussa julkaisema juttu kertoo Koppisen olevan edelleen vireä ja aktiivinen. Hän pitää yhä esitelmätilaisuuksia, jotka Salossa asuva entinen apulaisprofessori tekee itse tietokoneella.
Kesäkuussa 1919 syntynyt Mauno Tulijoki asui ainakin vielä vuosi sitten itse rakentamassaan rintamamiestalossa Tampereen Pohtolassa. Aamulehti haastatteli Tulijokea veteraanipäivänä 2025, jolloin Tulijoki kertoi palvelleensa autokomppaniassa Helsingissä talvisodassa.
Lokakuussa 1919 syntynyt Onni Ryynänen osallistui talvisotaan muutaman päivän ajan. Vuonna 2008 hän muisteli, kuinka matka rintamalle kuitenkin kesti monta päivää, ja pian perille pääsyn jälkeen sota jo loppui. Jatkosodassa hän palveli pioneerina. Viime vuosina pohjoiskarjalaissyntyistä, sittemmin savolaistunutta Ryynästä on haastatellut ainakin Etelä-Suomen Sanomat.