Rikosoikeuden professorien mielestä Auer-tuomio on hyvin perusteellinen – Riippumaton selvitys ei olisi missään nimessä huono asia, sanoo Sakari Melander

Varsinais-Suomen käräjäoikeuden tuomio Anneli Auerin ja tämän entisen miesystävän väkivalta- ja seksuaalirikosasiassa oli vapauttava odotetusti, sanovat Helsingin yliopiston rikosoikeuden professorit STT:lle.

Sakari Melander sanoo, että olisi yllättynyt toisenlaisesta ratkaisusta. Kimmo Nuotio huomauttaa, että korkein oikeus purki aiemman hovioikeuden langettavan tuomion, koska lapset kertoivat antaneensa aiemmin vääriä todistuksia.

– Syyttäjän tai syytteiden takana oleva näyttö oli sitä kautta heikentynyt hyvin paljon, Nuotio sanoo.

Molemmat pitävät tuomiota varsin perusteellisena.

– Siinä on hyvin kattavasti otettu kantaa asiassa esitettyyn näyttöön ja arvioitu sitä perusteellisesti. Kyseessä ei ole mikään ’rimaa hipoen’ -ratkaisu, vaan on hyvin selkeästi päädytty syytteet hylkäävään ratkaisuun, Melander sanoo.

Nuotio sanoo, että tuomiossa on perattu kaikki asiat vielä kerran läpi ja käräjäoikeus on katsonut, että asiassa on uskottava lasten uusia kertomuksia, joiden mukaan rikoksia ei ole tapahtunut. Hän pitää kiinnostavana, että syyttäjä jatkoi syytteiden ajamista uudessa oikeudenkäynnissä.

– On tärkeää, että nyt on saatu erittäin perusteellinen tuomioistuimen arvio. Kyllä siinä varmasti kaikki kivet on käännetty. Tuomioistuin on halunnut näyttää, että asiat käsitellään todella tarkasti.

Syyttäjillä on vielä mahdollisuus valittaa asiassa hovioikeuteen.

Nuotio uskoo, että syyttäjät luultavasti tyytyvät tuomioon. Hänen mukaansa syyttäjien on uskottava syytteeseen edelleen, jos he aikovat valittaa.

– Tässä on nyt horjutettu asiantuntijalausuntoja ja teknistä näyttöä aika tavalla. Ja sitten, kun vielä nämä suullisetkin kertomukset putosivat sieltä pois, aika vähän on tainnut jäädä mitään syyttäjän käteen.

Melander huomauttaa, että jatkokäsittelyluvan saamiseen on tässä asiassa tavallista korkeampi kynnys.

– Lähtökohta on, että jatkokäsittelylupaa ei myönnetä pelkästään näytön uudelleen arviointia varten, hän sanoo.

– Kun asiassa on nyt kyse näytön arvioinnista, kynnys jatkokäsittelyluvan myöntämiseen on korkeampi, eli täytyisi olla perusteltuja syitä epäillä käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuutta. Uskoisin, että tämä korotettu kynnys vaikuttaa jossain määrin syyttäjän arviointiin.

Auerin asianajaja Markku Fredman on vaatinut, että asiasta tehdään riippumaton selvitys. Valtioneuvoston tulisi hänen mukaansa käynnistää turvallisuustutkintalain mukainen tutkinta ja antaa Onnettomuustutkintakeskuksen (Otkes) selvittää, mikä johti Auerin tuomitsemiseen aikanaan.

Melander toteaa, että oikeusvaltiossa kuuluu olla keinot viranomaisten toiminnan jälkikäteiseen arviointiin.

– En missään nimessä näkisi tällaista (riippumatonta selvitystä) huonona asiana. Jos on syytä selvittää, ovatko asiat menneet niin kuin oikeusvaltiossa kuuluu, meillä pitää olla prosessit niiden selvittämiseen.

Nuotio ei ota suoraan kantaa siihen, pitäisikö Otkesin selvittää prosessin kulkua.

– Jos tämä on mennyt niin, että lapset on saatu kertomaan satuja ja kaksi ihmistä on tuomittu lainvoimaisesti, ja tuomioiden purkamisen kautta asia kääntyy aivan toisin päin, siitä voi tietysti päätellä, että meillä voi olla piileviä ongelmia muissakin vastaavissa tapauksissa, Nuotio pohtii.