Open Navbar
Close Navbar
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Mielipiteet
  • Tapahtumat
  • Mediatiedot
  • Toimitus
  • Palaute ja juttuvinkki
  • Lataa uutissovellus
Lataa Suomenmaa-sovellus: IOS / Android
  • Mediatiedot
  • Toimitus
  • Palaute ja juttuvinkki
  • Lataa uutissovellus
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Mielipiteet
  • Tapahtumat
Haku
Keskusta

Minkä pitäisi olla keskustan kärkiteema vaaleissa? – Johtopaikkaa puoluekoneessa tavoittelevat kertovat

15.11.2026 13:00
Lue lisää 
Historia
R-12-ydinohjukset olivat esillä paraatissa Moskovassa vappuna 1965. Pahimmillaan maailmassa oli kylmän sodan aikana noin 60 000 ydinasetta. (Kuva: Wikimedia Commons / Central Intelligence Agency)

Jatkuva maailmanlopun uhka yhdistyi arvovaltakisaan – kylmä sota toi Neuvostoliitolle valtaa, mutta joudutti lopulta sen romahtamista

Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen sapelinkalistelu vei maailman loppunsa partaalle ainakin kahdesti
Lauri Heikkilä 30.12.2022 8:00, muokattu 23.12.2022 11:05
a– a+
Historia

Me hautaamme teidät, julisti Neuvostoliiton johtaja Nikita Hruštšov vuonna 1956 länsidiplomaateille.

Rajun kuuloiset sanat eivät tarkoittaneet väkivallan uhkaa, kuten lännessä ensin ymmärrettiin. Retoriikassaan raju Hruštšov tarkoitti korostaa sitä, että idän talousjärjestelmä voittaa läntisen paremmuudellaan. Että markkinatalous ja kapitalismi häviävät sosialistiselle järjestelmälle.

Kylmä sota on ajanjakso, jonka katsotaan kattaneen ainakin vuodet 1947–1989. Määritelmä joustaa alussa vuoteen 1945 ja lopussa vuoteen 1991.

Toisessa maailmansodassa Neuvostoliitto ja Yhdysvallat olivat olleet samalla puolella. Yhteinen vihollinen, kansallissosialistinen Saksa, pakotti erilaiset talousjärjestelmät yhteen.

Sodan hävinnyt Saksa jaettiin liittoutuneiden miehitysvyöhykkeisiin ja Yhdysvaltojen, Neuvostoliiton, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Ranskan johdolla tuomittiin myös sotaan syylliset ja sotarikolliset.

Vuoden 1946 lokakuussa natsi-Saksan johdon tuomiot astuivat voimaan. Kuolemantuomion sai 12 natsijohtajaa ja eri pituisia vankeustuomioita 7.

Yhteinen vihollinen oli ikään kuin nyt hoidettu alta pois. Yhdysvallat ja Neuvostoliitto saattoivat alkaa kisata toisiaan vastaan. Konkreettinen kohtaamispiste säilyi vuoteen 1989 saakka Saksassa, joka jaettiin läntiseen ja itäiseen valtioon.

Jako itään ja länteen näkyi konkreettisesti Saksassa, joka oli jaettu Itä- ja Länsi-Saksoiksi. Itäisen valtion alueelle jääneessä pääkaupunki Berliinissä säilyi kuitenkin lännen osa ja kaupunki jaettiin kahtia muurilla. Kuva Itä-Berliinistä vuodelta 1976. (Kuva: Wikimedia Commons / Ermell)

Kisan keskiössä oli paitsi valtapolitiikka myös kansojen sielut. Yhdysvallat edusti markkinaehtoista kapitalismia ja vapauksia korostavaa liberaalia demokratiaa, joskin epätasainen vaurauden ja hyvinvoinnin jakautuminen murensi osittain liberaaliuden uskottavuutta.

Neuvostoliitto johti järjestelmää, joka perustui sosialistiseen suunnitelmatalouteen ja kommunistiseen ihanteeseen tasa-arvoisista kansalaisista, joista jokainen teki kykynsä ja sai tarpeensa mukaan. Käytännössä ihanne toteutui päinvastaisena, sillä järjestelmä määritti tiukasti jokaiselle paikkansa ja tehtävänsä.

Aatteiden kisaa kutsutaan kylmäksi sodaksi, sillä sodan piirteitä vihoittelussa oli. Suoraa sotaa ei voitu kuitenkaan käydä hyvästä syystä.

Vuonna 1945 Yhdysvallat oli saanut sodan loppumaan viimeisenä sinnitellyttä vihollistaan Japania vastaan uudella valttiaseella. Yhdysvallat räjäytti atomipommit kahden japanilaisen kaupungin yllä tappaen kymmeniä tuhansia. Japani ei voinut riskeerata enää yhtäkään ydinräjäytystä ja antautui.

Yhdysvallat oli ainoa ydinasevalta muutamien vuosien ajan. Moni kenraali olisi kiirehtinyt Neuvostoliiton hävittämistä ydinaseilla ajoissa, kun kommunistivaltiolla ei vielä ollut omia ydinaseita. Poliitikot valitsivat kuitenkin varovaisemman linjan. Sodan lietsominen ylivoimankin kera olisi voinut johtaa vaarallisiin tilanteisiin suoraan tai välillisesti, ja Yhdysvallat olisi saanut ehkä barbaarisen maineen ja menettänyt tärkeitä tukijoitaan.

Neuvostoliitto onnistui vakoilemaan Yhdisvaltojen ydinasetuotantoa ja kehitti ensimmäisen oman ydinaseensa vuonna 1949. Puntit olivat pian tasan.

Sotilasvoimansa tueksi molemmat suurvallat perustivat kylmän sodan alkuvuosina sotilasliitot. Yhdysvallat liittoutui läntisen Euroopan maiden kanssa perustaen vuonna 1949 Pohjois-Atlantin liiton eli Naton. Itäblokki muodosti vuonna 1955 Varsovan liiton.

Puhuttiin Euroopan halki kulkevasta rautaesiripusta.

Liennytystäkin tapahtui, ja sen merkittävin ilmenemä lienee Yhdistyneiden kansakuntien perustaminen vuonna 1945 suurvaltojen vielä ollessa samalla puolella.

Kumpikin suurvalta olisi kyennyt tuhoamaan toisen koska tahansa ydinasearsenaalillaan, mutta olisi samalla tuhoutunut itse toisen laukaistessa kostoksi omansa.

Tämä olisi tarkoittanut maailmanloppua. Valtavat räjäytykset olisivat tuottaneet ydintalven, eli ilmakehään nouseva pölypilvi olisi pimentänyt auringon vuosiksi tuhoten mahdollisuudet ruoantuotantoon. Myös ydinsäteily ja pienhiukkaset olisivat tappaneet ihmiskuntaa nopeammin tai hitaammin.

Tämä uhka nähdään jälleen Ukrainan sodassa. Ydinasevallat eivät voi kohdata suoraan sielläkään, sillä uhkana on välitön ydinsota.

Yhdysvallat ja Neuvostoliitto joutuivat siis kohtaamaan epäsuorasti ja toisten maiden kautta.

Vuonna 1957 laukaistu Neuvostoliiton Sputnik-satelliitti oli ensimmäinen ihmisen valmistama esine avaruudessa. Tästä alkoi suurvaltojen avaruuskilpailu. (Kuva: Wikimedia Commons / NASA)

Kilpailun käännekohtia löytyy sekä sodista että teknologisesta ja talouskehityksestä.

Ensimmäisiä merkittäviä näyttämöitä oli Korean sota vuodesta 1950 vuoteen 1953. Sota betonoi Korean niemimaan jaon eri etupiireihin eli kommunistiseen Pohjois-Koreaan ja markkinademokratia Etelä-Koreaan. Jako jatkuu tänäkin päivänä. Koreoiden välillä on edelleen vain aselepo, ei rauhaa.

1950-luvun puolivälissä pelinappulaksi tuli avaruustutkimus. Kun Neuvostoliitto onnistui 1957 saamaan Sputnik-satelliitin avaruuteen maapalloa kiertävälle radalle, yllättyi ja pelästyi Yhdysvallat täysin. Kyky laukaista jotain avaruuteen tarkoitti, että Neuvostoliitolla oli nyt olemassa teknologiaa, jolla se voisi laukaista myös ydinohjuksia minne tahansa se halusi. Yhdysvallat perusti avaruusjärjestö Nasan vastatoimena.

Neuvostoliitto johti avaruuskilpaa pitkään. Se sai avaruuteen ensimmäisen eläimen, ensimmäisen miehen ja ensimmäisen naisen. Yhdysvallat sai lopullisen voiton 1969, kun sen astronautit kävelivät kuun pinnalla.

1960-luvulla Yhdysvallat juuttui Vietnamin sotaan. Maa kävi suoraan sotaa Etelä-Vietnamin rinnalla Neuvostoliiton tukemaa Pohjois-Vietnamia vastaan. Neuvostoliitto ei lähettänyt Vietnamiin joukkojaan, jotteivät suurvallat kohtaisi taistelukentällä siellä. Pohjois-Vietnam onnistui voittamaan 1970-luvulla ja yhdistämään Vietnamin oman valtansa alle. Nöyryyttävä tappio epäsuositussa sodassa oli kolaus Yhdysvalloille.

Vuonna 1962 tilanne oli ehkä pahin. Kuuban kriisinä tunnettu tapahtuma vei suurvallat ydinsodan partaalle.

Yhdysvallat oli sijoittanut keskipitkän kantaman ydinohjuksia liittolaismaahansa Turkkiin, ja Neuvostoliitto vastasi tähän tarkoituksella tuoda ohjuksia oman liittolaisensa Kuuban alueelle.

Turkin läheinen sijainti Neuvostoliittoon ja Kuuban läheinen sijainti Yhdysvaltoihin nähden uhkasi suurvaltoja suoraan.

Kommunistinen Kuuba oli jopa niin kiivas asiassaan, että olisi ollut valmis ampumaan ydinohjukset koska tahansa Yhdysvaltoihin.

Kriisi oli kuumimmassa pisteessään ”ihmiskunnan vaarallisimpana päivänä” 27. lokakuuta 1962, kun Yhdysvaltojen tiedustelukone ammuttiin alas, ja neuvostolaivat ydinohjuslastissaan lähestyivät Yhdysvaltojen asettamaa saartorajaa.

Kriisi ratkesi diplomatialla. Neuvotteluyhteys saatiin, ja Neuvostoliiton Hruštšov tarjoutui vetämään ohjukset pois Kuubasta, jos Yhdysvaltojen presidentti John F. Kennedy vetäisi oman maansa ohjukset pois Turkista. Näin tapahtuikin.

Toinen kerta, kun ydinsota oli lähellä, nähtiin parikymmentä vuotta myöhemmin. Neuvostoliittolainen everstiluutnantti Stanislav Petrov (1939 – 2017) luotti vaistoonsa ja jätti painamatta ”suurta punaista nappia”, vaikka olisi pitänyt laukaista ydinohjukset.

26. syyskuuta 1983 Petrov havaitsi ennakkovaroitussatelliittijärjestelmästä viiden Yhdysvaltojen ydinohjuksen olevan matkalla kohti Neuvostoliiton pääkaupunki Moskovaa. Vastoin protokollaa hän totesi kyseessä olevan virhe ja jätti edellytetyn hälytyksen tekemättä.

Muutaman minuutin kuluttua selvisi, että auringon heijastukset olivat tehdyn virhehavainnon takana.

Jos Stanislav Petrov olisi arvioinut väärin, ydinsota olisi saattanut syttyä. (Kuva: Wikimedia Commons / Stanislav Petrovin albumi)

Vaikka 1970-luvulla Neuvostoliitolla meni välillä paremmin kuin Yhdysvalloilla esimerkiksi lännen kokeman öljykriisin takia, 1980-luku toi mukanaan toisenlaisen todellisuuden.

Neuvostoliitto juuttui pitkittyneeseen ja huonosti sujuvaan sotaan Afganistanissa. Samalla talous sakkasi, eikä Neuvostoliitto siten pysynyt asevarustelussa Yhdysvaltojen perässä.

1985 kommunistivaltion johtoon nousi Mihail Gorbatšov, joka aloitti liittovaltiossa uudistukset. Uudelleenrakentaminen ja avoimuus (perestroika ja glasnost) liennyttivät kylmää sotaa ja uudistivat Neuvostoliittoa samalla kun koko itäblokki muutenkin rakoili.

Saksojen yhdistyminen 1989 nähdään monesti kylmän sodan loppuna. Toinen määritelmä on Neuvostoliiton hajoaminen.

Entiset itäblokin maat sekä neuvostotasavallat alkoivat yhä enemmän erkaantua Neuvostoliiton otteesta. Alue toisensa jälkeen itsenäistyi ja/tai lakkautti kommunistisen yksipuoluehallinnon. Neuvostoliiton heikentynyt talous ei enää riittänyt sosialistisen maailman yhdessä pitämiseen.

Gorbatšov yritti kaikkensa, mutta se ei riittänyt. Lopulta oli vain hyväksyttävä, ettei Neuvostoliittoa pitänyt kasassa enää mikään. Kommunistisen puolueen vanhoillinen siipi yritti vallankaappausta elokuussa 1991, mutta se epäonnistui. Kommunistijohdolla ei enää ollut tulevaisuutta.

Neuvostoliiton luojista yksi, Lazar Kaganovitš, eli niin pitkään, että ehti kuollakin maansa mukana. (Kuva: Wikimedia Commons)

Kesältä 1991 on säilynyt kiinnostava tieto tai huhu. Viimeinen elossa ollut niin kutsuttu vanha bolsevikki, Stalinin oikeana kätenäkin toiminut Lazar Kaganovitš katsoi televisiosta Gorbatšovin ja Venäjän sosialistisen neuvostotasavallan presidentin, Neuvostoliiton hajottamista ajaneen Boris Jeltsinin välistä väittelyä.

Se jo oli ennenkuulumatonta, että Neuvostoliiton johtaja alentui televisioväittelyyn. Ja niskan päällä oli tietenkin Jeltsin.

Kaganovitš huudahti ”tämä on katastrofi!” ja kuoli tämän jälkeen. Vuonna 1893 syntynyt bolsevikki oli 97-vuotias ja vei hautaan sen kaaderisukupolven, joka johti neuvostokansat vallankumoukseen.

Neuvostoliitto hajosi virallisesti vuoden 1991 viimeisenä päivänä. Historiaa Sosialististen neuvostotasavaltojen liitolle kertyi 69 vuotta ja yksi päivä.

Lue myös

Valtakunnansyyttäjältä ratkaisu Wille Rydmanin HS-taistossa

Valtakunnansyyttäjä ei ota uudelleenratkaistavaksi Wille Rydmanin asiaa koskevia aluesyyttäjien päätöksiä, kertoi Syyttäjälaitos maanantaina....
16.11.2026 18:11

Orpo antoi lisäselvityksensä oikeuskanslerille Garden Helsingistä – "Minulla ei ole tietoa"

Oikeuskansleri halusi tietää lisää Garden Helsinki -hankkeen elokuussa avoimuusrekisteriin ilmoittamista yhteydenotoista.
16.11.2026 17:01

Kymenlaakson Keskusta vaatii valtiolta toimia itäisen Suomen elinvoimaan

Kymenlaakson Keskusta vaatii, että seuraavan hallituksen on tunnistettava Kaakkois-Suomen erityisasema ja käynnistettävä määrätietoiset...
16.11.2026 15:43

Aihetunnisteet

Historia kommunismi kylmä sota Neuvostoliiton historia Neuvostoliitto varustelu Venäjä

Viidesti viikossa kiinnostavimmista sisällöistä koostettu uutispaketti sähköpostiisi?

Tilaa Suomenmaan ilmainen uutiskirje.

Luetuimmat

  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Historia | Volgan mutkaan nousi muutamassa vuodessa jättiläismäinen autotehdas – AvtoVAZ oli Neuvostoliiton ja Fiatin huima yhteisprojekti
Uutiset | 15.11.2026 21:17
Italian armeija on sotahistorian suuri vitsi – miksi Mussolinin sotilaat tarvitsivat jatkuvasti saksalaista pelastuspartiota?
Uutiset | 13.11.2026 21:24
Kremlin kasvattama Julia Kuokkanen kertoo, miksi venäläiset näkevät hyökkäyssodan ”paikallisena konfliktina”
Uutiset | 15.11.2026 14:30
Rock | Pimeyden reunalta kuolemattomuuteen – Bruce Springsteenin kiertue 1978 oli rockhistorian väkevintä soiton ja tunteen paloa
Uutiset | 14.11.2026 21:24
Venäjä: Ukraina iski Kertshinsalmen siltaan
Uutiset | 16.11.2026 9:56
New York Times: Venäjän vaatimukset Ukrainan sodasta ja Euroopan turvallisuudesta eivät ole muuttuneet
Uutiset | 14.11.2026 14:32
Talvisodan veteraani Mauno Tulijoki on kuollut – jäljellä enää yksi, kaikkien veteraanien määrä tällä hetkellä luultavasti vain 600
Uutiset | 16.11.2026 10:59
Talvisodan veteraaneja enää kolme? – Sotaveteraaneja poistuu keskuudestamme tällä hetkellä yksi joka päivä
Uutiset | 27.4.2026 21:00
Suomalainen kuvaaja voitti kansainvälisen luontokuvakilpailun
Uutiset | 14.11.2026 17:00
Minkä pitäisi olla keskustan kärkiteema vaaleissa? – Johtopaikkaa puoluekoneessa tavoittelevat kertovat
Uutiset | 15.11.2026 13:00
Rock | Keikka Kremlin sydämessä jäi Gary Mooren viimeiseksi – lähes neljän promillen humala vei kitaristilegendan Espanjan-lomalla
Uutiset | 7.11.2026 21:12
Italian armeija on sotahistorian suuri vitsi – miksi Mussolinin sotilaat tarvitsivat jatkuvasti saksalaista pelastuspartiota?
Uutiset | 13.11.2026 21:24
Historia | Volgan mutkaan nousi muutamassa vuodessa jättiläismäinen autotehdas – AvtoVAZ oli Neuvostoliiton ja Fiatin huima yhteisprojekti
Uutiset | 15.11.2026 21:17
Autot | Halpa, simppeli ja pysäyttämätön – Neuvostoliiton takamaille luodusta pikkumaasturista tuli suurmenestys
Uutiset | 8.11.2026 21:11
New York Times: Venäjän vaatimukset Ukrainan sodasta ja Euroopan turvallisuudesta eivät ole muuttuneet
Uutiset | 14.11.2026 14:32
Miksi tupakoitsijat sairastuvat harvemmin Parkinsonin tautiin? Tuore tutkimus tarjoaa selityksen
Uutiset | 13.11.2026 21:44
Merz: Euroopan ei tarvitse keskustella turvallisuudestaan Venäjän kanssa
Uutiset | 13.11.2026 15:14
Kushner: USA haluaa Ukrainalle, Venäjälle ja Euroopalle uuden turvallisuuskehikon
Uutiset | 10.11.2026 11:19
Yhdysvaltalaistuomari ei suostunut BBC:n vaatimukseen hylätä Trumpin nostama kunnianloukkauskanne
Uutiset | 11.11.2026 5:20
Rock | Pimeyden reunalta kuolemattomuuteen – Bruce Springsteenin kiertue 1978 oli rockhistorian väkevintä soiton ja tunteen paloa
Uutiset | 14.11.2026 21:24
Rock | Keikka Kremlin sydämessä jäi Gary Mooren viimeiseksi – lähes neljän promillen humala vei kitaristilegendan Espanjan-lomalla
Uutiset | 7.11.2026 21:12
Kymmenen natsijohtajaa joutui hirteen tasan 80 vuotta sitten – nämä olivat kunkin viimeiset sanat
Uutiset | 16.10.2026 22:15
Moskova ja Peking jyrähtävät: Ulkopuolisten ei pidä sotkeutua
Uutiset | 22.10.2026 9:00
Nuohoojalla voi olla hyvä syy kieltäytyä työstään – ”Suuri osa ei ota huomautuksia riittävän vakavasti”
Uutiset | 2.11.2026 22:15
Kiovalaiset elävät jatkuvan paineen alla – ”Valmistautukaa, Suomen kansa, sillä saatatte olla seuraavia”
Uutiset | 6.11.2026 9:00
Ilmasota | F-35:n ”esi-isä” oli sodassa kova rauta – romanialaiset aiheuttivat amerikkalaispiloteille painajaisen kesällä 1944
Uutiset | 6.11.2026 21:38
Purra teki johtopäätöksen Wolt-kuskeista: ”Suomi ei tarvitse maailmalta näitä korkeakoulutettuja ’huippuosaajia’”
Uutiset | 30.10.2026 9:03
Hawker Hurricane olisi hallinnut talvisodan taivasta, mutta sota ehti loppua – legendaarinen brittihävittäjä jäi Suomessa pikkurooliin
Uutiset | 16.10.2026 21:36
Historia | Miksi antifasistinen valtio puki sotilaansa kuin natsit? DDR:n armeijan ulkoasu hämmensi monia
Uutiset | 25.10.2026 21:38
Maajussille morsiamessa tuli pettymys, mutta se opetti – Hannu Laturi tähtää nyt eduskuntaan
Uutiset | 1.11.2026 9:00

Uusimmat

Valtakunnansyyttäjältä ratkaisu Wille Rydmanin HS-taistossa
Uutiset | 16.11.2026 18:11
Orpo antoi lisäselvityksensä oikeuskanslerille Garden Helsingistä – ”Minulla ei ole tietoa”
Uutiset | 16.11.2026 17:01
Kymenlaakson Keskusta vaatii valtiolta toimia itäisen Suomen elinvoimaan
Uutiset | 16.11.2026 15:43
Euroopan säteilyturvaviranomaiset huolissaan Ukrainan ydinturvallisuudesta
Uutiset | 16.11.2026 15:34
Hanhikuolemien syyksi epäillään reovirusta
Uutiset | 16.11.2026 15:27
Sari Salminen valittiin Etelä-Hämeen Keskustan uudeksi puheenjohtajaksi
Uutiset | 16.11.2026 15:20
EU:lta lisäyksiä Venäjä-pakotelistalle – esimerkiksi verkkokauppajätin omistaja ja pankkeja
Uutiset | 16.11.2026 15:18
Emilia Hirvi jatkaa Keski-Pohjanmaan Keskustan johdossa – piiri vaatii hallitukselta vastuuta sote-rahoituksesta
Uutiset | 16.11.2026 14:58
Järjestöt varoittavat Tavion Somalia-päätöksen seurauksista – äitien terveydenhuolto, mielenterveyspalvelut ja naisten koulutus vaarassa
Uutiset | 16.11.2026 14:47
Miksi Suomessa ei lähdetä barrikadeille, vaikka maa keikkuu työttömyystilastojen kärjessä? – Tutkija kommentoi
Uutiset | 16.11.2026 14:25
Näytä lisää

Toimitus suosittelee

Kremlin kasvattama Julia Kuokkanen kertoo, miksi venäläiset näkevät hyökkäyssodan ”paikallisena konfliktina”
Uutiset | 15.11.2026 14:30
Osakesäästäjiltä peukkua Kurvisen avaukselle valtionobligaatioiden palauttamisesta: Pankkitileiltä voisi liikahtaa jopa miljardeja
Uutiset | 10.11.2026 13:45
Faijailusta tuli coolia, mutta onko tulevaisuudessa enää niin, tutkija kysyy – ”Tätä puolta ei tulla ajatelleeksi”
Uutiset | 8.11.2026 8:31

Uutiset

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Valtakunnansyyttäjältä ratkaisu Wille Rydmanin HS-taistossa
Uutiset | 16.11.2026 18:11
Orpo antoi lisäselvityksensä oikeuskanslerille Garden Helsingistä – ”Minulla ei ole tietoa”
Uutiset | 16.11.2026 17:01
Kymenlaakson Keskusta vaatii valtiolta toimia itäisen Suomen elinvoimaan
Uutiset | 16.11.2026 15:43
Rock | Keikka Kremlin sydämessä jäi Gary Mooren viimeiseksi – lähes neljän promillen humala vei kitaristilegendan Espanjan-lomalla
Uutiset | 7.11.2026 21:12
Italian armeija on sotahistorian suuri vitsi – miksi Mussolinin sotilaat tarvitsivat jatkuvasti saksalaista pelastuspartiota?
Uutiset | 13.11.2026 21:24
Historia | Volgan mutkaan nousi muutamassa vuodessa jättiläismäinen autotehdas – AvtoVAZ oli Neuvostoliiton ja Fiatin huima yhteisprojekti
Uutiset | 15.11.2026 21:17

Mielipiteet

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Lukijalta: Nyt on naisen vuoro päästä puoluevaltuuston puheenjohtajaksi
Mielipide | 16.11.2026 9:56
Lukijalta: Nyt voisi koittaa bioetanolin uusi aika
Mielipide | 16.11.2026 9:53
Lukijalta: Ilman yhteistä kieltä ei synny yhteistä yhteiskuntaa
Mielipide | 16.11.2026 9:48
Lukijalta: Mille listalle pyrin?
Mielipide | 16.11.2026 9:46

Keskusta

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Kymenlaakson Keskusta vaatii valtiolta toimia itäisen Suomen elinvoimaan
Uutiset | 16.11.2026 15:43
Sari Salminen valittiin Etelä-Hämeen Keskustan uudeksi puheenjohtajaksi
Uutiset | 16.11.2026 15:20
Emilia Hirvi jatkaa Keski-Pohjanmaan Keskustan johdossa – piiri vaatii hallitukselta vastuuta sote-rahoituksesta
Uutiset | 16.11.2026 14:58
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Tapahtumat

Toimitus

[email protected]
[email protected]

Hel­sin­gin toi­mi­tus
Apol­lon­ka­tu 11 A Hel­sin­ki

Toimitus

Lataa uutissovellus Lähetä juttuvinkki Lähetä palautetta Mediatiedot

Järjestöpalstan ilmoitukset Keskustan piiritoimistojen kautta.

Tietosuoja- ja rekisteriseloste


Seuraa Suomenmaata