Open Navbar
Close Navbar
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Mielipiteet
  • Tapahtumat
  • Näköislehti
  • Mediatiedot
  • Asiakaspalvelu
  • Toimitus
  • Palaute ja juttuvinkki
  • Tilaa Suomenmaa
Lataa Suomenmaa-sovellus: IOS / Android
Banner
  • Mediatiedot
  • Asiakaspalvelu
  • Toimitus
  • Palaute ja juttuvinkki
  • Tilaa Suomenmaa
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Mielipiteet
  • Tapahtumat
  • Näköislehti
Haku
Venäjä

The Guardian: Näin tehokkaasti Kremlin disinformaatio leviää Yhdysvalloissa

19.3.2023 22:00
Lue lisää 
Historia
Erityisen hyvin Suomen ja Neuvostoliiton välit toimivat Urho Kekkosen ollessa Suomen presidentti ja Nikita Hruštšovin johtaessa Neuvostoliittoa. Kekkonen otti vuonna 1960 Hruštšovin vastaan 60-vuotispäivillään presidentinlinnassa. (Kuva: Museovirasto / Erkki Voutilainen)

Heimosodista YYA-aikaan ja pois punakoneiston rapistuvilta rattailta – näin Suomi hoiti idänsuhteitaan sirpin ja vasaran varjossa

Lauri Heikkilä 30.12.2022 8:00, muokattu 23.12.2022 15:33
Jaa Twiittaa Lähetä Jaa
a– a+
Historia

Neuvostoliiton ja itsenäisen Suomen syntytarinat osuvat samoihin historian vaiheisiin ja syynä ovat samat käänteet.

Harva osasi 1910-luvun mittaan arvata, että Suomi voisi itsenäistyä Venäjän keisarin vallan alta itsenäiseksi valtioksi. Autonominen suuriruhtinaskunta, joka oli keisarin mutta ei suoraan Venäjän vallan alla, kelpasikin monille.

Suomen itsenäistyminen tapahtui tilanteessa, jossa Venäjälläkin valta oli vaihtunut. Suomen suuriruhtinas eli Venäjän keisari Nikolai II oli syösty vallasta ensimmäistä maailmansotaa seuranneiden levottomuuksien myötä, ja Venäjää johti ensin liberaalien ja sosialistien yhteinen väliaikaishallitus, jolta bolsevikkipuolue eli kommunistit kaappasivat vallan marraskuussa 1917.

Tuolloin ei voinut tietää, kuinka kestävä Vladimir Iljits Leninin johtamien bolsevikkien valta on. Tilanteessa oli kuitenkin mahdollista julistaa Suomi itsenäiseksi, ja tämän P. E. Svinhufvudin senaatti tekikin 6. joulukuuta 1917.

Leninin valta näytti tulevan koko ajan tukevammaksi, ja Suomi hakikin tältä ratkaisevan tunnustuksen itsenäisyydelleen. Tämän jälkeen muutkin oleelliset maat suostuivat tunnustamaan Suomen aseman itsenäisenä valtiona.

P. E. Svinhufvudin niin kutsuttu itsenäisyyssenaatti, joka päätti Suomen itsenäistymisestä Venäjän vallan alta. Vasen rivi edestä: E. Y. Pehkonen, Juhani Arajärvi, Arthur Castrén, Jalmar Castrén ja Emil Setälä, pöydän päässä P.E. Svinhufvud. Oikea rivi takaa: Kyösti Kallio, Onni Talas, Heikki Renvall, Alexander Frey ja Wilho Louhivuori. (Kuva: Museovirasto / Eric Sundström)

Itsenäisyyden ensi vuodet olivat osittain sodankäyntiä neuvosto-venäläisiä vastaan. Suomen sisällissodassa valkoista armeijaa vastassa olivat punakaartien lisäksi näiden tukena eri vaiheissa olleet 10 000 neuvostosotilasta.

Olot itsenäisyyden ensi askelilla eivät vakautuneet nopeasti. Suomalaisia lähti taistelemaan Viron itsenäisyyssotaan Neuvosto-Venäjää vastaan sekä Itä-Karjalaan omille heimosotaretkilleen.

Diplomatian kentillä itsenäisyyden tunnustamisen jälkeen seuraava elintärkeä askel oli Tarton rauhan solmiminen lokakuussa 1920.

Noin puoli vuotta kestäneissä neuvotteluissa saatiin lopulta sovituksi Suomen ja Neuvosto-Venäjän rajat ja diplomaattisuhteiden perustat. Suomen kannalta voitto oli Petsamon saaminen, mutta tappioksi katsottiin Repolan ja Porajärven jääminen itärajan toiselle puolen.

Kysymys Itä-Karjalasta hiersi välejä vielä muutaman vuoden ajan. Suomessa oli laajaa halua sekä oikealla että vasemmalla tarjota Itä-Karjalan väestölle mahdollisuus kansanäänestyksellä ratkaista, liittyisikö alue Suomeen vai jäisikö osaksi Venäjää.

Taustalla oli heimoaatetta sekä innostusta luoda Suur-Suomi. Suur-Suomi-ajattelu jäi elämään ja vaikutti osaltaan suomalaisten valloitushaluihin toisen maailmansodan aikana.

Tarton rauhassa Suomi vaati Itä-Karjalalle autonomiaa, mutta Neuvosto-Venäjä ei tähän suostunut. Asia ratkaistiin lopulta Kansainliitossa, eikä autonomiaa saatu.

Kysymys suhtautumisesta Venäjään ja sen edeltäjiin ja seuraajiin on ollut Suomen alueen kuuma peruna jo keskiajalta alkaen. Milloin niskan päällä on ollut tiukka, milloin myöntyväisyyttä korostanut linja.

Ensin Venäjä-kysymys oli alisteinen Ruotsin suurvaltapolitiikalle. 1700-luvulla Ruotsi menetti suurvalta-asemansa, ja sitten Suomen alueella oli mahdollista luoda jo Ruotsista riippumattomia päätelmiä Venäjä-politiikasta.

Ratkaiseva hetki oli kenties hattujen sota eli pikkuviha 1741–43. Silloin Ruotsi koki suomalaisten silmissä kolauksen ja Venäjän osakkeet nousivat.

Ruotsi rasitti suomalaisia sotavelvoitteilla kun taas Venäjä oli omaksunut uudenlaisen taktiikan, jolla se sai suomalaisten suosion. Venäjän keisarinna Elisabetin manifesti lupasi Suomesta itsenäisen kuningaskunnan ja sodan aikana lempeän kohtelun. Venäläiset olivat tajunneet, että hyvällä voi voittaa enemmän kuin pahalla. Isovihan aikainen venäläinen miehitysvalta kolmekymmentä vuotta aiemmin oli ollut julma ja herättänyt myös vahvaa sissivastarintaa.

Kuningaskuntalupaus kaatui ja rajamuutokset olivat verrattain vähäisiä. Seuraavan kerran itsenäisyysajatus oli vakavasti otettava 1780-luvulla, silloinkin Venäjän tuella.

Ruotsin kuningas Kustaa III oli itsevaltainen hallitsija ja se aiheutti närää ylhäisöpiireissä. Vuonna 1788 hän aloitti Kustaan sotana tunnetun sodan, jolle ei juuri ollut upseeriston kannatusta.

Tämän takia upseerit loivat Anjalan liiton kokoontumiskaupunkinsa nimen mukaan, ja pyrkivät hakemaan liittolaisuutta Venäjän keisarinna Katariina II:lta.

Sotatapahtumat Suomessa ja toisaalta Kustaan sotamenestys Tanskaa vastaan veivät liitolta pohjan. Suomessa sota päättyi käytännössä tasapeliin, eikä rajamuutoksia tullut. Anjalan liiton miehiä tuomittiin kuolemaan, vaikkakin vain yksi heistä lopulta todella teloitettiin.

Robert Wilhelm Ekmanin historiamaalaus Porvoon valtiopäivien avajaiset vuodelta 1858. Vuonna 1809 keisari Aleksanteri I (kuvassa keskellä) lupasi Suomelle maan ensimmäisen oman valtiojärjestyksen. (Kuva: Wikimedia Commons)

Kaksikymmentä vuotta myöhemmin Euroopan suurpolitiikka säteili Suomenkin alueelle. Venäjä oli solminut liiton Ranskan kanssa, ja Ranskan asemaa vahvistaakseen aikoi pakottaa Ruotsin osallistumaan Ranskan vaatimaan Britannian kauppasaartoon.

Tätä varten Venäjä valloitti Suomen. Lupaamalla vuonna 1809 Suomen alueelle autonomian eli itsehallinnon Venäjän keisarin tullessa viralliseksi valtionpääksi, suuriruhtinaaksi, ja jättämällä Ruotsin ajan lait voimaan, keisari Aleksanteri I sai suomalaisten suosion. Suurkaupunki Pietarikin avautui nyt suomalaisille ja antoi monelle mahdollisuuden menestykseen yhteiskunnallisilla aloilla tai kaupankäynnissä, myös kulttuuri- ja tiede-elämässä.

Nikolai II:n aika suuriruhtinaana muutti tilanteen. Venäjä halusi yhtenäistää valtakuntansa, ja tämä johti venäläistämistoimiin myös Suomessa. Suomalaiset heräsivät vahvaan vastarintaan, ja muistuttivat Aleksanteri I:n hallitsijanvakuutuksesta. Venäläistämistoimien kovimpia aikoja 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa alettiin kutsua Suomessa sortokausiksi.

1800-luvun loppupuolella syntyi kaksi perinnettä, joiden voi katsoa vaikuttaneen jopa näihin päiviin asti.

Nuorsuomalaiset ja vanhasuomalaiset aatesuunnat erosivat politiikassaan etenkin Venäjä-politiikan suhteen. Eduskuntauudistuksen 1906 myötä ryhmittymät muodostivat poliittiset puolueet, Nuorsuomalaisen puolueen ja Suomalaisen puolueen vuoden 1907 eduskuntavaaleja varten.

Nuorsuomalaiset toimivat venäläistämistä vastaan passiivisen vastarinnan voimin. Vanhasuomalaiset valitsivat pääosin myöntyväisen linjan, jottei suhteissa syntyisi liikaa vahinkoa.

Itsenäisyyden alkumetreillä suomalaiset muodostivat idän-politiikkaansa pääosin nuorsuomalaiselta pohjalta tuoreen neuvostovaltion kanssa.

Itsenäisyyden turvaamiseksi 1920- ja 1930-luvuilla haettiin vahvempaa kansainvälistä viitekehystä. Kilpailevina suuntauksina voi pitää pohjoismaista, saksalaista ja brittiläistä tai brittiläis-amerikkalaista suuntausta sekä reunavaltiopolitiikkaa.

Suurvallan naapurissa ei tietenkään ollut helppoa, ja turvatakuita Neuvostoliiton uhan edessä haluttiin sekä idealistisin että realistisin perustein. Suurimmat valtiot, joilta tukea voisi saada olivat kaukana, kun taas läheiset valtiot, joiden kanssa Suomella oli yhteisiä intressejä, olivat pieniä.

Mikään suuntaus ei päässyt kunnolla vallalle saati pelastanut Suomea talvisodalta. Talvisodan alla Suomi kävi kuitenkin lukuisia neuvotteluja Neuvostoliiton kanssa, ja Neuvostoliitto oli selkeästi halukas neuvottelemaan alueiden uusjaosta.

Neuvostoliiton julkilausuttu tavoite oli Leningradin (aiemmin ja nykyään Pietari) turvallisuuden vahvistaminen työntämällä rajaa kauemmas. Samoin Neuvostoliitto halusi alueita Suomenlahdelta laivastotukikohtia varten. Neuvostoliiton pelkona oli, että jokin suurvalta käyttäisi Suomen aluetta hyökkäykseen Neuvostoliittoa vastaan.

Suomi olisi saanut vastineeksi alueita Itä-Karjalasta. Suomi ei kuitenkaan suostunut alueluovutuksiin, ja Neuvostoliitto aloitti hyökkäyksen 30. marraskuuta 1939.

Talvisota päättyi Suomen kannalta toisaalta hyvin, toisaalta pettymykseen. Suurvallan hyökkäys oli torjuttu ja rauha tehty juuri ajoissa. Alueita kuitenkin menetettiin.

Tämän jälkeen Suomi loi tiiviit suhteet Saksaan. Kun natsipuolueen johtama valtio 1941 hyökkäsi Neuvostoliittoon, lähti Suomi hyökkäykseen mukaan tarkoituksena valloittaa vanhat alueet takaisin.

Aarno Yrjö-Koskinen, J. K. Paasikivi, Johan Nykopp ja Aladàr Paasonen palasivat neuvotteluista Moskovasta 16. lokakuuta 1939 ilman tuloksia. (Kuva: Museovirasto / Aarne Pietinen)

Sotaonni kääntyi, ja Saksa-suhteesta tuli Suomelle taakka. Suomi pääsi irrottautumaan sodasta kesällä 1944 muutaman torjuntavoiton jälkeen, kun Neuvostoliitto halusi Suomi-ongelmastaan äkkiä eroon voidakseen keskittyä sotaan Saksaa vastaan.

Suomen onni oli, ettei se ollut osallistunut Saksan toteuttamaan Leningradin piiritykseen vaikka olisi voinut. Julmaa piiritystä Neuvostoliitto ei olisi antanut anteeksi.

Sodan jälkeen vanhasuomalainen linja nousi taas johtoon. Konfliktinhakuinen menneisyys jätettiin taakse ja Neuvostoliittoon rakennettiin suhteet Paasikiven linjan pohjalta.

J. K. Paasikivi on edelleen realistisen ulkopolitiikan ikoni. Hän olisi suostunut talvisodan alla aluevaihdoksiin ja oli aina ollut varovainen itänaapurin kanssa. Konfliktia ei Paasikiven mukaan pitänyt missään nimessä hakea suurvaltanaapurin kanssa. Siksi myönnytyksiä piti tehdä, jotta tärkein asia, itsenäisyys, saataisiin turvattua.

Paasikiven jälkeen linjan takasi Suomen historian pitkäaikaisin presidentti Urho Kekkonen. Suhteet itään olivat Kekkosen ajan ykkösasia, ja näiden takaamiseksi Neuvostoliitto sai suuren sananvallan esimerkiksi Suomen hallitusratkaisujen suhteen.

Itsenäisyys säilyi, ja virallinen puolueettomuuslinja sai kansainvälisesti vahvan tunnustuksen. Kekkosen uran huippuhetkiin kuuluu Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi Helsingissä vuonna 1975, jossa Suomen rooli konfliktien lievittäjänä ja kansainvälisen rauhan rakentajana nostettiin arvoonsa.

Kääntöpuolena voi katsoa, että Suomi antoi Neuvostoliitolle periksi liikaakin. Tämä pohdinta niin sanotusta ”suomettumisesta”, kuten vääräleuat 1970-luvulla keksivät nimetä, on toki monessa suhteessa aikaa ymmärtämätöntä. Pieni maa olisi voinut olla hädän hetkellä todella yksin, jos se ei tietoisesti olisi pitänyt doktriinistaan kiinni.

Neuvostoliitto oli Suomelle myös tärkeä kaupan suunta. Työtä ja vaurautta tuonut idänkauppa romahti Neuvostoliiton myötä 1990-luvun alussa, ja Suomen oli etsittävä uusi suunta. Tämän tarjosi Euroopan talousyhteisö, ja poliittinen koti löytyi Euroopan unionista. Venäjä-suhteet pidettiin yhä toimivina tähän vuoteen asti, kunnes Euroopan unionin osana Suomikin asettui tiukalle linjalle Venäjää vastaan Ukrainan sodan takia.

Lähteitä:

Jakobson, Max: 20. vuosisadan tilinpäätös 1: Väkivallan vuodet. Helsinki: Otava, 1999.

Juntunen, Alpo: Paasikivi – Geopoliitikko ja Suomen kohtalon vuodet. Helsinki: Otava, 2021.

Keskisarja, Teemu: Luento Lohjan kirjastossa 12. joulukuuta 2022.

Lue myös

Ukraina varoittaa ahdingosta: Tämä kaupunki joutumassa eristyksiin

Donetskin pohjoispuolella sijaitsevaa Avdiivkan kaupunkia uhkaa Bahmutin kohtalo, Ukrainan armeijan tiedottaja arvioi televisiohaastattelussa...
20.3.2023 22:00

"Kylmät väreet tuli" – Huuhkajat palaavat tunteikkaina Parkenille, jonne liittyy sekä järkyttäviä että riemukkaita muistoja

Suomen miesten jalkapallomaajoukkue kokoontui sunnuntaina historiastaan isoin kirjaimin mieleen jääneeseen paikkaan, kun valmistelut...
20.3.2023 21:15

Haavisto: Unkarin ulkoministeri vahvisti, että Suomen Nato-ratifioinnista äänestetään ensi maanantaina

Haavisto ei saanut unkarilaiskollegaltaan tarkkaa selitystä, miksi Unkari päätti eriyttää Suomen ja Ruotsin Nato-ratifioinnit.
20.3.2023 19:59
Jaa Twiittaa Lähetä Jaa

Aihetunnisteet

historia idänsuhteet Neuvostoliitto

Ei kommentteja

Voit kommentoida kirjauduttuasi palveluun. Tarvitset kirjautumiseen Suomenmaa-tunnuksen

Kirjaudu sisään

Viidesti viikossa kiinnostavimmista sisällöistä koostettu uutispaketti sähköpostiisi?

Tilaa Suomenmaan ilmainen uutiskirje.

Luetuimmat

  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Venäjän viranomaiset aloittivat esitutkinnan Kansainvälisen rikostuomioistuimen syyttäjästä ja tuomareista
Uutiset | 20.3.2023 15:28
The Guardian: Näin tehokkaasti Kremlin disinformaatio leviää Yhdysvalloissa
Uutiset | 19.3.2023 22:00
Ukraina varoittaa ahdingosta: Tämä kaupunki joutumassa eristyksiin
Uutiset | 20.3.2023 22:00
Putin ja Xi kehuivat välejään Moskovassa – Ukraina olettaa Kiinan käyttävän vaikutusvaltaansa painostaakseen Venäjää lopettamaan sodan
Uutiset | 20.3.2023 19:00
Suomalaisvalmisteinen loistoalus retkottaa tuhottuna ja kyljellään joessa Irakissa – Kuin muistona diktaattorin vääryyksistä
Uutiset | 17.3.2023 22:30
Suomi on taas maailman onnellisin maa, jo kuudetta kertaa peräkkäin
Uutiset | 20.3.2023 9:36
Kärnän kampanja ilkivallan kohteena Helsingissä
Uutiset | 19.3.2023 12:23
Keskustan Mikko Kärnä voitti Helsingin Sanomien retoriikkatentin
Uutiset | 20.3.2023 9:22
Haavisto: Unkarin ulkoministeri vahvisti, että Suomen Nato-ratifioinnista äänestetään ensi maanantaina
Uutiset | 20.3.2023 19:59
Pikahälytyksellä ison seutukunnan ehdokkaaksi – Eija Nivala hakee jatkoa kahdeksan päivän mittaiselle kansanedustajauralleen
Uutiset | 19.3.2023 8:00
ISW: Bahmutissa merkittävä käänne – Wagner vaikeuksissa
Uutiset | 16.3.2023 11:08
Suomalaisvalmisteinen loistoalus retkottaa tuhottuna ja kyljellään joessa Irakissa – Kuin muistona diktaattorin vääryyksistä
Uutiset | 17.3.2023 22:30
Todiste: Vastaan hangoittelevia venäläissotilaita ammutaan ”siihen paikkaan”
Uutiset | 15.3.2023 13:51
Asiantuntija varoittaa Bahmutista: ”Saatamme menettää täällä kaiken”
Uutiset | 14.3.2023 9:47
Kotien pakkoremonttien kannattajilla on ”vajavainen arjen ymmärrys”, näkee keskustan Eeva Kalli
Uutiset | 16.3.2023 14:50
Kreml uhoaa: Ukrainan lännestä saamat hävittäjät tullaan tuhoamaan
Uutiset | 17.3.2023 13:07
Venäjän viranomaiset aloittivat esitutkinnan Kansainvälisen rikostuomioistuimen syyttäjästä ja tuomareista
Uutiset | 20.3.2023 15:28
Tiedustelu: Wagner lupaa ministeristä miljoonien tapporahaa
Uutiset | 16.3.2023 11:38
Yhdysvallat valmistelee Ukrainaa Venäjän keväthyökkäykseen – sadat panssarivaunut matkalla maahan
Uutiset | 16.3.2023 22:00
Insider Venäjän suurhyökkäyksestä: Näin mitätöntä oli eteneminen
Uutiset | 15.3.2023 11:32
TK: Jos tietäisit, mitä kaikkea tölkin pinnalla voi olla, miettisit juomista kahdesti – tutkimuksen tulos suorastaan puistattaa
Uutiset | 21.2.2023 22:11
Yllättävä arvio Bahmutista: Tästä syystä Wagner jarruttelee
Uutiset | 10.3.2023 9:50
WSJ: Ukrainan liittolaiset hermostuivat – Tämä Euroopan maa itsepintaisesti kriittisten asetoimitusten esteenä
Uutiset | 1.3.2023 22:15
Arvio: Venäjän tappio Ukrainassa tarkoittaisi Venäjän imperiumin hajoamista osiin – ”Entiset Neuvostoliiton maat tuskin malttavat odottaa”
Uutiset | 19.2.2023 21:00
Ukrainan sotilaat ihastuivat Challenger-tankkeihin – Yllättyivät tästä peribrittiläisestä varustelusta
Uutiset | 23.2.2023 22:00
ISW: Bahmutissa merkittävä käänne – Wagner vaikeuksissa
Uutiset | 16.3.2023 11:08
Suomalaisvalmisteinen loistoalus retkottaa tuhottuna ja kyljellään joessa Irakissa – Kuin muistona diktaattorin vääryyksistä
Uutiset | 17.3.2023 22:30
Tutkimustulos kertoo: Muistisairauden riskiä voi pienentää yllättävällä tavalla
Uutiset | 5.3.2023 22:00
Tutkimus: Suosiota saanut makeutusaine lisää merkittävästi sydänkohtauksen ja aivohalvauksen riskiä
Uutiset | 1.3.2023 22:00
ISW: Venäjän hiljaisuus sodan vuosipäivänä kertoo todennäköisesti tästä
Uutiset | 25.2.2023 16:35

Uusimmat

Ukraina varoittaa ahdingosta: Tämä kaupunki joutumassa eristyksiin
Uutiset | 20.3.2023 22:00
”Kylmät väreet tuli” – Huuhkajat palaavat tunteikkaina Parkenille, jonne liittyy sekä järkyttäviä että riemukkaita muistoja
Uutiset | 20.3.2023 21:15
Haavisto: Unkarin ulkoministeri vahvisti, että Suomen Nato-ratifioinnista äänestetään ensi maanantaina
Uutiset | 20.3.2023 19:59
Greta Thunberg ja presidentti Niinistö Helsingin yliopiston kunniatohtoreiksi vihittävien joukossa
Uutiset | 20.3.2023 19:54
Putin ja Xi kehuivat välejään Moskovassa – Ukraina olettaa Kiinan käyttävän vaikutusvaltaansa painostaakseen Venäjää lopettamaan sodan
Uutiset | 20.3.2023 19:00
Pohjois-Irlannin unionistipuolue ilmoitti vastustavansa Britannian ja EU:n puitesopimusta
Uutiset | 20.3.2023 18:37
Yli 900:aa työntekijää uhkaa irtisanominen tai lomautus toistaiseksi Uudenkaupungin autotehtaalta
Uutiset | 20.3.2023 18:21
Iivo Niskanen ja Krista Pärmäkoski palaavat kilpaladulle Salpausselällä – Myös maailmancupin kärkikahinoista taisteleva Kerttu Niskanen nähdään Lahdessa
Uutiset | 20.3.2023 18:04
Vaalitarkkailijat: Kazakstanin vaaleissa oli hyviä uudistuksia, mutta niitä vaaditaan paljon lisää
Uutiset | 20.3.2023 17:46
Selvitys: Supo alkoi sopia Matti Saarelaiselle turvallisuusselvityshaastattelua päiviä ennen kuin hänen eroilmoituksensa hyväksyttiin
Uutiset | 20.3.2023 17:06
Näytä lisää
cover_image

Lue uusin Suomenmaa

Kirjaudu ja lue näköislehti Tilaa lehti Lue näköislehti

Pääkirjoitukset

Ikäluokkien pieneneminen räjäyttää koulutuksen rakenteet
Pääkirjoitus | 20.3.2023 21:00
Vaalitiimellyksessäkään ei kannata päästää katkeruutta voitolle, sillä Suomi on jo nyt aivan huippumaa
Pääkirjoitus | 17.3.2023 21:00
Saarikon onnistuminen innostaa keskustaa vaalien loppurutistukseen
Pääkirjoitus | 16.3.2023 21:00

Toimitus suosittelee

Annika Saarikko luotsaa keskustan kampanjaa toiveikkaana – ”Vaalit ratkotaan loppumetreillä”
Uutiset | 18.3.2023 8:00
Pikahälytyksellä ison seutukunnan ehdokkaaksi – Eija Nivala hakee jatkoa kahdeksan päivän mittaiselle kansanedustajauralleen
Uutiset | 19.3.2023 8:00
Suomalaisvalmisteinen loistoalus retkottaa tuhottuna ja kyljellään joessa Irakissa – Kuin muistona diktaattorin vääryyksistä
Uutiset | 17.3.2023 22:30

Uutiset

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Ukraina varoittaa ahdingosta: Tämä kaupunki joutumassa eristyksiin
Uutiset | 20.3.2023 22:00
”Kylmät väreet tuli” – Huuhkajat palaavat tunteikkaina Parkenille, jonne liittyy sekä järkyttäviä että riemukkaita muistoja
Uutiset | 20.3.2023 21:15
Haavisto: Unkarin ulkoministeri vahvisti, että Suomen Nato-ratifioinnista äänestetään ensi maanantaina
Uutiset | 20.3.2023 19:59
ISW: Bahmutissa merkittävä käänne – Wagner vaikeuksissa
Uutiset | 16.3.2023 11:08
Suomalaisvalmisteinen loistoalus retkottaa tuhottuna ja kyljellään joessa Irakissa – Kuin muistona diktaattorin vääryyksistä
Uutiset | 17.3.2023 22:30
Todiste: Vastaan hangoittelevia venäläissotilaita ammutaan ”siihen paikkaan”
Uutiset | 15.3.2023 13:51

Mielipiteet

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Loppukiri kohti keskustan vaalivoittoa
Mielipide | 20.3.2023 11:50
Palkansaaja on yrittäjän asiakas
Mielipide | 17.3.2023 12:35
Kaikkia ei kannusteta
Mielipide | 17.3.2023 10:05
Vetoomus tasavallan presidentille
Mielipide | 17.3.2023 10:01
Sähköbussit vai ratikka?
Mielipide | 16.3.2023 8:30
Hornet-jupakassa on peränsä
Mielipide | 15.3.2023 8:52
Vetoomus tasavallan presidentille
Mielipide | 17.3.2023 10:01
Loppukiri kohti keskustan vaalivoittoa
Mielipide | 20.3.2023 11:50

Keskusta

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Keskustan Mattilalle tasa-arvopalkinto
Uutiset | 19.3.2023 16:00
Keskustanaiset haluaa isät kotiin: Suomesta perhevapaiden mallimaa
Uutiset | 19.3.2023 15:51
Kärnän kampanja ilkivallan kohteena Helsingissä
Uutiset | 19.3.2023 12:23
Kärnän kampanja ilkivallan kohteena Helsingissä
Uutiset | 19.3.2023 12:23
Keskustan Mattilalle tasa-arvopalkinto
Uutiset | 19.3.2023 16:00
Annika Saarikko luotsaa keskustan kampanjaa toiveikkaana – ”Vaalit ratkotaan loppumetreillä”
Uutiset | 18.3.2023 8:00
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Tapahtumat
  • Näköislehti

Asiakaspalvelu

Asi­a­kas­pal­ve­lu 044 7778 710 (ark. 9–13)
asiakaspalvelu@suomenmaa.fi

Asiakaspalvelu

Toimitus

etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi
uutiset@suomenmaa.fi

Ou­lun toi­mi­tus
PL 52, Lekatie 6, Oulu

Hel­sin­gin toi­mi­tus
Apol­lon­ka­tu 11 A Hel­sin­ki

Toimitus

Tilaa Suomenmaa Lähetä juttuvinkki Lähetä palautetta Mediatiedot

Järjestöpalstan ilmoitukset Keskustan piiritoimistojen kautta.

Nipputilaukset
Rekisteriseloste
Evästeasetukset


Seuraa Suomenmaata

✖

Kirjaudu sisään

Syötä tunnuksesi alla oleviin kentiin. Jos sinulla ei ole vielä tunnusta, voit rekisteröityä täällä.

Näköislehti vaatii voimassaolevan tilauksen. Tilaa Suomenmaa täällä.

Olen unohtanut salasanani
Rekisteriseloste

Käytämme evästeitä

Käytämme evästeitä tarjotaksemme sinulle ajankohtaista ja kiinnostavaa sisältöä. Voit hyväksyä evästeiden käytön painamalla “Hyväksy kaikki” tai muuttaa asetuksiasi. Suomenmaa.fi käyttää seuraavia evästeitä:

Välttämättömät evästeet

Välttämättömät evästeet ovat verkkosivuston toimivuuden ja kehityksen kannalta tarpeellisia. Ne eivät tallenna tietoja, joista sinut voitaisiin välittömästi tunnistaa.

Kävijämittaus ja analytiikka

Käytämme sivustolla evästeitä, jotta voimme seurata kävijöiden käyttäytymistä, mitata sivuston suorituskykyä ja kerätä tietoa sivuston käytöstä.
Hyväksymällä evästeet autat meitä kehittämään palveluitamme ja sivustoamme. Emme käytä evästeitä markkinointiin. Voit muuttaa evästeasetuksiasi milloin tahansa sivun alalaidasta löytyvästä “Evästeasetukset”-painikkeesta.
Evästeasetukset
Suomenmaa.fi

Evästeiden avulla voimme palvella sinua paremmin. Keräämme tietoa verkkosivuston käytöstä. Voit hallinnoida evästeasetuksiasi alta.

Välttämättömät evästeet

Välttämättömät evästeet ovat verkkosivuston toimivuuden ja kehityksen kannalta tarpeellisia. Ne eivät tallenna tietoja, joista sinut voitaisiin välittömästi tunnistaa.

Evästeet

  • moove_gdpr_popup (käytetään evästeasetusten tallentamiseen, kesto 365 päivää)
Kävijämittaus ja analytiikka

Käytämme sivustolla evästeitä, jotta voimme seurata kävijöiden käyttäytymistä, mitata sivuston suorituskykyä ja kerätä tietoa sivuston käytöstä. Osa evästeistä tallennetaan käyttäjän päätelaitteelle pidemmäksi aikaa, ja ne ovat käytettävissä, kun käyttäjä palaa sivustolle takaisin. Istuntoon liittyvät evästeet poistuvat, kun käyttäjä sulkee selaimen.

Evästeet

  • _ga (käytetään kävijöiden erotteluun, kesto kaksi vuotta)
  • _gid (käytetään kävijöiden erotteluun, kesto 24 h)
  • _pk_id (Tilastointi, käyttäjän yksilöinti (Matomo Cloud), kesto 13kk)
  • _pk_ses, _pk_cvar, _pk_hsr  (Tilastointi, vierailuun liittyvien tietojen tallennus (Matomo Cloud), kesto 30min)
  • _pk_ref (Tilastointi, saapumis-/lähdetiedon muistaminen (Matomo Cloud), kesto 6kk)
  • matomo_sessid (Väärinkäytösten estäminen, CSRF-turvaominaisuus (Matomo Cloud), poistetaan kun selain suljetaan.)
  • mtm_consent (Tilastointi, käyttäjän evästehyväksynnän muistaminen (Matomo Cloud), kesto 30v.)
  • mtm_cookie_consent (Tilastointi, käyttäjän evästehyväksynnän muistaminen (Matomo Cloud), kesto 30v.)