Ikosen sote-säästöille täystyrmäys oppositiolta – Kiuru pauhasi "umpilatinasta"

Eduskunta

Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) joutui kovaan opposition höyhennykseen sote-rahoituksen leikkauksista eduskunnan tiistain istunnossa.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) näki, että hallitus yrittää piilottaa rajut leikkaukset teknisen sanaston taakse.

– Vaikka se verhottaisiin minkälaiseen jargoniin ja umpilatinaan, niin totuus vaan on se, että leikkaus on leikkaus. Jokaisen hyvinvointialueen, joka tämän hallituksen esityksen sivun 59 taulukossa on mainittu, viimeinen sarake päätyy miinusmerkkiin. Ei tätä muuksi voi muuttaa. Kiuru jyrähti.

Kiuru nosti esiin erityisesti päätöksen, jossa palvelutarpeen kasvun huomioimista lasketaan 80 prosentista 60 prosenttiin. Hän syytti hallitusta siitä, että se korjaa rahoituslakia kolmatta kertaa vain saadakseen hallitusohjelman miljardileikkaukset toteutettua.

Ikonen painotti, että rahoitusmallia uudistetaan hallitusohjelman mukaisesti, jotta alueiden eriytyminen saataisiin pysäytettyä. Hallituksen tavoitteena on taittaa rahoituksen kasvu koko maan tasolla 8,4 prosentista 7 prosenttiin.

– Suurimmat vaikutukset kohdistuvat niille alueille, joilla on taloudellista kantokykyä sopeutua muutokseen ilman, että palvelut vaarantuvat, hän selvitti.

Ministeri muistutti, että monilla alueilla rahoituksen kasvu jatkuu edelleen voimakkaana, ja esityksellä pyritään nimenomaan tasaamaan tilannetta.

– Emme leikkaa rahoituksen tasoa, vaan hillitsemme sen kasvua. Yhdenkään alueen rahoitus ei pienene ensi vuonna nykyisestä.

Keskustelussa nostettiin vahvasti pöydälle erityisesti Helsingin ja Uudenmaan asema. SDP:n Aki Lindén huomautti, että Helsinki menettää laskelmien mukaan 93 miljoonaa euroa, Länsi-Uusimaa 66 miljoonaa ja Varsinais-Suomi 46 miljoonaa euroa verrattuna voimassa olevaan lakiin.

– Eli kyllähän tämä nyt on aivan selvästi rahoituksen nykyisen tason leikkauslaki. Tämä on aivan kiistatonta, ja tämähän tulee näkymään siinä, mitenkä palvelut pystytään tyydyttämään, ja johtamaan myös henkilöstön irtisanomisiin, Lindén totesi.

Myös hallituspuolue kokoomuksen sisältä kuultiin huolestuneita sävyjä. Kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.) antoi tukensa hallituksen sopeutustoimille, mutta myönsi kantavansa huolta esityksen tasapainosta. Hän peräänkuulutti valtionosuusuudistusta, jolla voitaisiin turvata suurten kasvukaupunkien investointikyky.

Vihreiden Saara Hyrkkö ihmetteli, miten hallitus voi kurittaa nimenomaan niitä alueita, joilla väestö ja palvelutarve kasvavat nopeimmin.

– Onko tällainen esitys kokoomukselle ja RKP:lle todella ok?

Vasemmistoliiton edustajat kiinnittivät huomiota leikkausten inhimilliseen hintaan. Aino-Kaisa Pekonen muistutti, että hallitus leikkaa alueilta 90 miljoonaa euroa samalla, kun se ”pakottaa” ne korottamaan asiakasmaksuja.

Pekonen huomautti, että yli puolen miljoonan suomalaisen sotemaksut ovat ulosotossa ja kysyi, eikö tämä kerro siitä, että maksut ovat sosiaali- ja terveyspalveluissa tälläkin hetkellä aivan liian korkeita,.

– Miten nämä alueet selviävät taloudellisesti, kun te leikkaatte hyvinvointialueilta rahaa mutta alueet eivät tosiasiallisesti saa sitä rahaa näillä sotemaksujen korotuksilla, kun ne ovat ulosotossa ihmisillä?

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela näki, että kyse ei ole teknisestä hienosäädöstä vaan pysyvästä järjestelmän rapauttamisesta.

Myös keskustan Hanna Kosonen huomautti, että jopa hallituspuolueiden omat edustajat kritisoivat esitystä sosiaalisessa mediassa. Kosonen nosti esiin Itä-Suomen ja saaristoisuuden ongelmat, jotka jäävät esityksessä jalkoihin.

Keskustan Markus Lohen mukaan hallituksen toiminta paljastaa näköalattomuuden. Hänen mukaansa hallitus turvautuu mekaanisiin leikkauksiin, koska siltä puuttuu kyky johtaa aitoa muutosta, kuten uuden teknologian ja tekoälyn hyödyntämistä tuottavuuden parantamiseksi.

Hallituksen esityksellä rahoitusta vähennetään yhteensä noin 388–390 miljoonaa euroa verrattuna nykylainsäädännön uraan. Eniten rahoitustasoaan suhteellisesti menettävät Helsinki, Länsi-Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Pohjois-Pohjanmaa.

Pieniä lisäyksiä on luvassa vain kolmelle alueelle: Etelä-Karjalaan, Lappiin ja Keski-Pohjanmaalle.