"Tunnelma on kuin lääkärin odotusaulassa" – Leikkaukset eivät riitä politiikan suunnaksi, keskustalaiset linjasivat
Keskustan puoluevaltuutetut ovat huolissaan yhteiskunnan eheyden murenemisesta Petteri Orpon (kok.) hallituksen politiikan seurauksena.
Puoluevaltuuston yleiskeskustelussa Helsingissä kenttäväki peräänkuulutti puolueeltaan rohkeutta tarjota oikeudenmukainen vaihtoehto pelkälle leikkauspuheelle.
Keskustanuorten puheenjohtaja Milla Veteläinen totesi hallituksen epäonnistuneen taloustavoitteissaan, mutta piti kaikkein vakavimpana seurauksena kansalaisten välisen luottamuksen murenemista.
– Mitä ei voi rahalla ostaa tai saksilla leikata? Luottamusta. Luottamuksen menettäminen on vaarallisempaa kuin yksikään alijäämä, sillä ilman luottamusta yritykset eivät investoi, heikommista ei pidetä huolta ja nuorten tulevaisuususko murenee, Veteläinen sanoi.
– Hallituksen puheissa korostuvat aamu- ja iltauutisissa kuin mantrana velka, leikkaukset ja sopeutukset.
Veteläinen kysyi, mitä Suomelle tapahtuu velkajarrun mukaisten säästöjen jälkeen. Keskustan täytyy pitää huolta siitä, ettei toisia lopuksi kruunata voittajiksi ja toisia tuomita häviäjiksi, hän vaati.
– Haastan meitä, mikä on keskustan haavekuva oikeudenmukaisesta Suomesta?
Aapeli Rytkönen keskustaopiskelijoista katsoi, että suomalainen sivistys on ”eksistentiaalisessa kriisissä”.
– Tärkeimmät luonnonvaramme ovat olleet älykkyys, sisukkuus ja innovaatiokyky. Ja nyt tätä meidän ydintämme moukaroidaan huolella. Voiko maa itse tuhota oman menestyksensä perustan, ja vastaus on kyllä.
Rytkönen pelkäsi seurauksia, kun rahoitus kiristyy, suunnitelmat lyhenevät ja pitkäjänteisyys katoaa.
– Mikäli emme ole valppaana, tästä maasta tulee katoamaan korkeakouluja, ja se on alueille kohtalonkysymys.
Keskustaopiskelijoita edustava Aleksi Sandroos sanoi tarkkaillensa ”tylsää” tunnelmaa myös keskustan puoluevaltuuston kokouksessa.
– Meillä on vuosi vaaleihin, ja tunnelma täällä on vähän kuin lääkärin odotusaulassa. Aika erikoinen, aika tylsä, voisi jopa sanoa, hän sanoi.
Sandroos totesi puolueväelle, että keskustalla on kuitenkin ”aika hyviä papereita”, kuten Suunta Suomelle -periaateohjelma, ja puolueen puheenjohtajaakin hän kehui hyväksi.
– Uskon, että meille on tulossa myös erittäin hyvä eduskuntavaaliohjelma.
Sandroos valoi keskustalaisiin uskoa siinä, että puolueella on ratkaisuja tämän hetken ongelmiin, kuten heikkoon osaamistasoon, työn tuottavuuteen sekä huoltovarmuuteen.
– Ja kun katselen nykyään eduskuntaa, niin se on kuin joku hollitupa. Siellä haukutaan järjestöt, maahanmuuttajat ja toiset ihmiset. Kyllähän keskustaa tänä aikana tarvitaan enemmän kuin koskaan.
Sandroos peräänkuulutti keskustalaisilta rohkeutta ja itsevarmuutta.
– Meidän pitää mennä täysillä päälle, hän ohjeisti.
Jussi Kukkurainen Kymenlaaksosta sanoi näköalattomuuden piinaavan koko yhteiskuntaa, mutta erityisesti nuoria. Ja etenkin hänen kaltaisiaan nuoria.
– Itse olen Kouvolasta, ja Kaakkois-Suomessa on yksi Suomen korkeimmista nuorisotyöttömyysasteista. Jopa yli 20 prosenttia nuorista on työttömiä.
– Ei ole ihme, että nuorilla on näköalattomuutta, kun heillä ei ole esimerkiksi työelämää, johon kiinnittyä.
Kukkurainen totesi, että tämä voi vaikuttaa koko elämään ja myös siihen, ettei perheellistyminen ole mahdollista.
– Keskustan pitäisi julistautua nuorten ja perheiden ykköspuolueeksi, Kukkurainen sanoi.
Säästöjä tehdään, mutta ei tulevaisuuden edellytyksiä leikkaamalla.
Lasse Kontiola Lapista
Lasse Kontiola Lapista niin ikään muistutti, että suomalaiset valitsevat maan suunnan jo vuoden päästä eduskuntavaaleissa.
– Suomalaiset elävät nyt arjen todellisuutta, joka tuntuu jokaisessa kodissa. Kaikki maksaa enemmän ja moni miettii, riittääkö palkka ja riittääkö jaksaminen.
– Samalla tiedämme, että julkinen talous vaatii mittavat säästätoimenpiteet seuraavalla kaudella.
Kontiola korosti, että säästöt eivät yksin riitä poliittisen liikkeen suunnaksi.
– Kansakunta ei elä pelkästä säästämisestä, se elää toivosta.
Kontiolan mukaan keskustan on nyt sanottava selkeästi, mikä on Suomen idea tässä ajassa. Hänen mielestään kaikki alkaa turvallisuudesta, joka kattaa niin puolustuksen kuin arjen turvan.
– Keskustan uuden suunnan on oltava selkeä ja rehellinen. Turvallisuus ensin, talouden suunta käännetään kuntoon, mutta oikeudenmukaisesti.
– Säästöjä tehdään, mutta ei tulevaisuuden edellytyksiä leikkaamalla, vaan kasvua rakennetaan koko Suomeen.
Teemu Haukipuro Pohjois-Pohjanmaalta harmitteli myös sitä, että julkista keskustelua hallitsee yksi sana, leikkaukset.
– Leikataan tätä, sopeutetaan tuota. Samaan aikaan tärkeä keskustelu on jäänyt varjoon, keskustelu talouskasvusta.
– Keskusta on aivan oikein puhunut talouskasvun tuplaamisesta. Nyt tarvitaan lisää konkretiaa, jotta jokainen ymmärtää, mistä on kyse ja miksi sillä on väliä, Haukipuro sanoi.
Auli Piiparinen Pohjois-Savosta halusi, että keskustan esittämä nuorten takuutyö toteutuu.
– Ei voi olla niin, että opintojen jälkeen nuori päätyy pitkäaikaistyöttömäksi. Meillä on oltava rohkeutta priorisoida nuorten hyvinvointi, mielenterveys, osallisuus ja koulutus.
– Tässä olisi jo nyt välikysymyksen paikka, mutta ennen kaikkea keskustalla on oltava uskottava vaihtoehto ensi eduskuntavaaleissa, Piiparinen sanoi.
Puoluekokousten välillä keskustassa ylintä päätösvaltaa käyttää puoluevaltuusto, johon kuuluu 135 jäsentä.