Ministeri Antti Kurvinen pitää opposition syytöksiä "hivenen loukkaavina" – Ajaa maatiloille tarkasti kohdennettua tukea
Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvisen (kesk.) mukaan maatiloille tarkasti kohdennettu sähkö- ja lannoitekustannustuki ”olisi paikallaan”, mutta yleistukea ei pidä ryhtyä maksamaan.
– Jos joku tuki tulee, se pitää kohdentaa niille tiloille, joilla on poikkeuksellisesti sähkö- ja lannoitekustannukset nousseet, Kurvinen sanoi eduskunnan välikysymyskeskustelussa eduskunnassa.
Keskusta on toivonut, että hallitus päättäisi lisätalousarviossa tukipaketista maataloudelle. Muut hallituspuolueet eivät kuitenkaan ole kertoneet asiaan lopullista kantaansa.
Oppositio jätti marraskuun lopulla välikysymyksen suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta.
Eduskunnan keskiviikkoisessa keskustelussa kävi ilmi, että huoli ruoantuotannon tulevaisuudesta on tällä hetkellä puolueilla yhteinen. Sekä hallitus- että oppositiopuolueiden riveistä todettiin, että maatalouden kannattavuus on ollut heikkoa jo pitkään.
Välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja Sari Essayah (kd.) syytti hallitusta kyvyttömyydestä tuoda riittäviä esityksiä maatilojen kannattavuuden parantamiseksi.
– Moni vielä pystyssä oleva tila valmistelee pinnan alla toiminnan alasajoa lähivuosina, koska alan ennakoitavuus on kadonnut, usko päättäjiin mennyt ja kannattavuus romahtanut, Essayah maalasi synkkää kuvaa.
Kurvisen mielestä välikysymyksessä esitetyn kritiikin perustelut olivat virheelliset.
– Koen ehkäpä jopa hivenen loukkaavan erityisesti kristillisdemokraattien väitteen, että mitään ei olisi hallitus tehnyt.
Kurvinen muistutti muun muassa tämän vuoden keväällä päätetystä noin 300 miljoonan euron huoltovarmuuspaketista, jossa yli 200 miljoonaa jyvitettiin ruoantuotantoon.
Ministeri katsoo, että myös EU-vaikuttaminen on kantanut hedelmää.
– Hallitus onnistui maatalouden EU-rahoitusneuvotteluissa, siitä kiitos myös pääministerille. EU-rahoitus nousi edelliseen kauteen verrattuna yli 360 miljoonalla eurolla.
Kokoomuksen ryhmäpuheen pitänyt Markku Eestilä katsoi, että juuri nyt olisi tärkeintä kohdentaa energiatuki niille maatiloille, jotka ovat eniten vaikeuksissa.
Lisäksi Eestilä vaati hallitusta hoitamaan asiat EU:n suuntaan niin, että maataloustuet maksetaan ”perinteisellä” aikataululla, vaikka EU:n maatalouspolitiikan uusi ohjelmakausi eli CAP-uudistus uhkaa siirtää ensi vuoden maksuja useilla kuukausilla.
– Tällä hetkellä viljelijöiden maksuvalmius ei missään nimessä kestä maataloustukien maksuaikataulujen myöhästymisiä. Arvoisa hallitus, hoitakaa tämä tukiaikatauluasia välittömästi kuntoon. Se on aito joululahja viljelijöille.
Tähän huoleen Kurvisella oli huojentavaa kerrottavaa.
– Sain tänään tiedon aamulla, että voin antaa huomenna valtioneuvostossa asetuksen niin sanottujen eläinpalkkioiden ensimmäisen erän maksamisesta tälle vuodelle. Tätä on todella paljon odotettu tiloilla, koska se on todella iso tuloerä monelle nautatilalle.
Lisäksi Kurvinen kertoi neuvotelleensa kaksi viikkoa sitten EU:n maatalouskomissaarin Janusz Wojciechowskin kanssa siitä, että myös tulevalla ohjelmakaudella maataloustuet voitaisiin maksaa totutussa aikataulussa.
Ministerin mukaan kokoomuksen ehdotus maatilojen energiatuesta ei ole EU:n lainsäädännön puitteissa mahdollinen.
– Meillä on sähkövero EU:n minimissä. Tällaista ylikompensaatiota ei pystytä EU:n lainsäädännön puitteissa tekemään.
Perussuomalaisten Ritva ”Kike” Elomaa ilmoitti oppositiopuolueen olevan ”äärimmäisen pettynyt” pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen harjoittamaan ja keskustalaisten ministerien johtamaan maatalouspolitiikkaan.
– Maaseutu ansaitsee sellaisia poliittisia linjauksia, joilla pidetään koko maaseutu elinvoimaisena. Perussuomalaisten mielestä maaseutupoliittinen ajattelu tarvitsee suunnanmuutoksen viimeistään nyt.
Näihin väitteisiin tarttui SDP:n ryhmänjohtaja Antti Lindtman.
– Perussuomalaiset vaatii kovasti lisää rahaa maatalouteen. Kävin vielä kertaalleen läpi heidän vaihtoehtobudjettinsa ja totesin, ettei siellä ole euroakaan suomalaiselle maataloudelle. Te olette itse asiassa uhranneet tästä monen sivun vaihtoehtobudjetista vain 11 riviä maataloudelle.
Myös keskustan Mikko Savola hämmästeli, miten perussuomalaiset eivät olleet varanneet varjobudjetissaan ”euron euroa” maatalouden kriisin helpottamiseksi.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra vastasi Lindmanille ja Savolalle, että puolueen juuri julkaisemassa maatalouslinjauksessa on keinoja maatalouden panemiseksi kuntoon.
Purran mukaan puolueen vaihtoehtobudjetista löytyy ”kriisivara”, jota voitaisiin käyttää ersimerkiksi sähkön hinnannousun kompensointiin myös maataloustuottajille.