Lintilä: Venäjän maakaasun korvaaminen pulmallista – Rosatomille Suomessa lorun loppu
Erityisesti teollisuuden käyttämän Venäjän-maakaasun korvaaminen lyhyellä aikavälillä on vaikeaa, myöntää elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.).
– Balticconnector-putken avaaminen kaksi vuotta sitten mahdollistaa vaihtoehtoisen kaasunhankintalähteen Baltian kautta, ja nesteytetyn maakaasun eli LNG:n olemassa olevaa infrastruktuuria voidaan myös hyödyntää. Nämä lähteet eivät kuitenkaan kata maakaasun koko kysyntää, Lintilä sanoi eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa energiansaannin turvaamisesta.
Lintilän mukaan työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistämässä selvitystä kansallisen LNG-infran kehittämismahdollisuuksista ja kapasiteetin lisäämisestä.
– Tämän lisäksi on keskeistä varmistaa vaihtoehtoiset kaasun hankinnan lähteet Balticconnector-yhteyden kautta.
Maakaasulle on Suomessa Lintilän mukaan huoltovarmuusjärjestelyt vaihtoehtoisilla polttoaineilla, ja yritykset voivat varmistaa lyhyellä aikavälillä kaasuun perustuvan lämpötuotannon vaihtoehtoisilla polttoaineilla. Pidemmällä aikavälillä teollisuuden sähköistäminen ja vetytalouden kehittäminen vähentävät riippuvuutta fossiilisista tuontipolttoaineista, ministeri selvitti.
Lintilän mukaan siinä, missä öljyllä ja kivihiilellä on globaaleina polttoaineina useita hankintalähteitä, metsähakkeen ja turpeen saatavuus perustuu muuttuneessa tilanteessa vahvasti kotimaisiin markkinoihin.
– Metsähakkeen käytöstä on tuotu Venäjältä noin neljännes, jota emme enää saa tuontikiellon vuoksi. Tuonnin katkeaminen on katettava kotimaista hakkeen tarjontaa ja turpeen käyttöä lisäämällä.
Kotimaisen puunhankinnan toimitusketjun parantaminen kannustamalla metsänhoidon rästien toteuttamiseen lisäisi elinkeinoministerin mukaan kotimaisen hakkeen saatavuutta.
– Hakkeen käytön lisääminen edellyttää myös pidemmällä aikavälillä terminaaliverkoston kehittämistä.
Sähkön osalta Olkiluoto kolmonen korvaa Lintilän mukaan Venäjän yhteyden täysimääräisesti.
– Suomeen on lisäksi valmistumassa markkinaehtoisesti lähes 2 000 megawattia tuulivoimaa vuoden 22 aikana, mikä parantaa tilannetta entisestään, elinkeinoministeri muistutti.
Lintilä selvitti keskustelussa myös, että Pyhäjoen Hanhikiven ydinvoimalahankkeen mahdollinen länsimaistaminen on Fennovoiman omistajien asia. Teknologian vaihtamisesta pitäisi tehdä eduskunnassa uusi periaatepäätös.
– Sen päätöksen, mitä siellä tapahtuu, tekevät omistajat, Lintilä sanoi.
Lintilän mukaan rakennusluvan myöntäminen yhtiölle, jonka yhtenä omistajana on Venäjän valtiollinen ydinenergiayhtiö Rosatom, on Ukrainaan kohdistuneen hyökkäyksen jälkeen mahdotonta.
– Tässä tilanteessa, jossa meillä on isona omistajana omistaja, joka on rikkonut kaikkia kansainvälisiä säännöksiä, jotka liittyvät ydinvoimaan – ottanut väkivalloin vieraan vallan ydinvoimalan käyttöönsä – täysin mahdotonta myöntää lupaa tällaiselle yhtiölle, Lintilä sanoi.
Perussuomalaisten Jani Mäkelä kysyi Lintilältä mahdollisuuksista hankkia japanilaista ydinenergiaa Suomeen. Lintilä huomautti, että japanilainen tekniikka oli esillä jo aiemmin ja yhteistyösuuntana Japani on totta kai mahdollinen.
– Se riippuu aina omistajasta. Valtiohan ei voi määrätä omistajia, että te teette sinne suuntaan. Varmasti on hyvää teknologiaa ja on hyvää teknologiaa, että sen puoleen, Lintilä päätti.