Joka neljäs yhteiskunnan jatkuvuuden kannalta tärkeässä tehtävässä työskentelevä ei tiedä, kuinka työnteko on varmistettu häiriötilanteessa
Joka neljäs yhteiskunnan jatkuvuuden kannalta tärkeässä tehtävässä työskentelevä ei tiedä, kuinka työnteko on varmistettu häiriötilanteessa. Asia selviää Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) teettämästä kyselytutkimuksesta.
Kyselyyn vastanneista noin tuhannesta suomalaisesta 130 kertoi työskentelevänsä yhteiskunnan jatkuvuuden kannalta merkittävässä tehtävässä. Näin vastanneista alle viidennes kertoi, ettei pysty jatkamaan töitä työpaikallaan häiriötilanteessa.
– Tuloksista nousee selvästi esille se, että työnantajien olisi tärkeää viestiä työntekijöille, kuinka työn jatkuvuus varmistetaan häiriötilanteissa, SPEKin varautumispäällikkö Markus Latva-aho sanoo tiedotteessa.
Taloustutkimus laitos keräsi vastauksia 17–79-vuotiailta Suomen asukkailta internetpaneelissa keväällä. Aineiston virhemarginaali 95 prosentin luotettavuustasolla on 3,1 prosenttia suuntaansa.
Verrattuna edellisten kyselyiden tuloksiin, suomalaiset ovat varautuneempia ja varautumistieto on tavoittanut yhä useamman. Lähes kaikki vastaajat suhtautuivat myönteisesti tai neutraalisti väitteeseen, että omatoimisella varautumisella on merkittävä rooli yhteiskunnan toimivuuden kannalta vakavissa häiriötilanteissa.
Vastaajista 85 prosentilta löytyi kotoa ruokaa ja 35 prosentilta pullovettä kolmeksi päiväksi. Patteriradio löytyy joka toiselta vastaajalta.
Reilu puolet vastaajista arvioi kotivaransa vastaavan kansallista 72 tuntia -suositusta ja uskoi selviytyvänsä kolme vuorokautta tai pidempään häiriötilanteissa. Noin kolmannes hyvin varautuneeksi itsensä arvioivista ei kuitenkaan ole varautunut pitkäaikaiseen sähkökatkoon ja vedenjakeluhäiriöön.