Konkaripoliitikot Tapani Tölli ja Hannes Manninen: Sote-menojen kasvu ei johdu sote-uudistuksesta
Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten ennenäkemättömän voimakkaasta kasvusta sote-uudistuksen jälkeen esitetään suurelta osin perusteettomia väitteitä, toteavat politiikan konkarit Tapani Tölli ja Hannes Manninen Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreessa raportissa.
Sekä Tölli että Manninen ovat entisiä pitkäaikaisia keskustan kansanedustajia. Molemmat ovat toimineet myös kuntaministereinä.
Kaksikon mukaan lähempi tarkastelu osoittaa, että sote-alan kustannusten kasvua koskevat väitteet perustuvat pääosin liian alhaisiksi arvioituihin hyvinvointialueiden alkurahoituksiin.
– Kun rahoitusta on ajantasaistettu, siitä on syntynyt ja osin tahallaan synnytettykin vääriä johtopäätöksiä, Tölli ja Manninen summaavat.
– Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu ei johdu sote-uudistuksesta vaan väestörakenteesta, terveysteknologian ja lääkkeiden kallistumisesta sekä äärimmäisen vahvasta sääntelystä julkisen terveydenhuollon sektorilla. Samat taloudelliset ongelmat olisivat edessä ehkä vielä pahempina myös kuntapohjaisissa ratkaisuissa, jos niihin olisi päädytty.
Väitteitä sote-alan kustannusten noususta useilla miljardeilla Tölli ja Manninen pitävät väärinkäsityksenä.
Heidän mukaansa vuodelle 2024 esitetyt valtion nettomenot kasvavat todellisuudessa vain yhden miljardin verran. Se tarkoittaa 4,3 prosentin kasvua.
– Se on aivan normaali sote-menojen kasvu näiden menojen historiallisessa katsannossa, kaksikko kiteyttää.
Sekaannuksen perussyy on Mannisen ja Töllin mukaan se, että sote-uudistus valmisteltiin aikana, johon osuivat koronavuodet, Venäjä hyökkäys Ukrainaan, kallis palkkaratkaisu, korkojen nopea nousu ja inflaation kiihtyminen jopa 7 prosenttiin.
– Näiden tapahtumien seurauksena kukaan ei pystynyt arvioimaan kuntien sote-menojen todellista nousua vuonna 2022. Siksi hyvinvointialueiden tai valtion budjetin laatijoiden syyttäminen vuoden 2023 rahoituksen alimitoituksesta on perusteetonta.
Kaksikko pyrkii kirjoituksessaan torjumaan myös väitteet sote-uudistuksen myötä syntyneestä hallintohimmelistä.
He huomauttavat, että ennen uudistusta koko manner-Suomessa oli 232 sosiaali- ja terveydenhuollon sekä 27 pelastusalan palvelujen järjestäjää. Uudistuksen jälkeen sote- ja pelastuspalvelujen järjestäjiä on 21 ja Helsinki sekä HUS.
Töllin ja Mannisen mukaan asiaperusteita ei löydy myöskään väitteille luottamushenkilöpaikkojen lisäämisestä.
– Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla luottamushenkilöiden määrä väheni 399:stä 253:een, sekä johtajien, päälliköiden ja asiantuntijoiden määrä yli 160 henkilötyövuotta.
Orpon hallituksen 1,2 miljardin euron säästötavoitetta sote-menoista Tölli ja Manninen pitävät epärealistisena.
He huomauttavat, että väestön ikääntyminen yksistään lisää menoja noin 4 prosentilla ja palkkakustannusten nousu vie noin puolet rahoitusraamien lisäyksistä vuosittain.
– Ikääntyneiden laitoshoidon kasvuennuste hallituskaudella on 14-15 prosenttia. Vaikka kasvua voidaan hidastaa, niin nykyisten ympärivuorokautisten hoivapaikkojen määrän vähentäminen hallituksen kaavailemalla tavalla ei tule onnistumaan.