Hallituspolitiikka on liian vasemmistolaista, kritisoi joka toinen keskustan puoluevaltuutettu – Veikkaus-jupakka jurppii edelleen

Puoluevaltuustokysely

Keskustan puoluevaltuutettujen mielestä Veikkaus-jupakka jätti arvet keskustan ja SDP:n väleihin.

Näin kokee puolet (51 prosenttia) puoluevaltuutetuista Suomenmaan kyselyssä.

43 prosentin mukaan arvet ovat melko suuret ja kahdeksan prosentin mielestä erittäin suuret.

Noin kolmasosa vastaajista arvioi Veikkaus-jupakan merkityksen melko pieneksi.

”Erittäin pienet arvet” ja ”ei lainkaan arpia” -vaihtoehdot saavat molemmat yhden äänen eli kahden prosentin kannatuksen. 13 prosenttia puoluevaltuutetuista ei osaa sanoa asiaan vastaustaan.

Hallitus päätti kompensoida Veikkauksen tuottojen alenemisen ensi vuonna kaikille edunsaajille sataprosenttisesti.

Päätöstä edelsi keskustan ja SDP:n välinen kiista siitä, toimiko tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk.) oikein kertoessaan hallituksen aiemmin päättämien leikkausten kohdentumisesta kulttuurialan toimijoille.

Vastausten perusteluissa moni puoluevaltuutettu kokee Kurvisen toimineen suoraselkäisesti.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) menettely asiassa meni täysin kokemattomuuden piikkiin, eräs vastaaja kokee.

– Kurvinen toimi oikein ja tällähän rahoitus saatiin kompensoitua, toinen toteaa.

– En pidä tätä kiistaa kovin merkittävänä, mutta se olisi pitänyt hoitaa tyylikkäämmin puolin ja toisin, yksi puoluevaltuutettu katsoo.

– Häiritsevä sotku, joka ei valanut luottamusta hallituksen toimintakykyyn, kyselyssä arvioidaan.

Puoluevaltuuston riveissä katsetta käännetään myös keskustan suuntaan.

– Keskustahan tämän taisi aloittaakin, perumalla poliisien leikkaukset?

Tasan puolet puoluevaltuutetuista kokee, että hallituksen politiikka on ollut liian vasemmistolaista.

Sopivana sitä pitää myös suuri osa, 42 prosenttia vastaajista.

Liian oikeistolaisena hallituksen politiikkaa ei pidä kukaan. Kahdeksan prosenttia ei osaa sanoa kantaansa.

– Pahempia ylilyöntejä ei ole ollut suuntaan eikä toiseen, joten politiikkaa voidaan pitää tasapainoisena, yksi vastaaja päättelee.

– Löysä velanotto, julkinen talous velkaantuu lisää, vihreät on liikaa yhden asian ideologinen ilmastopuolue, demarit tukeutuvat ensisijaisesti vasemmalle, toinen analysoi.

Eräs puoluevaltuutettu kokee, että hallituksen politiikka on ollut sopivaa, mutta “keskustan politiikka on jotenkin hukassa”.

– On vaikea ottaa otetta isosta kuvasta. Tuntuu, että yksittäisiä pyrähdyksiä tulee keskustalta, mutta sellainen Suomi kuntoon -meininki on kyllä vähän hukassa.

Hallitus päätti syksyn budjettiriihessä, että se arvioi maaliskuussa uudelleen päästövähennystoimia, jos olemassaolevat toimet eivät asiantuntijoiden mukaan riitä päästötavoitteiden saavuttamiseksi.

Keskustan puoluevaltuutettujen selvä enemmistö – 65 prosenttia – ei usko, että päästövähennyksiä koskeville lisätoimille on maaliskuussa tarvetta.

Lisätoimien tarvetta sen sijaan ennakoi 19 prosenttia vastaajista ja 15 prosenttia ei osaa sanoa.

– Riippuu varmaan siitä, keitä käytetään asiantuntijoina – meillä on liikaa niitä, joille mikään ei tunnu riittävän, yksi toteaa.

– Päästövähennykset ovat oikealla tolalla eikä Suomella ole kiire olla jokaisessa asiassa ensimmäinen, toinen valtuutettu linjaa.

– Maailma ei parannu Suomen teoilla. Laajempia päästörajoituksia ja ilmastotoimia Euroopassa ja laajemminkin tarvitaan, perusteissa katsotaan.

Keskustan puoluevaltuutettujen murskaenemmistön mielestä hallitus ei voi luopua kehysmenettelystä ilmastoinvestointien takia.

Pääministeri Marin kertonut haluavansa uudistaa talouden kehysmenettelyn, jotta ilmastonmuutoksen torjunnan vaatimat investoinnit tulisivat mahdollisiksi.

Ei-vastauksen tälle antaa 83 prosenttia keskustan puoluevaltuutetuista. Kyllä-vastaus tulee puolestaan kuudelta prosentilta eli kolmelta vastaajalta, ja 11 prosenttia ei osaa sanoa.

Kehysmenettelyllä hallituskauden ajaksi on sovittu tietty menokatto.

–  Kehykset on kehykset, velka on velkaa, otettiin se mihin tarkoitukseen tahansa. Aivan käsittämätöntä on tämän porukan talousajattelu –  ei mitään vastuullisuutta tulevia sukupolvia kohtaa, yksi vastaaja lataa.

– Se johtaisi rahan kylvämiseen ja kohtuuttomaan velkaantumiseen, toinen toteaa.

– Jotkut raamit tulee olla, missä pelataan. Seuraava hallitus ottaa ilmastoasiat huomioon kehyksissä ja tekee ne sen mukaan. Mitä me emme voisi perustella ilmastotoimien perusteella, kolmas kysyy.

Puoluevaltuutetut eivät usko, että hallitus saa helmikuuhun mennessä aikaan tarvittavat työllisyyspäätökset.

60 prosenttia vastaajista sanoo, ettei uskoa työllisyyspäätösten syntymiseen ole. 25 prosenttia kuitenkin uskoo näiden päätösten syntyvän ja loput eivät osaa sanoa.

Hallitus siirsi syksyn budjettiriihessä julkista taloutta vahvistavien 110 miljoonan euron työllisyyspäätösten takarajan helmikuulle 2022.

– Muidenkin kuin keskustan pitäisi ottaa tämä asia tosissaan, puoluevaltuuston riveistä kommentoidaan.

– Ei ole mitään syytä uskoa, että hallitus kykenisi tekemään hankalia päätöksiä, yksi vastaaja kertoo.

– En usko ollenkaan. Momemtum oli ja se meni. Minusta tässä näkyy juuri se, että iso kuva on nyt jotenkin keskustalla hukassa. Keskitytään nippeleihin, puoluevaltuutettu kokee.

– Demarit ovat SAK:n vankeja, yksi summaa.

Keskustan puoluevaltuutettujen enemmistön mielestä keskustan arvot näkyvät kuitenkin hallituksen päätöksissä melko hyvin. Näin toteaa 60 prosenttia vastaajista.

Erittäin tyytyväisiä ei ole lainkaan.

Melko tyytymättömiä on 21 prosenttia, erittäin tyytymättömiä neljä prosenttia ja 15 prosenttia ei osaa sanoa.

– Tähän on vaikea vastata. Jos miettii kynnyskysymyksiämme niin onhan niistä kohtuudella pidetty kiinni, mutta sitten on tullut muutaman kerran lunta tupaan liian rankasti, perusteluissa pohditaan.

Yksi kokee, että puhetta on ollut paljon, mutta liian monessa tärkeässä asiassa on taivuttu.

– Hyvänä esimerkkinä on suomalaisen turpeen alasajo, samaan aikaan venäläistä kivihiiltä palaa niin että rupsuttaa, hän jatkaa.

Yksi puoluevaltuutettu toteaa, että erityisesti maatalous- ja metsäpolitiikka jakavat hallitusta.

– Keskusta joutuu yksin puolustamaan kansallista omavaraisuutta vasemmistoa vastaan. Tilanne on vaikea, mutta olisimme täysin vailla peräseinää näissä asioissa, jos emme olisi hallituksessa. Parempi olla puolustamassa omia tavoitteita hallituksessa kuin oppositiossa.

Liberaali–konservatiivi-akselilla puoluevaltuutetut pitävät hallituksen politiikkaa sopivana. Näin kokee puolet heistä.

Liian liberaalina hallituksen linjaa pitää 35 prosenttia ja liian konservatiivisena neljä prosenttia eli kaksi vastaajaa.

– Hyvä että kepu mukana tasoittamassa touhua, perusteluissa todetaan.

– Vasemmiston ja vihreiden kanssa joutuu antamaan tähän suuntaan liikaa periksi, se on selvä, toinen toteaa.

Kolmas näkee, että hallituksen politiikka on “liian epärealistista ja syyllistävää, vain vihreiden näkökulmaan kapeutuen”.

Keskusta saa hallitustyöskentelystä arvosanan 7,6. Se pyöristyy siis hyvän kouluarvosanan kahdeksikon puolelle.

Täysiä kymppejä ja vitosia on vastausten joukossa yhdet kappaleet, kun puolet vastaajista päätyi kahdeksikkoon.

– Hallituspohja ei ole helppo. Hallitusohjelmaa on toteutettu osiltaan, mutta kannamme muiden hallituspuolueiden ajatuksestakin vastuun, eräs vastaaja muotoilee.

Yksi puoluevaltuutettu vastaa, että hallituksen toiminta näyttäytyy ulospäin hyvin tempoilevalta ja epäjohdonmukaiselta, ja se syö yleistä luottamusta myös keskustan onnistumista kohtaan.

– Keskusta on saanut asioita eteenpäin mielestäni hyvin. Isoimmat ja varmasti keskustelua vaativat kysymykset liittyvät valtion velanottoon ja talouspolitiikkaan. Rakenteelliset muutokset näyttäytyvät olevan jäissä ja samaan aikaan velkahanat ovat auki. Se ei voi keskustalle kovin kauan kelvata, eräs valtuutettu toteaa.

– Liikaa on annettu periksi. Ainut syy osallistua tähän hallitukseen oli aidon maakuntahallinnon saaminen. Sitä ei saatu, eräs vastaaja ruotii.

Marinin hallituksen tähänastiselle työlle keskustan puoluevaltuutetut antavat arvosanan 7,1.

Perusteluissa hallitustyöskentelyä kuvataan poukkoilevaksi ja harmitellaan johtajuuden puutetta.

– Pitäisi pysyä päätöksissä eikä vatkata edestakaisin, eräs sanoo.

– Liian paljon poukkoilevaa päätöksentekoa ja äkkinäisiä yksittäisten ministereiden irtiottoja, toinen kokee.

– Asioita on käsitelty liikaa julkisuuden kautta. Johtajuus hallituksessa on kadoksissa.

Suomenmaan kyselyyn vastasi 53 puoluevaltuutettua 135-jäsenisestä puoluevaltuustosta.

Vastausaika oli 8.–15. marraskuuta.

Keskustan puoluevaltuuston kokous pidetään Rovaniemellä ensi viikonloppuna. Kaksi kertaa vuodessa kokoontuva puoluevaltuusto on keskustan ylin päättävä elin puoluekokousten välillä.