Keskustalla ja vihreillä sanaharkkaa maataloudesta – "Perusasioita ei saa unohtaa: viljelijän tärkein tehtävä on tuottaa ruokaa"
Hallituspuolueiden välillä puhkesi viikonloppuna sanaharkkaa maatalouden päästövähennyksistä.
Vaikuttajat etenkin vihreistä herkesivät moittimaan maa- ja metsätalousministeri Jari Leppää (kesk.) tämän todettua, ettei EU:n jäsenmaille tulisi määrätä velvoitetta asettaa maakohtaisia maatalouden päästövähennystavoitteita.
– Tämä on minun mielestäni hyvin yksioikoinen ehdotus, Leppä totesi Helsingin Sanomien (HS) haastattelussa lauantaina.
Päästövähennystavoitteita esitti kesällä EU:n tilintarkastustuomioistuin. Tilintarkastajien mukaan ongelma unionissa on se, että EU toisaalta on asettanut tavoitteet sille, kuinka paljon maataloustukia pitää käyttää ilmastotoimiin, mutta ei sille, millaisia päästövähennyksiä toimilla tavoitellaan. Siksi tarkastajat esittivät, että jäsenmaat asettaisivat alalle oman päästövähennystavoitteensa. Tämä kannustaisi tilintarkastajien mukaan jäsenmaita suuntaamaan tuet tehokkaampiin toimiin.
Leppä pitää numeerisia tavoitteita ongelmallisina maataloudessa, sillä siinä on kyse luonnonmekanismeista, joissa on paljon vuotuista vaihtelua, HS kirjoittaa.
– Pidän aika ongelmallisena sitä, että vähän kaikilta tuppaa unohtumaan, että maatalouden keskeisin tehtävä on tuottaa ruokaa. Tämän pitää olla keskiössä. Se ei tietenkään tarkoita, että tämän varjolla voidaan olla tekemättä mitään, ei tietenkään. Mutta toimia pitää tehdä ruoan ehdoilla.
Leppä jatkoi samalla viestillä ja muistutti ruoantuotannon tärkeydestä myös Suomenmaan blogissaan sunnuntaina.
– Perusasioita ei saa unohtaa: viljelijän tärkein tehtävä on tuottaa ruokaa.
– Viljelijä ei voi olla vihreä, jos tili on punaisella. Vain kannattava toiminta luo kykyä investoida vihreään siirtymään. Lisäverot eivät lisää kannattavuutta, hän arvioi.
Vihreiden joukossa Lepän näkemyksiä ei täysin nielty.
Puolueen ympäristöministeri Krista Mikkonen totesi Twitterissä, että jos maataloussektori ei itse ota ohjaajan paikkaa ilmastotyössään, sen tekevät muut. Ympäristöministerin mielestä päästövähennystavoite tulee asettaa.
– Maataloussektorille tarvitaan päästövähennystavoite. Se tuo ilmastotyölle suunnitelmallisuutta ja lisää vaikuttavuutta. Tästä hyviä esimerkkejä muilta sektoreilta. Keinoja on paljon ja monet viljelijät tehneet pitkään ilmastotoimia. Tarvitaan koko alan yhteinen sitoutuminen.
Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo komppasi Mikkosta.
– Jos yksi sektori pääsisi ilman velvoitteita, niin toimia tarvitaan sitten moninverroin muilla. Jään odottamaan Keskustan avauksia, että mistä päästövähennyksiä sitten tehdään.
Kärkkäänä somekommentoijana tunnettu vihreiden europarlamentaarikko Ville Niinistö puuskahti, että Lepän haastattelu oli ”yhtä näköalattomuutta”.
– Suurin häviäjä tehokkaiden ilmastotoimien ja tavoitteiden vastustamisessa maataloudessa on maatalous. Ravinnekierto ja hiiliviljely ovat menestyvän maatalouden tulevaisuus. Rakenteiden vauhditettava, ei estettävä murrosta.
Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Jussi Saramo haki sekä kompromissia että painotti maatalouden päästövähennysten välttämättömyyttä.
– Päästöjen vähentämisen ei aina tarvitse tarkoittaa kustannuksia ja taloushaasteita. Esimerkiksi teollisia investointeja tehdään nyt enemmän kuin koskaan Suomen historiassa. Suurimmalla osalla näistä on kytky päästöjen vähentämiseen. Tämä luo työtä pitkälle tulevaisuuteen.
– Käytännössä muutosvastarintainen maatalouspolitiikka on tarkoittanut nopeampia vähennyksiä liikenteestä. Autoilijoiden ja viljelijöiden vastakkainasettelu on pääosin ollut julkisuudelta piilossa, mutta EU:n päästövähennysmekanismit johtavat siihen väistämättä, Saramo arvioi.
Keskustalaiset eivät jääneet sanattomiksi vihreiden edessä, ja huomauttivat, että keskustalla kyllä on keinot mietittynä päästöjen vähentämiseen.
Elinkeinoministerin erityisavustaja Teppo Säkkinen huomautti tviitissään, ettei keskustasta ole syytä tehdä syntipukkia.
– Väite, että keskusta ei halua tehdä ilmastotoimia maataloudessa ei kyllä kanna. Keskusta oli riihessä valmis suurempaan osuuteen taakanjakosektorin velvoitteesta maataloudelle kuin lopulta linjattu.
– Riihen 0,5 Mt 2035 koskee taakanjakosektorin päästöjä, jotka koostuvat lähinnä kotieläinten metaanipäästöistä ja maatalousmaan N2O-päästöistä. Turvemaiden CO2 lasketaan maankäyttösektorin puolella. Todellinen maatalouden panos tulee siis olemaan selvästi suurempi kuin tuo 0,5, Säkkinen selvensi.
Moni keskustalainen kritisoi HS:n otsikkoa ”Ministeri Jari Leppä sanoo ”ei” maatalouden päästövähennystavoitteelle” siitä, että otsikko luo kuvaa, ettei Leppä tai keskusta haluaisi todellisuudessa vähentää päästöjä lainkaan.
Puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen kehotti lukemaan Lepän ehdotukset läpi.
– Klikkiotsikot ovat varmasti kivoja, kuten tänään @hsfi. Olisi kuitenkin mukavampaa vihdoin ilmastoaiheissakin lukea uutisia myönteisten kärkien kautta. Haastattelussa @JariLeppä kertoo keinoista, joilla maatalouden päästöjä voitaisiin vähentää. Kannattaa lukea.
Tiede- ja kulttuuriministerin erityisavustaja Eeva Kärkkäinen tviittasi samalla ajatuksella.
– Ministeri luettelee jutussa monta päästövähennyskeinoa, mutta toteaa, että päästövähennyksiä on tehtävä ruoan ehdoilla ja vuotuista vaihtelua on alalla paljon. Jutun otsikko antaa ymmärtää, että ministeri ei halua vähentää maatalouden päästöjä.
Leppä kertoi HS:n haastattelussa, että pyrkisi ensiksi eroon pellonraivaamisesta.
– Mutta tarvitsemme myös muita keinoja, joilla voimme vaikuttaa siihen, ettei tarvetta uuden pellon raivaamiseen syntyisi. Kukaanhan ei uutta peltoa huvikseen raivaa, se tulee aina tarpeeseen.
Leppä pohtisi myös ilmastosidonnaisten tukien kohdentamista harvempiin, mutta tehokkaimmiksi tiedettyihin toimiin, kuten Luonnonvarakeskuksen tutkijat ovat esittäneet.
Tärkein ilmastotoimi Lepän mielestä on kannattavuuden parantaminen.
– Viljelijä ei voi olla vihreä, jos tili on punaisella. Vain kannattava toiminta luo kykyä investoida vihreään siirtymään. Lisäverot eivät lisää kannattavuutta, hän sanoitti Suomenmaan blogissaan.