Valtio aikoo luopua useista kansallispuistojen kiinteistöistä – ministeri Multala perustelee Luontopalvelujen ydintehtävien suojaamisella

Hallitus kaavailee ehdotusta, joka mahdollistaisi Nuuksion, Teijon ja Seitsemisen kansallispuistojen kiinteistöistä luopumisen. Tällä hetkellä rakennuksia ja luontokeskuksia hallinnoi Metsähallituksen Luontopalvelut.

Kaavaillun ehdotuksen taustalla ovat valtiontalouden säästöpaineet. Ympäristöministeriön mukaan rakennuksilla on korkeat kustannukset ja niitä pitäisi tulevaisuudessa korjata. Hallituksen esitysluonnoksen mukaan kiinteistöistä luopuminen säästäisi noin kolme miljoonaa euroa seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Ehdotuksessa luovuttaisiin Nuuksion kansallispuistossa sijaitsevista Kattilan ja Högbackan rakennuksista, Teijon kansallispuistossa sijaitsevista luontokeskuksesta rakennuksineen, Kirjakkalan ruukkikylän rakennuksista sekä Seitsemisen kansallispuistossa sijaitsevasta luontokeskuksesta.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalan (kok.) mukaan Metsähallituksen Luontopalveluihin on kohdistettu mahdollisimman vähän säästöjä. Ongelma on Multalan mukaan siinä, että Metsähallitukselle on vuosien varrella kertynyt kiinteistöomaisuutta, mutta sen resursseja ei ole lisätty samassa suhteessa, jotta omaisuutta pystyttäisiin ylläpitämään.

Hän sanoo linjanneensa, että Luontopalvelujen ydintehtäviä eli turvallisen retkeilyreitistön ylläpitämistä sekä luonnon monimuotoisuustyötä suojataan.

– Koska näitä on haluttu suojella, sen vuoksi toimintamenosäästöjä on kohdennettu rakennuskantaan, Multala sanoo STT:lle.

Hänen mukaansa luontokeskusten toiminnalle on pyritty saamaan jatkoa siten, että ne siirtyvät jatkossa muuhun omistukseen, esimerkiksi yrityksille, jotka voivat ylläpitää ja kehittää niiden toimintaa.

Rakennuksista luopuminen tarkoittaa käytännössä niiden poisvuokraamista, myymistä vuokratontille tai purkamista. Purkaminen edellyttää, ettei rakennuksilla ole sitä estävää suojelustatusta. Luovutettavat kiinteistöt on pyritty tekemään mahdollisimman pieniksi ja siten, että niihin ei sisälly arvokkaita luontokohteita.

Nyt tekeillä oleva lakimuutos juontuu hallituksen aiemmista säästöpäätöksistä. Kevään kehysriihessä hallitus päätti lisäsäästöistä ympäristöministeriön toimialalle. Multala lupaa, että ne eivät kohdistu Metsähallituksen Luontopalveluihin.

– Niiden osalta olen linjannut, että en halua, että Metsähallituksen Luontopalveluille kohdennetaan lisää, vaan säästöt pyritään löytämään ympäristöministeriöstä ja Suomen ympäristökeskuksesta.

Luontopalveluihin kohdistuvat säästöt tulevat näkymään kansallispuistojen käyttäjille. Esimerkiksi Nuuksio oli viime vuonna Suomen kolmanneksi suosituin kansallispuisto, ja sinne tehtiin lähes 300 000 käyntiä.

Nuuksio sijaitsee Uudellamaalla, Teijo Varsinais-Suomessa ja Seitseminen Pirkanmaalla.

Esimerkiksi Teijon luontokeskuksen ylläpitokustannukset ovat 8 000 euroa vuodessa ja korjauskuluihin menisi kymmenen vuoden aikana noin 180 000 euroa. Metsähallitus on saanut Luontokeskuksesta noin 10 000 euroa vuokratuloja vuodessa.

Suurimmat menot syntyisivät Seitsemisen luontokeskuksen ylläpito- ja korjauskustannuksista. Hintalapuksi muodostuisi kymmenessä vuodessa reilut miljoona euroa.

Säästösyistä Metsähallitus käy läpi omistamiaan kiinteistöjä ympäri Suomen. Sen on aiemminkin kuluvan hallituskauden aikana pitänyt myydä rakennuksiaan. Esimerkiksi Hossan luontokeskus myytiin viime vuonna Experience KL -yritykselle.

Lisäksi ehdotuksessa esitetään Sipoonkorven kansallispuistossa Uudellamaalla sijaitsevaan Storträskin metsäjärveen poikkeusta, jonka myötä järvessä voisi jatkaa kalanistutusta ja virkistyskalastamista.

Järvellä on harjoitettu kalanistutukseen perustuvaa kalastusta jo noin 20 vuoden ajan. Rauhoitussäännöksissä ei kuitenkaan ole huomioitu kalanistutusta tai sen vaatimaa järven kalkitsemista.

Järveä on pitkään vuokrattu kalastuksenhoitoyhdistykselle, joka on huolehtinut kalastustoiminnasta. Ehdotus ei sitouttaisi Metsähallitusta tekemään uusia vuokrasopimuksia, vaan se jäisi laitoksen harkinnan varaan.

– Storträskin lammen vetovoima perustuu erityisesti mahdollisuuteen kalastaa kirjolohta, ehdotuksessa sanotaan.

Tavoitteena on, että hallitus voisi antaa esityksen eduskunnalle loppuvuodesta 2026 ja että sitä käsiteltäisiin Arkadianmäellä keväällä 2027.