Kertahyvitys sähkölaskuista koskisi todennäköisesti myös osaa maatalousyrittäjistä – Lintilä: Asiasta keskustellaan vielä, ei ole hyväksi rajata maataloutta kahteen eri luokkaan
Hallituksen kaavailema kertakorvaus kalliiden sähkölaskujen hyvittämiseksi koskisi kotitalouksien lisäksi todennäköisesti myös ainakin sellaisia maatalousyrittäjiä, joiden sähkösopimus on henkilötunnus-perusteinen.
– Minulle on kerrottu, että maatalousyrittäjistä suurin osa on tehnyt hetu-perusteisen sähkösopimuksen, joten he olisivat tässä laajasti mukana, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) energiaosastoa johtava Riku Huttunen STT:lle.
Hän kuitenkin huomauttaa, että osalla maatalousyrittäjistä on sähkölasku tehty yritystunnuksella eli Y-tunnuksella. Vielä ei ole tehty päätöksiä siitä, yritetäänkö mallia räätälöidä niin, että heidät saadaan siihen mukaan.
– Henkilökohtainen ymmärrykseni on, että se lisäys olisi vaikea leipoa tähän sisään.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) sanoo, että sähköministerityöryhmän on määrä päättää keskiviikkona kertakorvausmallin yksityiskohdat. Hänen mukaansa ministerit istuvat niin kauan, että asiasta löytyy yhteisymmärrys.
Lintilän mukaan ministerityöryhmä keskustelee myös siitä, pitäisikö maatalousyrittäjien sähkölaskuja tarkastella erillään kotitalouksista.
– Koska ei olisi tietenkään hyvä, että maataloutta rajattaisiin kahteen eri luokkaan, Lintilä sanoo STT:lle.
Lintilän mukaan seuraavana putkessa on odottamassa yritysten tukeminen, koska tilanne on eskaloitunut myös yritysten puolella.
– Vaikka tämä on äärettömän vakava ja inhimillisestikin kova tilanne, pitäisi kuitenkin olla tietty malttikin. Kukaan ei tiedä, mikä seuraava kohde on, joka tarvitsisi tukea ja kuitenkin pitäisi pitää tietyissä raameissa myös valtion talous.
Hallitus on linjannut, että kertakorvaus maksettaisiin takautuvasti esimerkiksi marras- ja joulukuun energialaskuihin perustuen myöhemmin talvella. Hyvitys toteutettaisiin sähköyhtiöiden kautta sähkölaskussa.
Vielä on auki muun muassa, minkä suuruisesta tuesta olisi kyse, mikä olisi alaraja sen saamiselle, mikä olisi sähkönkulutuksen yläraja ja miten suuri osuus laskusta korvattaisiin.
Esillä on ollut, että kertakorvaus voisi olla 50–80 prosenttia sähkölaskusta.
– Mallissa täytyy olla selkeästi omavastuu ja siinä täytyy olla ne käytön ylärajat. Se on useammasta parametrista muodostuva kokonaisuus, Lintilä sanoo.
Esitys on tarkoitus saada eduskuntaan heti joulutauon jälkeen eli tammikuun alkupuolella.
Hallituksen yhtenä uutena keinona linjaama sähkölaskujen maksuajan pidentäminen koskisi sekä kotitalouksia että mahdollisesti myös yrityksiä.
– Suhteellisen yksinkertaisesti voi laskea, että jos vaikka velvoitetaan yhtiöt antamaan 4–6 kuukaudeksi maksuaikaa, sille ajalle tarvitaan vastaavankokoinen laina- tai takausinstrumentti, TEMin Huttunen sanoo.
Valtiovarainministeriö on laskenut, että suuruus olisi 500–600 miljoonaa euroa per kuukausi. Huttunen muistuttaa, että kyse ei ole tuesta vaan lainasta, jonka valtio takaisi tarvittaessa.
TEMissä valmistellaan kiireellä myös tulevaa kattohintamallia, mutta se on vielä alkuvaiheessa. Huttusen mukaan yksi mahdollisuus on prosentuaalinen korvaus tietyn senttimäärän jälkeen, jotta mallissa säilyy kannustavuus säätöihin ja joustoihin.