Kaikki tähän mennessä kaivettu kulta mahtuisi isoon taloon – jäljellä yllättävän vähän
Kulta on arvokas metalli, jolla on monenlaista käyttökohdetta edistyneessä teollisuudessa ja tutkimuksessa sekä tietysti koruissa ja koristelussa.
Kullan ympärille on muodostunut suorastaan myyttinen aura. Montako tarinaa liekään kirjoitettu kullankaivajista, kultakuumeista, tarunhohtoisista kultaisista paratiisikaupungeista ja eeppisistä seikkailuista kullan perässä. Nykyaikaisissakin rikostarinoissa kultavarantojen ryöstäminen on suosittu aihe.
Moni valtio ja yksityishenkilö on varastoinut osan varallisuudestaan pankkiholveissa lepääviin kultaharkkoihin.
Suomen Pankin kultavarannot käsittävät noin 49 tonnia kultaa. Tämä määrä on tilavuudeltaan noin kaksi ja puoli kuutiometriä. Kultamäärän arvo on 3–4 miljardia euroa.
Suomen kulta ei sijaitse pankkiholvissa jossain tarkoin vartioidussa helsinkiläisbunkkerissa. Se on hajautettuna ympäri maailman, ja vain neljä prosenttia sijaitsee Suomessa. Yli puolet kullasta on Englannin pankissa, viidennes Ruotsissa, melkein yhtä paljon Yhdysvalloissa ja seitsemän prosenttia Sveitsissä.
Suomen Pankin mukaan hajauttaminen on tehty sillä periaatteella, että kulta pysyisi turvallisimmissa mahdollisissa holveissa. Kulta on vakaa tapa säilyttää varallisuutta ja varantoa.
Mutta mitä jos maailmanmarkkinoille tuleekin yhtäkkiä valtava määrä uutta kultaa, kun joku parrakas haalariukko saa vaskooliinsa uuden esiintymän ensimöhkäleen?
Paljonko maailmassa on tähän mennessä kaivettua kultaa ja paljonko on vielä saatavilla?
Yllättävän suuri osa kullasta on jo löydetty, kaivettu ja sulatettu harkoiksi. Ainakin sellaisesta kullasta, joka on ihmisen saavutettavissa maapallolla.
Kultaa löytyy myös hiukkasina, joita ei ole taloudellisesti kannattavaa hyödyntää. Suomessa tehtiin tänä vuonna merkittävä tutkimushavainto, kun Kittilästä löytyi yllättävän suuria määriä kultahiukkasia kuusenneulasista. Tällainen voi auttaa esiintymien löytymisessä, mutta neulaskultaa itseään ei kannata lähteä hyödyntämään euronkiilto silmissä.
Eri lähteiden mukaan maailmassa on ihmisen käyttöön otettua kultavarantoa 200 000 tonnia eli 200 miljoonaa kiloa. Määrä on joko tuhansia tonneja yli tai alle 200 000 tonnia lähteestä riippuen.
Suuremman arvion mukainen kultamäärä mahtuisi kuutioon, jonka pituus on 22 metriä per sivu. Kaikki maailman kulta mahtuisi siis isoon taloon.
Noin 45 prosenttia tästä kullasta on käytetty koruihin. 22 prosenttia on varastoitu harkoiksi ja kolikoiksi, 17 prosenttia säilyttävät keskuspankit.
Kaivamatta on vain noin 64 000 tonnia.
Suurin osa tästä määrästä sijaitsee Venäjällä, Etelä-Afrikassa ja Australiassa.
Tuo määrä tarkoittaa tosin vain sitä määrää, jonka ihminen käytännössä voi vielä louhia.
Jos kaikki olemassaoleva kulta lasketaan yksittäisten hiukkasten keskimääräistä esiintymistiheyttä arvioiden, koko Telluksen kultamäärä menee noin 400 miljoonan tonnin tienoille.
Suomessa toimii viisi pääasiallisesti kultaa tuottavaa kaivosta. Esiintymiä tunnetaan noin kaksi sataa.
Kaivettuna on vain muutama prosentti kaikesta olemassaolevasta kullasta.
Lähteitä