Valinnanvapauskokeilu ei ole kaventanut tuloryhmien eroja yksityislääkäripalvelujen käytössä

Terveydenhuollon valinnanvapauskokeilu ei ensimmäisinä kuukausinaan saavuttanut tavoitettaan edistää yhdenvertaisuutta yksityislääkäripalveluiden käytössä. Asia selviää Kelan tutkijoiden tekemästä analyysistä, jonka mukaan valinnanvapauskokeilua hyödynsivät eniten hyvätuloiset ja kaupunkilaiset.

Syyskuussa alkaneessa valinnanvapauskokeilussa eläkeikäiset pääsevät yksityiselle yleislääkärille julkisen perusterveydenhuollon asiakasmaksun hinnalla.

Kelan analyysin mukaan erot eri väestöryhmien välillä olivat suuret, ja valinnanvapauskokeilun käyttö on painottunut suurempituloisiin. Ylimpään tuloviidennekseen kuuluvista 6,5 prosenttia kävi kokeiluun kuuluvan yleislääkärin vastaanotolla, kun vastaava osuus alimmassa tuloviidenneksessä oli vain 2,4 prosenttia.

Valinnanvapauskokeilun tavoitteena on ollut muun muassa parantaa hoitoon pääsyä ja edistää yhdenvertaisuutta yksityislääkäripalveluiden käytössä.

– Toistaiseksi valinnanvapauskokeilu ei näytä kaventaneen tuloryhmien eroja eläkeikäisten yksityislääkäripalveluissa juuri lainkaan, Kelan erikoistutkija Heta Moustgaard sanoo tiedotteessa.

Kokeilun käyttö painottui myös vahvasti kaupunkeihin. Helsingissä kokeiluun kuuluvalla vastaanotolla kävi 6 prosenttia eläkeikäisistä, ja muissa kaupungeissa osuus oli 5 prosenttia. Maaseudulla kokeilua hyödynsi vain 1,9 prosenttia eläkeikäisistä.

Eläkeikäisten käynneistä yksityisellä yleislääkärillä maksettiin syys-joulukuussa yhteensä vajaat 6,5 miljoonaa euroa korvauksia, mikä oli kolme kertaa enemmän kuin toissa vuonna vastaavaan aikaan. Kasvaneista menoista lähes kolmasosa kohdentui suurituloisimpaan viidennekseen ja vain kahdeksasosa pienituloisimpaan viidennekseen.

– Voi olla, että kokeilun alkuvaiheessa palveluihin hakeutuvat aktiivisimmin ne henkilöt, jotka ovat aiemminkin käyttäneet yksityisiä palveluja, ja erot tasautuvat vähitellen, sanoo Kelan tutkimusprofessori Jenni Blomgren.