Riikka Purran aviomies sanoo JSN:n tehneen itsestään "mediatyrannian asiamiehen"
Julkisen sanan neuvoston (JSN) puheenjohtaja Eero Hyvönen kiittelee valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) puolisoa Mikko Välimaata runsaasta vaivannäöstä ja ahkerasta aineiston keräämisestä tämän kirjaa Mitä ”riikka” oikeasti kirjoitti varten. Kirjan johtopäätöksiä Hyvönen ei kuitenkaan allekirjoita.
Maanantaina julkaistussa omakustannekirjassaan Välimaa käy yksityiskohtaisesti läpi perussuomalaisia kesällä 2023 ravistelleen rasismikohun lähtien elinkeinoministeri Vilhelm Junnilan (ps.) eroon johtaneesta kuohunnasta ja edeten Purran vuonna 2008 kirjoittamista rasistisista nettikommenteista nousseeseen keskusteluun.
Kirjassaan Välimaa antaa ankaraa kritiikkiä suomalaisia tiedotusvälineitä ja niiden itsesääntelyelintä Julkisen sanan neuvostoa (JSN) kohtaan.
Välimaan mukaan monet suuret suomalaiset tiedotusvälineet – muun muassa Helsingin Sanomat, Iltalehti ja STT – rikkoivat vakavasti hyvän journalismin periaatteita Junnilasta ja etenkin Purrasta kirjoittaessaan.
Hyvösen mukaan Välimaan kirjasta voi olla hyötyä esimerkiksi rasismikohuun perehtyville journalismin tutkijoille.
– Tällainen yksityiskohtien avulla perusteltu mediakritiikki on aika harvinaista Suomessa. Sille on aina paikkansa, mutta kirjan johtopäätöksistä olen paikoitellen voimakkaasti eri mieltä, Hyvönen sanoo STT:lle.
Poikkeuksellista Suomessa on myös se, että johtavan poliitikon puoliso tulee julkisuuteen puolustamaan kumppaniaan.
Hyvönen nostaa esille esimerkiksi tavan, jolla Välimaa kirjoittaa JSN:n kesällä 2024 antamasta vapauttavasta päätöksestä koskien Purran kantelua. Purra oli kannellut JSN:lle Helsingin Sanomien kahdesta jutusta, joissa oli kirjoitettu hänen vuoden 2008 nettikirjoituksestaan.
Scripta-blogin vieraskirjaan kirjoittamassaan viestissä nimimerkki ”riikka” eli Purra kirjoitti: ”Jos mulle annettaisiin ase, ruumiita tulisi ihan lähijunassakin, you see.” Kommentti liittyi keskusteluun, jossa toinen keskustelija oli pohtinut aselupien myöntämistä vain naispuolisille henkilöille.
Samassa viestissään ”riikka” kuvaili kohtaamistaan maahanmuuttajataustaisten nuorten kanssa junassa. Toisessa JSN:n käsittelemässä HS:n jutussa haastateltava esitti tulkinnan, jonka mukaan ampumiskommentti viittaa maahanmuuttajiin.
Purra katsoi JSN:lle tekemässään kantelussa, että HS oli esittänyt ”riikan” kirjoituksen harhaanjohtavasti tai ilman riittävää kontekstointia.
Välimaa kirjoittaa kirjassaan, että JSN:n kesällä 2024 tekemän linjauksen mukaan toimittajilla on nyt oikeus päättää, mitä joku henkilö on menneisyydessään sanonut tai kirjoittanut riippumatta siitä, mitä hänen sanomansa tai kirjoittamansa on alun perin tarkoittanut.
Hyvösen mukaan JSN:n päätös ei millään tavalla tarkoita disinformaation levittämisen hyväksymistä, kuten Välimaa asian näkee.
– Tällaista valtakirjaa me emme kyllä ole ollenkaan antaneet, vaan kysymys on siitä, että kun käyttää ironista tai satiirista kieltä, joka yleensä on tulkinnanvaraista, sen jälkeen on vähän vaikea mennä vaatimaan, että tässä on nyt ainoa oikea sallittu tulkinta siitä, mitä olen kirjoittanut, Hyvönen muotoilee.
Purra pyysi heinäkuussa 2023 anteeksi Scripta-blogin vieraskirjan kirjoituksia.
Helsingin Sanomat kuuluu Sanoma-konserniin, joka on STT:n suurin omistaja.
Hyvösen mukaan vuodesta 2023 tuli perussuomalaisia ravistelleen rasismikohun myötä myös JSN:n historian vilkkain kanteluvuosi, kun neuvostoon tuli yli 50 rasismikohun uutisointia koskevaa kantelua.
Niiden joukossa oli myös STT:n juttua koskevia kanteluita, jotka etenivät JSN:n käsittelyyn.
JSN:n mukaan myöskään STT ei rikkonut hyvää journalistista tapaa Purran lähijunakirjoituksista uutisoidessaan.
STT:n jutussa haastateltiin Suomessa pitkään asunutta afganistanilaisnaista, joka kertoi olleensa surullinen erityisesti nimimerkki ”riikan” viestistä, jossa viitattiin maahanmuuttajien ampumiseen lähijunassa.
Myöhemmin samana päivänä STT täydensi juttua maininnalla, että ”riikan” kommentti liittyi keskusteluun, jossa toinen keskustelija oli pohtinut aselupien myöntämistä vain naispuolisille henkilöille ja että samassa viestissään ”riikka” kuvaili kohtaamistaan maahanmuuttajataustaisten nuorten kanssa junassa.
JSN antoi kanteluista vapauttavan päätöksen maaliskuussa 2024. Välimaa kritisoi kirjassaan myös JSN:n pitkää kanteluiden käsittelyaikaa. Hyvösen mukaan pitkää käsittelyaikaa selitti ennen muuta vuonna 2023 tulleiden kanteluiden ennätyksellisen runsas määrä, joka ruuhkautti JSN:n toimintaa.
Välimaan mukaan JSN on Purraa koskevilla päätöksillään tehnyt itsestään ”mediatyrannian asiamiehen”. Hyvönen kummeksuu Välimaan luonnehdintaa.
– Kun neuvoston päätöksistä noin 40–60 prosenttia on langettavia, niin ei se nyt kuulosta ihan mediatyrannian asiamiehen toiminnalta.
Hyvönen kiinnittää huomiota myös siihen, että myös entisen pääministerin Sanna Marinin (sd.) bilekohun uutisoinnista tehdyistä kanteluista JSN päätyi vapauttaviin päätöksiin.
– Ainakaan se mediatyrannia ei nyt ole jonkun yhden poliittisen kannan takana, Hyvönen sanoo.
Hyvösen mukaan Välimaan kirja antaa JSN:lle kuitenkin aihetta itsetutkiskeluun, kun Välimaan kaltainen kokenut journalisti tulkitsee neuvoston päätöstä niin eri tavalla kuin neuvosto itse.
Välimaa työskentelee uutispäällikkönä Espoossa ilmestyvässä Länsiväylä-lehdessä.
– Meillä on kaikesta päätellen syytä kirjoittaa vielä tarkemmin näitä päätöksiä auki ja avata päätökseen johtanutta päättelyketjua, Hyvönen pohtii.