Elsi Katainen: Uudesta komissiosta tulossa maatalouden kannalta aivan erilainen kuin edeltäjänsä
Keskustalainen europarlamentaarikko Elsi Katainen uskoo, että alkava kausi on maatalouden kannalta parempi kuin edellisen parlamentin ja komission kausi.
– Viime kaudella oli suuria erittäin vastakkainasettelevia lakikokonaisuuksia. Ilmapiiri oli aika kireä ja monet ovatkin todenneet, että kausi oli vaikea, Katainen kertoo Suomenmaalle.
Katainen toimii alkaneella parlamenttikaudella ryhmänsä Renew Europen eli Uudistuvan Euroopan maatalousvastaavana. Tehtävä on vastuullinen, ja Katainen näkee, että siinä pääsee myös käyttämään valtaa. Hän uskoo parlamenttityönsä muuttuvan hyvin paljon uuden roolin myötä.
Tehtävässä Katainen johtaa ja koordinoi Renewin maatalouspolitiikkaa sekä AGRI-ryhmän toimintaa ryhmän sisällä, edustaa ryhmää ulospäin ja neuvottelee muiden parlamenttiryhmien kanssa valiokunnassa käsiteltävistä asioista ja neuvotteluvastuista.
Katainen valittiin kesäkuun vaaleissa kolmannelle kaudelleen Euroopan parlamentissa. Alun perin hän nousi Brysselin koneeseen varasijalta keväällä 2018 ja on sen jälkeen uusinut mandaattinsa suoraan kaksissa vaaleissa. Koko parlamenttiaikansa hän on toiminut maatalouspolitiikan parissa.
Renewin maatalousmeppien ryhmä on Kataisen mukaan hyvä. Tällä kaudella he myös tulevat pääosin maista, jotka ovat Suomelle hyviä verrokkeja maatalouden saralla. Kymmenestä mepistä kuusi on taustaltaan viljelijöitä, yksi on entinen maatalous- ja maaseutujournalisti ja onpa joukossa Irlannin entinen maatalousministerikin. Irlannin ja Suomen lisäksi edustettuna ovat Tanska, Saksa, Ranska ja varajäsenten kautta Belgia, Luxemburg, Ruotsi ja Slovakia.
– Asiantunteva ja hyvä porukka, Katainen kiittää.
– Maatalouspuolella ymmärretään, että kaikki maat ovat erilaisia, ja kaikilla on intresseissä oman maansa asiat ja niiden esille tuonti.
Viime kauden vastakkainasetteleviin kokonaisuuksiin kuului monia vihreän siirtymän asioita. Nyt komission yleinen ilmapiiri on Kataisen mukaan myönteisempi ruoantuotannon kannalta.
– Ruokaa tunnutaan arvostettavan enemmän, ei viime kaudella muistettu, että ruokaakin pitäisi tuottaa, kun maatalous nähtiin lähinnä hiilinieluna.
Ruoka on tulossa myös uuden maatalouskomissaarin salkun nimeen. Tämä on eräs osoitus komission muuttuneesta ilmapiiristä.
– Kyllähän vihreä siirtymä on ikään kuin taakse jäänyttä. Sitä sanallistetaankin nyt eri tavalla, puhutaan puhtaasta tai teollisesta tai reilusta siirtymästä.
– Tähän on oikeastaan kaksi syytä. Ensinnäkin viime kaudella jo tehtiin suurimmat vihreän siirtymän lakityöt parlamentissa ja kokonaisuus on siirtymässä toteutukseen jäsenmaissa. Maailma on myös muuttunut niin paljon, että pitää olla tilaa muullekin, Katainen arvioi.
Tavoite hiilineutraalista Euroopasta 2050 on Kataisen mukaan selkeä tavoite, jonka suhteen ei näy merkkejä, etteikö siitä pidettäisi kiinni. Nyt asiaa katsotaan kokonaisvaltaisemmin, välineitä etsitään teollisen siirtymän kautta ja taloudelliset sekä sosiaaliset näkökulmat tulevat paremmin mukaan. Tätä Katainen kiittelee. Suunta on realistinen ja kokonaisvaltainen.
Tällä hetkellä parlamentissa on menossa komissaariehdokkaiden kuulemiskierrokset. Todennäköisesti maatalouskomissaariksi nousee Christophe Hansen Luxemburgista. Hän edustaa parlamentissa kokoomusryhmä EPP:tä.
– Hän edustaa enemmän ryhmänsä vihreää siipeä. Kokoomuslainen, mutta vihreämpi. Vähän kuin (ilmasto- ja ympäristöministeri) Kai Mykkänen, Katainen sanoittaa.
Edellinen komissaari, puolalainen Janusz Wojciechowski perussuomalaistenkin aikanaan edustamasta Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmästä oli Kataisen mukaan harmillisen näkymätön, kun maatalouden asiaa olisi pitänyt puolustaa.
– Olisi pitänyt olla vastavoimaa vahvalle Frans Timmermansille, eikä maatalouskomissaarista ollut siihen.
Sosiaalidemokraatti Timmermans vastasi salkussaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta.
Katainen toteaa, että vielä on vaikea arvioida, millaisen roolin Hansen ottaa, mutta hän varmasti painottaa vihreää siirtymää. Oman vaikeuskertoimensa voi tuoda nyt aiottu asiakokonaisuuksien hajauttaminen eri komissaarinsalkkuihin.
Myös komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen vaikuttaisi kiinnittävän vahvaa huomiota alkaneella kaudella ruoantuotantoon.
– Hän on luvannut tuottaa kautensa sadan ensimmäisen päivän aikana maatalous- ja ruokavision. Tulee mieleen viiden vuoden takainen, jolloin hän lupasi ja esitteli vihreän siirtymän green dealin sadan ensimmäisen päivän aikana, Katainen sanoo.
Komission puheenjohtaja on jo tuottanut elintarvikeketjun edustajien, tutkijoiden ja kansalaisjärjestöjen kanssa maatalousstrategian. Keskustameppi kiittää, että tulossa on paljon hyvää lähtien viljelijän asemasta, reilummasta elintarvikeketjusta ja kannattavuusasioista. Kestävyys ja ympäristö ovat luonnollisesti mukana.
Katainen toivoo, että nämä huomioidaan myös kun ensi vuoden kesän aikana sorvataan esitys uudesta CAP-kaudesta. CAP tai YMP eli Euroopan unionin yhteinen maataloupolitiikka ohjaa unionin ja jäsenmaiden maataloustoimia. Uusi kausi alkaa 2027. Ensi kesänä komissio tekee myös budjettiesityksen.
Vielä on vaikea sanoa, millainen CAP on luvassa ja millä rahoituksella. Katainen kannustaa joka tapauksessa vahvaan vaikuttamiseen sen suhteen. CAP-rahoitus on asia, joka monesti unohdetaan maatalouden vaikuttavuudesta valtiotasolla, Katainen varoittaa.
Yhdessä maaseuturahojen eli aluekehitys- ja koheesiorahojen kanssa maatalous vie EU:n budjetista noin 60 prosenttia.
Ydinasia on turvata maatalouden kannattavuus ja jatkumisen edellytykset, Katainen korostaa. Markkinoiden toiminta ja viljelijän koko tulonmuodostus ovat asioita, jotka vaativat lisää huomiota.
– Jos lakitasolle mennään, epäreilujen kauppatapojen direktiivin läpikäynti on tarpeen. Direktiivi tuli 2019. En ole nähnyt, millä tavalla se olisi kasvattanut viljelijän tilipussia.
Pohjoisen, osin arktisen maatalousmaan erityisolosuhteet ovat asia, jota pitää aina ja aktiivisesti puolustaa joka ikisen lakiesityksen kohdalla, Katainen terävöittää. Yhteistä maatalouslainsäädäntöä tehtäessä ei yleensä oteta huomioon sitä, mitkä ovat pohjoisen erityisolosuhteet ja miten esimerkiksi Suomessa jo toimitaan paremmin kuin muualla.
Tällaisia asioita ovat Kataisen mukaan vaikkapa pitkät välimatkat, eläinten kuljetus, kasvinsuojeluaineet ja antibiootit.
– Heidän, jotka jo käyttävät antibiootteja vähiten, ei pitäisi tarvita puolittaa antibioottien käyttöä. Tässä tarvitaan kovaa lobbaamista.
Omia vahvuuksia pitää osata nostaa näkyville.
– Esimerkkinä nurmipohjainen kotieläintuotanto. Siinä meillä on tosi paljon voitettavaa, ja siinä olemme todella vahvoja. Nurmipohjaisuus on äärimmäisen hyvä asia myös hiilensidonnan kannalta, Katainen muistuttaa.
– Tätä kannattaisi hyödyntää myös ruokaviennissä.
Katainen kannustaa suomalaispäättäjiä aktiiviseen EU-vaikuttamiseen. Hän muistuttaa, että kotimaan politiikasta ja EU-politiikasta tavataan puhua liian erillisinä asioina.
– Ne ovat pitkälle yhtä ja samaa. Tämä pitää pitää mielessä ja tehdä paljon enemmän yhteistyötä.
Kotimaahan hänellä on neuvo, ettei pian voimaan tulevaa metsäkatoasetusta pidä ylitulkita.
– Metsäkatoasetukseen pitäisi saada lykkäystä, sillä komissio ei ole antanut kunnon ohjeistusta siihen, kuinka asetusta pitäisi toteuttaa. Asetuksen pitäisi olla jäsenmaissa voimassa vuoden vaihteessa, mutta se ei käytännössä ole mahdollista.
– Otetaan kaikki mahdolliset joustot käyttöön, kuunnellaan yksityisiä metsän- ja maanomistajia. Toivon todella, että kaikki sidosryhmät pystyisivät yhdessä tekemään järkeviä ratkaisuja sen suhteen, että kaikki toimet pohjautuisivat mahdollisimman pitkälle vapaaehtoisuuteen, Katainen vetoaa.
| Kolahtiko tämä juttu? – Pysy kärryillä politiikan käänteistä ja tilaa Suomenmaan ilmainen uutiskirje täältä!