Rohmuaako Ukraina maatalousrahat ja tappaa suomalaistilat, jos EU-jäsenyys toteutuu? – Maatalousmeppi Katainen: Tulee muuttamaan todella radikaalisti
Jos Ukrainan EU-jäsenyys toteutuu lähitulevaisuudessa, on unionin maatalouspolitiikassa tarve vähintään remontille.
Jos nykyisenlainen maataloustukijärjestelmä jatkuisi, Euroopan unionilta uhkaisi Ukrainan jäsenyyden myötä loppua rahat. Jo nyt maatalous vie selvästi suurimman osan unionin budjetista. Nykyisenlainen hehtaariperusteinen tukijärjestelmä tulisi tiensä päähän.
Ukrainan EU-jäsenyyteen on vahvaa poliittista tahtoa, joten sen toteutuminen on hyvinkin realistinen tulevaisuudenkuva. Ukraina on maatalousvaltiona maailman suurimpia ja kasvattaisi EU:n maatalouspinta-alaa kolmanneksella.
Olisiko Ukrainan EU-jäsenyys siis kuolinisku suomalaisillekin maatiloille?
Ei olisi, vastaa keskustan ja Renew Europe (Uudistuva Eurooppa) -ryhmän europarlamentaarikko Elsi Katainen.
– Ei viljelijöiden kannata sillä tavalla ajatella tai tehdä suunnitelmia sen pohjalta, että Ukraina tulee ja vie kaiken, hän toteaa Suomenmaalle.
Katainen toimii parlamenttiryhmänsä maatalousvastaavana alkaneella kaudella. Pesti on vastuullinen ja Katainen näkee sen myös tärkeänä vallankäytön ja vaikuttamisen paikkana.
– Ukraina tulee muuttamaan todella radikaalisti Euroopan sisäisiä ruokamarkkinoita ja räjäyttämään myös CAP-rahoituksen (yhteisen maatalouspolitiikan rahoitus) ja aluekehitys-koheesiorahoituksen. Se on selvää, että muutokset ovat isoja ja niihin pitää valmistautua.
Kyseessä ei ole tämän eikä ehkä seuraavankaan kauden asia, mutta tämän ajanjakson jälkeen voi Kataisen mukaan olla käsillä aika, kun Ukraina, Georgia ja useampi Länsi-Balkanin maa liittyy Euroopan unioniin. On selvä asia, että tämä vaikuttaa rahoitukseen, tukipolitiikkaan ja markkinoihin.
Katainen kehottaa katsomaan asiaa mahdollisuuksien kannalta.
– Suomalaisesta näkökulmasta Ukrainan meijeriteollisuus on vasta kehittyvässä vaiheessa. Meillä se on huippua, ja siinä on viennin varaa.
– Kun uusi maa ja isot alueet tulevat osaksi sisämarkkinaa, ei asia ole vain niin, että sieltä tuodaan ja tuodaan, vaan sinne voi myös viedä. Meidän kannattaa ajatella, miten voimme hyötyä EU:n laajenemisesta, maatalousmeppi kannustaa.
Suomalaisilla on paljon mahdollisuuksia maatalouden saralla muutenkin. Meijeri- ja karjatalous ovat vain osa mahdollisuuksista.
– Missä on näkymiä, kannustan niihin tarttumaan. Ei kannata nostaa käsiä pystyyn, Katainen sanoo.
– Ilmastonmuutos vaikuttaa myös niin, että Suomessa tulee viljelyyn suotuisampia alueita. Ikäviä puolia on nähty, kun Keski- ja Etelä-Euroopassa on ollut kuivuutta. Se on vaikeuttanut viljelyä, ja suotuisammat alueet siirtyvät pohjoiseen.
Maatalouden tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa on Elsi Kataisen mukaan myös tärkeää resursoida. Näin pystytään elämään ilmaston ja markkinoiden muuttuvassa tilanteessa.
Hän näkee olevan paljon käyttämätöntä potentiaalia ja tulevaisuuden kuvia, joita kohti kannattaisi mennä.
– Paljon muutoksia on menossa. Pitää keskittyä siihen, miten niitä hyödynnetään eikä siihen, että miten pidetään vain vanhasta kiinni.
Katainen toimi ennen nousuaan varasijalta europarlamenttiin 2018 kansanedustajana vuodesta 2007. Hän katsoo kuuden ja puolen vuoden jälkeen kotimaan politiikan kehittyneen polarisoivaan ja vastakkainasettelevaan suuntaan. Ilmiön näkee kaikkialla Euroopassa ja muuallakin maailmassa.
– On huolestuttavaa, että yhteiskuntarauha ei tunnu enää olevan mikään arvo sinänsä, tavoite, johon pyrkiä.
– Polarisoiva toiminta on se, minkä kautta haetaan näkyvyyttä ja lyhyitä voittoja.
Suomen geopoliittinen asema on muuttunut, ja nyt Katainen katsoo korostuvan Euroopan laidalla olemisen.
– Toisella puolella on Venäjä, jonka kanssa yhteistyö on loppunut. Tämä on tietysti todella surullinen asia. Tietysti Suomen itärajan tilanne huolestuttaa.
Renew-ryhmässä ja laajemminkin parlamentissa ymmärretään, kuinka herkkä Suomen itärajan tilanne on, Katainen kertoo.
| Kolahtiko tämä juttu? – Pysy kärryillä politiikan käänteistä ja tilaa Suomenmaan ilmainen uutiskirje täältä!