Kimalainen ratkaisi uuden ongelman kylmiltään – tutkimus todisti yllättäviä kykyjä
Kimalaiset kykenevät ratkaisemaan uusia ongelmia ilman harjoittelua, Oulun, Helsingin ja Turun yliopistojen uusi tutkimus osoittaa.
Tämä haastaa käsityksen, jonka mukaan spontaani ongelmanratkaisu on vain ihmisten ja muiden suuriaivoisten ominaisuus.
Oulun yliopiston laboratoriotesteissä kimalaiset oppivat aluksi vain kaksi erillistä asiaa: sininen tekokukka tarjoaa palkinnon ja pallo on liikuteltava esine.
Kun kukka siirrettiin kattoon saavuttamattomiin, moni kimalainen keksi itse ratkaisun. Se siirsi pallon kukan alle ja kiipesi sen päälle ylettyäkseen palkintoon.
Keskeistä on, että ratkaisua ei opetettu kimalaiselle. Moni kimalainen siis yhdisti aiemmat tiedot ratkaisuksi.
Areenalle rakennettiin myös erilaisia esteitä, joiden ympäri kimalaisen piti pallo kuljettaa.
– Kimalaiset eivät olleet aiemmin tehneet mitään vastaavaa. Poikkeuksellisen vaikeissa kontrollikokeissa pystyimme osoittamaan, että kimalaiset eivät vain reagoineet visuaalisiin ärsykkeisiin tai liikuttaneet palloa satunnaisesti, väitöskirjatutkija Akshaye Bhambore Oulun yliopistosta kertoo tiedotteessa.
– Ratkaisu syntyi uudessa tilanteessa, mikä viittaa tavoitteelliseen ja joustavaan käyttäytymiseen.
Monissa aiemmissa oivaltavan ongelmanratkaisun tutkimuksissa eläimillä on ollut runsaasti aiempaa kokemusta esineistä, testiympäristöistä tai vastaavista tehtävistä.
– Uudessa tutkimuksessamme kimalaiset olivat täysin ensikertalaisia, Oulun yliopiston dosentti Olli Loukola, tutkimusryhmän johtaja, painottaa.
– Kokeet suunniteltiin niin, että pystyimme sulkemaan pois yksinkertaisia selityksiä, kuten sattumanvaraisen onnistumisen, leikkikäyttäytymisen tai yritys ja erehdys -kokeilun.
Tutkimus vahvistaa kasvavaa näyttöä siitä, että kimalaisilla on yllättävän kehittyneitä kognitiivisia kykyjä.
– Emme väitä, että kimalaiset ajattelisivat kuten ihmiset, Turun yliopiston erikoistutkijana työskentelevä Loukola toteaa.
– Tuloksemme kuitenkin osoittavat, että pienet aivot voivat tuottaa joustavia ratkaisuja tavoilla, joita olemme vasta alkaneet ymmärtää, hän jatkaa.
Tutkimus julkaistiin Science-tiedelehdessä.