EU on kuuluisa löysistä kompromisseista – Koronatukipaketti ei saa päätyä sellaiseen
Unkari ja Puola toteuttivat uhkauksensa vastustaa EU:n monivuotisen talouskehyksen eli budjetin hyväksymistä, johon myös monen EU-maan kipeästi kaipaama massiivinen koronatukipaketti on kytketty.
Maat vastustavat erityisesti oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen sitomista varojensaannin ehdoksi.
Vastustuksen peruste on absurdi, sillä oikeusvaltio on ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen, vapauden, kansanvallan, ja tasa-arvon ohella yksi EU:n perussopimukseen kirjatuista perusarvoista.
Oikeusvaltiossa hallitukset noudattavat lakia eivätkä tee mielivaltaisia päätöksiä; tuomioistuimet ovat riippumattomia, lehdistönvapautta puolustetaan ja korruptiota vastustetaan. Nämä ovat asioita, jotka myös mahdollistavat EU-rahan käytön valvomisen ja asioita, joista Unkaria ja Puolaa on kritisoitu ahkerasti.
Pelkkää bluffia vai kriisin paikka?
Lehdistä on voinut lukea, että useat tahot arvelevat kyseen olevan enemmänkin Puolan ja Unkarin neuvotteluteknisestä vedosta kuin tosiasiallisesta pyrkimyksestä pysäyttää monivuotinen budjetti. Molemmat maat ovat suuria nettosaajia ja tietävät samaan aikaan, että toisella puolen pöytää myöntymispaineet ovat kovat, sillä monet EU-maat, erityisesti Espanja ja Italia tarvitsevat koronatukipaketin rahoja kipeästi.
Toisaalta voidaan ajatella, että veto ei ole bluffia, sillä vaikka Unkarilla ja Puolalla on taloudellisesti paljon menetettävää, jos budjettia ja koronatukipakettia ei saada kasaan, on Orbanilla ja Morawieckillä kummallakin sisäpoliittisesti vielä enemmän menetettävää, jos EU-tukien ja rahoituksen saaminen kytketään oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Tämä kohdistaisi paineita nimenomaan Unkarin ja Puolan kaltaisiin maihin, joiden päättäjiin on jo useamman vuoden ajan kohdistettu kritiikkiä oikeusvaltion romuttamisesta.
Voimassa olevin säännöin ei asiaan ole pystytty puuttumaan ja vasta koronatukipaketin vuoksi tehtävät rakenteelliset muutokset luovat puitteet tarkentaa myös oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen valvontaa koskevia sääntöjä.
EU:n parlamentti ei ole valmis kompromisseihin. Kyse on pattitilanteesta, joka vaarantaa EU:n taloudellisen elpymisen, ellei ratkaisua löydetä, sillä koronan toinen aalto on käynnissä ja yhteiskunnan toimintoja joudutaan enenevissä määrin ajamaan alas eri puolilla Eurooppaa.
Koronatukirahoja kaivataan sillä terveydelliset ja taloudelliset seuraukset ovat mittavat.
Löysä kompromissi söisi EU:n uskottavuutta
Saksan EU-puheenjohtajuuskausi päättyy vuoden 2020 lopussa ja erityisesti tehtävistään pian luopuvalla liittokansleri Angela Merkelillä on kova paine saada aikaan kompromissi. EU on kuuluisa löysistä kompromisseistaan ja vakaus- ja kasvupaketin kaltaisista hampaattomista tiikereistä, jotka eivät ole saaneet jäsenvaltioita noudattamaan sääntöjä.
Paperitiikeri saattaisi syntyä nytkin jos EU-rahojen saaminen kytkettäisiin oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen vain muodollisesti, tai jos periaate otettaisiin mukaan, mutta yksityiskohdat jätettäisiin myöhemmän neuvottelun varaan, mikä sallisi Unkarin Orbanin ja Puolan Morawieckin palaavan kotiin voittajina.
Kompromissi olisi pystyyn kuollut jo valmistuessaan, ja tulisi syömään EU:n uskottavuutta ja suosiota kansan keskuudessa viimeistään siinä vaiheessa, kun hampaattomuus huomataan.
Kovat ratkaisut kehiin – Periksi ei tule antaa
Ratkaisuvaihtoehdoista luulisi käytävän nykyistä enemmän julkista keskustelua, sillä koviakin ratkaisuja on tehtävä, jotta löysä kompromissi vältetään.
Mielestäni lupaavin tällainen olisi koronatukipaketin siirtäminen EU:n monivuotisen budjetin ulkopuolelle EU:n toiminnasta annetun sopimuksen 326–334 artikloihin kirjatun nk. tiiviimmän yhteistyön kautta.
Kyse on mekanismista, joka otettiin sopimukseen alunperin tarkoituksena mahdollistaa euroalueen maiden tiiviimpi yhteistyö jollain EU:n toimivaltaan kuuluvalla alueella. Tähän tarkoitukseen tiiviimpää yhteistyötä ei ole toistaiseksi käytetty.
Yksityiskohtiin menemättä, ratkaisuun tarvitaan vähintään 9 EU-maata, jotka yksimielisesti päättävät toimista, joihin ryhtyä. Tämä voisi olla yhteistyö jonka piiriin koronatukipaketti siirretään.
Mukaan lähtevät maat voisivat rakentaa toimintansa ympärille budjetin tai rahoitusmekanismin, joka voisi käytännössä noudattaa koronatukipaketille sovittuja malleja. Unkari ja Puola sekä Slovenia, joka on ilmoittanut tukevansa Unkaria ja Puolaa, olisi pidettävä yhteistyön ulkopuolella, mihin 331 artikla antaa mahdollisuuden.
Jos EU:n uutta monivuotista budjettia (koronatukipaketista irrallisena) ei hyväksyttäisi, tulisi vuoden 2021 alusta voimaan varajärjestely, jonka perusteella kuukausittain EU:n käytössä olisi 1/12 osa edellisen vuoden budjetista.
Tilanne ei ole ihanteellinen, mutta turvaisi EU:n toiminnan jatkumisen edes jossain määrin.
Ironista tilanteessa on se, että varojen maksaminen budjetista voitaisiin kytkeä oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen Unkarin ja Puolan vastustuksesta huolimatta, sillä tähän kytkökseen sellaisenaan (toisin kuin itse budjetin tai uusien omien varojen hyväksymiseen) ei tarvita yksimielisyyttä. Päätös voidaan tehdä määräenemmistöllä.
Rakennelma mahdollistaisi EU:n budjetista myönnettävien rahojen maksamisen kytkemisen oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen ja jättäisi periaatteen valvomista ja täytäntöönpanoa vastustavat Unkarin ja Puolan koronatukien ulkopuolelle.
Muutosten toteuttaminen veisi oman aikansa, mutta niin veisi varmasti toisenlaisenkin ratkaisun löytäminen.
Edellä kuvatussa mallissa ei ole solidaarisuuden häivää kapinoitsijoita kohtaan, mutta se mahdollistaisi pattitilanteen aukaisemisen. Näistä neuvotteluasemista saattaisi myös löytyä ratkaisu varsinaisen monivuotisen budjetin osalta, jonka vastustaminen ei muuttuneessa tilanteessa enää välttämättä olisi Unkarin ja Puolan intressissä.