Pitkäperjantai kertoo myös tästä päivästä

Pääkirjoitus

Kristikunnan hiljainen viikko huipentuu jälleen kerran kiirastorstain, pitkäperjantain ja pääsiäisaamun kertomuksiin.

Monia Raamatun kertomuksia on vaikea siirtää tämän päivän todellisuuteen. Maailma näytti kovin erilaiselta 2000 vuotta sitten.

Pitkäperjantain kohdalla tätä ongelmaa ei ole. Päivän uutiset meiltä ja maailmalta toistavat sen kertomusta hätkähdyttävän tarkasti tänäkin päivänä.

Jeesus tuomitaan kuolemaan valeuutisilla ja tekaistuilla todisteilla. Hyvin monissa maailman maissa ihmisiä tuomitaan tänäkin päivänä samalla tavalla.

Maaherra Pilatus tietää tuomion vääräksi mutta taipuu kansanjoukkojen painostuksen alla. Kuinka usein päätöksentekijöillä on tänäänkin houkutus samaan: ”enhän minä mutta kun porukka vaatii…”

”Ristiinnaulitse” -huuto kaikuu somessa ja uutismedian kommenttipalstoilla aina kun joku julkisuuden henkilö tekee rikkeen tai sanoo jotain sellaista, mikä jakaa mielipiteitä.

Kansanjoukko saadaan taitavalla kiihotuksella huutamaan ”ristiinnaulitse”. Kiihottajilla on tänään käytettävissään tekniikka, jolla tunteisiin vetoavat valheviestit saadaan miljoonien ihmisten ulottuville silmänräpäyksessä.

”Ristiinnaulitse” -huuto kaikuu somessa ja uutismedian kommenttipalstoilla aina kun joku julkisuuden henkilö tekee rikkeen tai sanoo jotain sellaista, mikä jakaa mielipiteitä. Tuo huuto on väkevä voima vaalitaistelussakin.

Pitkäperjantai nostaa esiin myös jokaisen ihmisen henkilökohtaisen vastuun. Evankelista Luukas kuvaa ensin, miten sotilaat panevat täytäntöön Jeesuksen tuomion ja toteaa sitten lyhyesti: ”kansa seisoi katselemassa”.

Luukas haastaa pohtimaan, miten suhtaudumme kansalaisina ilmiselvään vääryyteen, kun näemme sellaisen tapahtuvan. Olemmeko vain kansaa, joka seisoo katselemassa?

Tämän päivän ihmisten tuntuu olevan vaikea hyväksyä kristinuskon ajatusta synnistä ja syyllisyydestä. Pitkäperjantain tekstit kertovat kuitenkin pahuudesta, joka oli todellisuutta 2000 vuotta sitten ja on todellisuutta myös tämän päivän maailmassa.

Luukkaan kertomus huipentuu armon välähdykseen. Viimeinen ihminen, jolle Jeesus puhuu, on hänen kanssaan tuomittu rikollinen. Jeesus lupaa hänelle pelastusta.

Tekstin voi lukea kehotuksena osoittaa armoa toisillemme. Jokaiselle ihmiselle kuuluu ihmisarvo, jokaiselle on annettava mahdollisuus yrittää uudestaan epäonnistumisen jälkeen.

Uusi eduskunta kokoontuu ensi viikolla. On syytä toivoa, että se kykenisi tervehdyttämään poliittista keskustelua. ”Ristiinnaulitse” -huudoilla on helppo kerätä kannatusta, mutta kestäviä tuloksia sillä ei saavuteta.

Armottomuuden sijasta politiikka kaipaa nyt enemmän armollisuutta.