Toimittajalta | Säästöpossut pysyvät hyllyn päällä – Orpon hallitus hukkasi suomalaisten luottamuksen

Ei tullut takkia, tuli tuluskukkaro.

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen talouspoliittinen haaksirikko on sinänsä ollut jo hyvän aikaa tiedossa, eikä Talouspolitiikan arviointineuvoston tuore raportti tuo isoon kuvaan enää varsinaisesti uutta.

Orpon ja valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) vetämän oikeistohallituksen piti olla ”aikuinen huoneessa”, joka laittaa paikat kuntoon edeltäjänsä törsäilyn jäljiltä, katkaisee velkaantumisen ja kääntää Suomen kasvu-uralle.

Mitään näistä ei ole nähty. Pikemminkin hallitus on toiminut pitkin matkaa kuin kokki, joka lupaa juhla-aterian, mutta tarjoilee pelkkää kurjaa lientä ja syyttää edellistä keittiömestaria huonoista raaka-aineista. Sermin taakse paremmalle väelle on sentään kannettu kahvit ja konjakitkin.

Säästölistat ovat olleet pitkiä, mutta pelkät leikkaukset eivät riitä, jos ne eivät pure rakenteisiin ja talouden perusta murenee alta. Talous kasvaa vain, jos joku kuluttaa. Nyt suomalainen kuluttaja ei niin tee, vaan värjöttelee pakkasessa.

Kun luottamus omaan ja maan talouteen on mennyt, tuloksena on kierre, jossa pelko omasta tilanteesta ruokkii passiivisuutta ja passiivisuus syö kasvun eväät.

Positiivista pitkällä tähtäimellä tilanteessa on se, että kotitalouksien säästöpossuista löytyy potentiaalia talouskasvun ryydittämiseen. Ennen Orpon hallituksen väistymistä vallasta ne eivät kuitenkaan tyhjene.

Talouspolitiikan arviointineuvosto alleviivasi raportissaan rakennusalan syväkyykyn merkitystä talouskasvun tulppana.

Siksikin näyttää oudolta, että valtioneuvoston linnasta on katseltu ruostuvia nostureita ja hiljeneviä rakennustyömaita lähinnä kädet taskussa. Oppositiosta on kyllä nytkin vaadittu tilanteeseen puuttumista ja tarjottu korjaussarjoja, mutta neuvot eivät ole kelvanneet – esittäjä kun on väärä.

Raportin mukaan yksityisten investointien supistuminen vuosina 2023 ja 2024 liittyi erityisesti asuinrakentamisen romahtamiseen. Uudisrakentamisen volyymi kääntyi
vuoden 2022 lopulla jyrkkään laskuun erityisesti asuinrakennusten osalta. Käänne ajoittuu samaan ajankohtaan yleisen korkotason nousun kanssa. Isku talouteen on ollut suuri, sillä asuinrakentamisen osuus kaikista investoinneista oli vuonna 2022 lähes kolmannes.

Jos poliittista tahtoa olisi, jotain olisi vielä tehtävissäkin. Talouspolitiikan arviointineuvosto opastaa tasoittamaan rakentamisen vaihtelua tulisi pyrkiä esimerkiksi ajoittamalla julkisia rakennushankkeita nykyistä vastasyklisemmin ja edistämällä tasaisempaa yksityistä rakentamista.

Näin voitaisiin tehdä esimerkiksi luovuttamalla kaupunkien omistamia tontteja rakentamiseen tasaisemmin suhdanteiden yli ja antamalla tonttien hintojen joustaa kysynnän vaihtelun mukana.

Jos talouden remontoiminen on ollut Orpon hallitukselle tervanjuontia, työllisyyspuolella on ajettu suoraan suohon.

Hallitus on nojannut siihen, että kun ihmisiltä otetaan rahat pois, he juoksevat töihin. Kuuluisat ”kannustimet” eli leikkaukset sosiaaliturvaan eivät ole kuitenkaan taikoneet ihmisiä töihin, joita ei yksinkertaisesti ole tarjolla. Uusia työpaikkoja piti saada 100 000, mutta sen sijaan on saatu 75 000 työtöntä lisää.

Kun talous sakkaa ja luottamus on nollassa, yritykset eivät palkkaa, vaan irtisanovat. Poliittisessa jargonissa puhutaan ”dynaamisista vaikutuksista”, jotka suomeksi tarkoittavat sitä, että hallituksen laskelmat perustuvat toiveajatteluun, vielä ytimekkäämmällä suomella haihatteluun.

Kun kansalaisten luottamus meni Purran saksien heiluttelussa ja madonlukujen julistuksissa, pääministeri havahtui ja ryhtyi viljelemään puheissaan talousoptimismia. Se on tosin näyttänyt enemmän toivotaan toivotaan -meiningiltä kuin määrätietoiselta johtamiselta.

Kun suuret suunnitelmat luhistuvat, kuluttajat pelkäävät ja avainalat sakkaavat, hallituksen konstit alkaa olla käytetty. Ja kun onnetonta maailmantilannetta ei Suomesta käsin voi juuri muuksi muuttaa, jäljelle jää lähinnä suomalaisten luottamuksen palauttaminen omaan arkeen.

Mahdotonta se ei ole, mutta toteuttaa sen voi enää vain vaalien kautta.