Perhevapaauudistus on keskustan suurimpia saavutuksia tällä vaalikaudella

Pääkirjoitus

Elokuun alussa voimaan astunut perhevapaauudistus on esimerkki hyvästä poliittisesta kompromissista, jossa eri suuntiin vetävät tavoitteet on sovitettu yhteen onnistuneella tavalla.

Hallituspuolueet, työmarkkinajärjestöt ja asiantuntijat asettivat uudistukselle osittain ristiriitaisia tavoitteita. Yhtä mieltä oltiin lähinnä vain siitä, että isien osallistumista pienten lasten hoitoon pitäisi lisätä.

Tämä yhteinen tavoite toteutettiin pidentämällä toisen vanhemman, käytännössä useimmiten isien käyttöön tarkoitettua vanhempainrahakautta.

Molemmat vanhemmat voivat olla vanhempainvapaalla 160 vuorokautta. Omasta kiintiöstään voi luovuttaa toiselle vanhemmalle korkeintaan 63 vuorokautta. Jos isä luovuttaa nuo vuorokaudet äidille, hänen käyttöönsä jää vielä 97 vuorokautta eli 43 vuorokautta enemmän kuin pelkästään isille on kiintiöity ennen uudistusta.

Edellä on puhuttu selvyyden vuoksi isistä ja äideistä. Laissa ei näitä sanoja käytetä, vaan puhutaan vain vanhemmista. Tämä mahdollistaa lain soveltamisen erilaisiin perheisiin sukupuolista riippumatta.

Äiteihin viittaa uudessa järjestelmässä raskausraha, jota maksetaan 40 vuorokautta raskaana olevalle vanhemmalle. Sen jälkeen maksetaan siis vanhempainrahaa molemmille vanhemmille.

Hallitus teki tässä selkeän arvovalinnan. Perheiden ja lasten hyvinvointi asetettiin tärkeämmäksi kuin talouden ja työllisyyden näkökulma.

Keskustan reunaehto uudistukselle oli, että siinä ei heikennetä kummankaan vanhemman tilannetta tai perheiden valinnanmahdollisuuksia. Tämä tavoite toteutuu täysimääräisesti. Esimerkiksi kotihoidontukea voidaan käyttää jatkossakin alle kolmen vuoden ikäisten lasten hoidossa.

Tällä hetkellä äidit voivat saada äitiysrahaa ja vanhempainrahaa yhteensä 263 vuorokautta. Uudistuksen jälkeen äiti voi saada raskausrahaa ja vanhempainrahaa enimmillään 307 vuorokautta, jos isä luovuttaa omasta kiintiöstään enimmäismäärän 63 vuorokautta äidin käyttöön.

Kun isien oma kiintiö kasvaa kuitenkin vähimmillään 43 vuorokaudella, uudistus kannustaa heitä jäämään kotiin hoitamaan lapsia.

Vaikka kompromissi on hyvä, kaikki eivät tietenkään ole siihen tyytyväisiä. Kovinta kritiikkiä on kuultu työnantajien puolelta.

Totta onkin, että työnantajien kustannukset nousevat hieman uudistuksen myötä. Tämä johtuu siitä, että ansiosidonnaista vanhempainrahaa voidaan maksaa uudistuksen jälkeen enimmillään 350 vuorokautta nykyisen 317 vuorokauden sijasta.

Hallitus teki tässä selkeän arvovalinnan. Perheiden ja lasten hyvinvointi asetettiin tärkeämmäksi kuin talouden ja työllisyyden näkökulma. Pidemmällä tähtäimellä on myös talouden ja työllisyyden etu, jos syntyvyys saadaan kasvuun tämän uudistuksen myötä.

Ja vaikka syntyvyys ei kasvaisikaan, lasten ja perheiden hyvinvointi vahvistuu.

Uudistusta voi pitää yhtenä keskustan suurimmista saavutuksista nykyisessä hallituksessa. Varmaa nimittäin on, että uudistuksesta olisi tullut kovin erinäköinen, jos keskusta ei olisi hallituksessa.